Zuzana Čaputová

Zuzana Čaputová
Slovakian 5. presidentti
	15.6.2019–
Pääministeri	Peter Pellegrini; Igor Matovič; Eduard Heger; Ľudovít Ódor
Edeltäjä	Andrej Kiska
Henkilötiedot
Syntynyt	21. kesäkuuta 1973 (ikä 50); Bratislava, Tšekkoslovakia
Kansalaisuus	slovakialainen
Ammatti	asianajaja
Puoliso	Juraj Rizman; Ivan Čaputa (2018 asti)
Lapset	2
Tiedot
Puolue	Progressiivinen Slovakia
Tutkinnot	Comenius-yliopisto
Kunnianosoitukset	Goldman-ympäristöpalkinto
	; Nimikirjoitus
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Zuzana Čaputová ([ˈzuzana ˈtʃaputɔʋaː]; s. 21. kesäkuuta 1973 Bratislava, Tšekkoslovakia) on slovakialainen asianajaja ja poliitikko. Hänet valittiin vuoden 2019 vaaleissa Slovakian presidentiksi. Hän on toiminut presidenttinä 15. kesäkuuta 2019 alkaen.

Čaputová on toiminut aktiivisesti asianajajana kansalaisjärjestöissä, ja hän oli keskeinen hahmo Pezinokiin laittomasti myönnetyn kaatopaikkaluvan kumoamisessa. Hän keräsi Via Iurisin kautta kansalaisliikkeen, jonka ansiosta Slovakian korkein oikeus kumosi vuonna 2013 kaatopaikan ympäristöluvan. Čaputová palkittiin työstään Goldman-ympäristöpalkinnolla.

Ura

Nuoruus ja opiskelu

Zuzana Čaputová syntyi Bratislavassa vuonna 1973. Hän opiskeli oikeustiedettä Comenius-yliopistossa ja valmistui sieltä vuonna 1996. Opiskeluaikanaan hän työskenteli Pezinokin kaupunginhallinnossa apulaisasianajajana. Valmistumisensa jälkeen Čaputovásta tuli hallinnon asianajaja.^[1]^[2]

Kansalaisjärjestöissä

Čaputová aloitti heinäkuussa 1998 kansalaisjärjestö EQ Klubin SAMO-ohjelman projektijohtajana ja vuonna 2001 kansalaisjärjestö Via Iurisin asianajajana.^[2] Via Iurisin kautta Čaputová osallistui taisteluun uutta Pezinokiin suunniteltua kaatopaikkaa vastaan. Kaatopaikkaa suunniteltiin vanhan viereen aivan Pezinokin keskustaan.^[3] Pezinokiin oli perustettu 1960-luvulla kaatopaikka 150 metrin päähän asuinalueesta. Vaikka vuonna 2002 kaatopaikkojen rakentaminen oli kielletty kaupunkialueille, rikas rakennuttaja oli saanut paikallisviranomaisilta luvan Pezinokin uudelle kaatopaikalle.^[4]

Čaputová oli käytännössä 14 vuoden ajan mukana vastustamassa Pezinokin kaatopaikkaa. Aktiivisimmillaan taistelu oli vuosina 2007 ja 2008. Jälkimmäisenä vuonna Via Iuris järjesti useita mielenosoituksia.^[3] Čaputová onnistui saamaan ruohonjuuritason kampanjaan mukaan taiteilijoita, paikallisia yrityksiä, viinintuottajia, opiskelijoita, uskonnollisia johtajia ja muita kansalaisia. Čaputová keräsi muiden aktivistien kanssa 8 000 allekirjoitusta Euroopan parlamenttiin lähetettyyn vetoomukseen. Kampanjan lopputuloksena Slovakian korkein oikeus päätti vuonna 2013, että uusi kaatopaikka on laiton ja epäsi siltä rakennusluvan. Lisäksi se määräsi vanhankin kaatopaikan suljettavaksi. Čaputová sai vuonna 2016 työstään Goldman-ympäristöpalkinnon.^[4]

Politiikkaan

Čaputová erosi syyskuussa 2017 Via Iurisista. Hän jatkoi asianajajana ja ilmoitti keskittyvänsä ympäristökysymyksiin. Hän liittyi uuteen Progressiivinen Slovakia -puolueeseen.^[3] Čaputová ilmoitti toukokuussa 2018 kilpailevansa vuoden 2019 presidentinvaaleissa itsenäisenä ehdokkaana, mihin hänen piti kerätä 15 000 allekirjoitusta.^[1]

Čaputová voitti selvästi maaliskuussa 2019 pidetyn vaalin ensimmäisen kierroksen. Hän sai yli 40 prosenttia äänistä, kun toiseksi sijoittunut EU-komissaari Maroš Šefčovič sai alle 19 prosenttia äänistä.^[5] Liberaalit ovat Čaputován takana, sillä liberaalipresidentti Andrej Kiska ei hae jatkokaudelle ja toinen liberaaliehdokas Robert Mistrík vetäytyi kisasta.^[6] Čaputová sai 58,40 prosenttia äänistä ja tuli siten valituksi ensimmäisenä naisena Slovakian presidentiksi.^[7]

Čaputová on ilmoittanut ettei hän hae jatkokaudelle vuoden 2024 vaaleissa.^[8]

Yksityiselämä

Čaputoválla on kaksi tytärtä.^[9] Hän oli naimisissa Ivan Čaputan kanssa vuoteen 2018 saakka, kunnes pari erosi. Erosta huolimatta pari on säilyttänyt ystävälliset suhteet.^[10]. Vuonna 2020 uutisoitiin, että presidentillä on uusi miesystävä Juraj Rizman, joka on aiemmin toiminut hänen neuvonantajaan.^[11]

Johtuen Čaputován myönteisistä näkemyksistä seksuaalivähemmistöjä kohtaan poliittiset vastustajat ovat kyseenalaistaneet Čaputován uskonnollisen vakaumuksen. Hän on kuitenkin todennut olevansa uskossa ja katsonut, ettei kristinusko sulje pois hänen liberaaleja arvojaan^[12].