Brysselin pommi-iskut 2016
Brysselin pommi-iskut 2016 tapahtuivat 22. maaliskuuta 2016 aamulla noin kello 8.00 paikallista aikaa Brysselin lentoasemalla ja Maelbeek/Maalbeekin metroasemalla Brysselin keskustassa.
| Brysselin pommi-iskut 2016 | |
|---|---|
 Hyökkäysten sijainnit Brysselissä. | |
| Paikka | Bryssel, Belgia |
| Kohde | siviilit |
| Ajankohta | 22. maaliskuuta 2016 8.00–9.11 (UTC +1) |
| Iskutyyppi | pommitus, itsemurhaisku [1] |
| Kuolleita | lentokenttäiskussa 11 [2] metroiskussa 20 [3] myöhemmin sairaalassa 4 lisäksi 3 terroristia |
| Haavoittuneita | lentokentällä n. 100 [2] metrossa n. 130 [3] |
| Epäilty/epäillyt | ISIS |
| Tekoväline | TATP pommit |
Iskussa kuoli 35 henkilöä[4]. Kyseessä oli pahin terrori-isku Belgian historiassa[5].
Tapahtumat
Kaksi räjähdystä tapahtui kansainvälisten lentojen lähtöselvitystilassa lähellä American Airlinesin tarkastuspistettä ja kolmas räjähdys Maelbeek/Maalbeekin metroasemalla. Viranomaiset sulkivat lentokentän ja metron. Saman aamupäivän aikana lentokentältä löytyi kaksi rynnäkkökivääriä[6] sekä kolmas räjähde, jonka turvallisuusjoukot tuhosivat hallitusti.[7]
Lentokentällä tapahtuneissa räjähdyksissä kuoli 11 ihmistä ja loukkaantui 100 ihmistä. Metron pommituksessa kuoli 20 ihmistä ja loukkaantui 130, joista kymmenen kriittisesti.[8] Belgian liittovaltion syyttäjän mukaan kaikki kolme räjähdystä olivat terroristi-iskuja, ja ainakin toinen lentokentän räjähdyksistä oli todennäköisesti itsemurha-isku.[3] Iskuissa loukkaantuneiden joukossa oli muun muassa koripalloilija Sébastien Bellin[9]. Yksi suomalainen loukkaantui ollessaan metrossa räjähdyksen tapahtuessa. Neljä vakavasti loukkaantunutta kuoli myöhemmin sairaalassa. Kuolonuhrien luvuissa ei ole mukana kolmea kuollutta terroristia.[10]
Belgialaisen uutistoimisto Belgan mukaan ennen räjähdystä lentokentällä kuului laukauksia ja arabiankielisiä huutoja. Räjähdyksen jälkeen Belgian sisäministeriö nosti terrorismin uhkatason korkeimmalle tasolle koko maassa.[2] Myöhemmin samana päivänä Belgian mediat julkaisivat lentokentän turvakameran ottamia valokuvia terroristeista.[11]
Käytetty räjähdysaine oli TATP:tä eli triasetonitriperoksidia. Pommien ainekset ovat rautakauppatavaraa ja pommit rakennettiin itse. Samaa ainetta käytettiin myös Pariisin ja Lontoon iskuissa. Terroristien asunnolle jäi vielä yksi 15 kilon pommilaukku, koska se ei mahtunut taksiin, jolla he matkustivat lentoasemalle.[12]
Epäillyt
Seuraavana 23. maaliskuuta päivänä Belgian yleisradioyhtiö RTBF kertoi, että pommittajat olivat islamistiveljekset Ibrahim ja Khalid el-Bakraoui[13], joita oli poliisilähteiden mukaan epäilty myös Pariisin terrori-iskun taustavoimien piilottelusta.[13] He kuolivat iskussa[5]. Kolmas pommituksiin osallistunut epäilty mies, Najim Laachraoui näytti jatkaneen pakoaan.[14] Myöhemmin Laachraouin todettiin kuolleen omaan pommiinsa.[15][16]
Belgian poliisi pidätti torstaihin 24. maaliskuuta mennessä ainakin kuusi miestä epäiltyinä osallisuudesta terroritekoon, yhtenä heistä lentokentän valvontakuvista tunnistettu Faisal Cheffou, joka kuitenkin vapautettiin pitävien todisteiden puuttuessa.[17][18] Lisäksi Pariisissa on pidätetty yksi mies.[19] Pitkäperjantaina 25. maaliskuuta pidätettiin kolme epäiltyä lisää Brysselissä, yksi heistä jalkaan ampumalla, koska tämä otti naishenkilön ja lapsen panttivangikseen pidätystilanteessa raitiovaunupysäkillä Schaerbeekin kaupungiosassa.[20]
8. huhtikuuta 2016 pidätettiin 31-vuotias marokkolaissyntyinen Mohamed Abrini Anderlechtin kaupunginosassa Brysselissä. Hän on lentoaseman valvontakameran taltioima "hattupäinen mies", joka pakeni sieltä terrori-iskun jälkeen. Abrinin epäiltiin olevan myös yksi vuoden 2015 marraskuun Pariisin terrori-iskujen tekijöistä.[21]
Tuomitut
Oikeudenkäynti alkoi yli 6,5 vuotta iskun jälkeen. [22] Se tapahtui Brysselissä Naton päämajassa, varta vasten rakennetussa tuomioistuimessa.[22]
Vastaajia syytettiin 32:sta terroristimurhasta, 695 ihmisen terroristimurhan yrityksestä ja osallistumisesta terroristiryhmän toimintaan.[23]
Oikeudenkäynti maksoi ainakin 35 miljoonaa euroa[5] ja se kesti seitsemän kuukautta.[24] Syytettyinä oli kymmenen ihmistä.[24] Heinäkuussa 2023 oikeus tuomitsi kahdeksan syyllisiksi osallisuudestaan murhiin ja murhien yritykseen[24].
- Ranskan kansalainen Salah Abdeslam.[24] Abdeslam oli jo aiemmin tuomittu elinkautiseen vankeuteen Pariisin vuoden 2015 terrori-iskuista.[24] Abdeslamn oli Pariisin iskun ainoa hengissä selviytynyt tekijä[24]. Pariisin iskun yhteydessä oikeusistuin päätyi siihen tulokseen, että Abdeslamin itsemurhapommi oli viallinen[25]. Osallistuttuaan Pariisin iskuihin hän pakeni Brysseliin, jossa piileskeli neljän kuukauden ajan paikallisen terroristisolun jäsenten kanssa[24]. Hänet pidätettiin neljä päivää ennen Brysselin iskuja.[24]
- Belgialais-marokkolainen Mohamed Abrini.[24] Abrini oli jo aiemmin tuomittu elinkautiseen vankeuteen Pariisin vuoden 2015 terrori-iskuista[24]. Hän tunnusti kuljettaneensa Pariisin iskun tekijät räjäytyspaikalle[25]. Hän katosi ennen Pariisin iskua[26]. Abrinin todettiin olleen yksi Brysselin itsemurhapommittajista, mutta hän päätti viime hetkellä olla räjäyttämättä itseään.[24]
- Osama Krayem, nähtiin metrossa itsensä räjäyttäneen seurassa. Krayemilla oli reppu täynnä räjähteitä, mutta hän ei räjäyttänyt niitä.[4]
- Ali El Haddad Asufi [4]
- Bilal El Makhoukhi.[4]
- Tunisialainen mies vapautettiin murhasyytteestä, mutta hänen katsottiin ottaneen osaa terroriryhmän toimintaan. [23][4]
- Ruandalainen mies vapautettiin murhasyytteestä, mutta hänen katsottiin ottaneen osaa terroriryhmän toimintaan. [23][4]
- Oussama Atar. Hänen uskottiin suunnitelleen Pariisin iskut Syyriasta käsin. Hänen uskottiin kuolleen drone-hyökkäyksessä Syyriassa 2017, mutta hänet tuomittiin poissaolevana ja hänet todettiin syylliseksi murhaan.[23][22][4]
- Ibrahim Farisi vapautettiin syytteistä.[5]
- Smail Farisi vapautettiin syytteistä.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brysselin pommi-iskut 2016 Wikimedia Commonsissa
