Muslimi
Muslimi (arab. مسلم) on islaminuskon tunnustaja. Kyseessä on johdos sanajuuresta S-L-M, jonka yksi johdannainen on Jumalalle alistumista tarkoittava "islam". "Muslimi" vuorostaan tarkoittaa ”hän, joka alistuu (Jumalalle)”. [1] Vanhemmassa kielessä on käytetty myös muotoa "musulmaani", joka pohjautuu persian kieleen.[2] Toinen vanhahtava muoto on muhamettilainen tai muhammedinuskoinen.[3] Muslimeja on vanhastaan kutsuttu lännessä muhamettilaisiksi. Muslimit kuitenkin kiistävät olevansa muhamettilaisia, sillä kyse ei ole Muhammadin palvonnasta.[4] Alentavana ja kolonialistisena muslimit pitävät ainakin 2000-luvulta lähtien myös englanninkielen sanaa "moslem", joka vielä 1990-luvulla oli hyväksytympi kuin "muslim".[5][6]
Sana "muslimi" esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 741 arabialaisessa piirtokirjoituksessa (Ayn al-Jarr). Sitä ennen niissä käytettiin ilmaisua "uskova".[7] Kristillisissä teksteissä se esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 775 ellei oteta lukuun John Nikiuslaisen kronikkaa vuodelta 690, missä sana luultavasti on myöhempi lisäys.[8]
Muslimien uskonnollisuus
- Pääartikkeli: Muslimien uskonnollisuus
Kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan muslimiksi ilmoittautuvat henkilöt osallistuvat laajasti islamilaiseen uskonnonharjoitukseen ja uskovat islamin keskeisiin oppeihin. Uskonnon ilmoitti omassa elämässään tärkeäksi 80–90 prosenttia muslimeista eri maissa.[9] Moskeijassa muslimeista kävi viikoittain 43–71 prosenttia ja Koraania luki päivittäin 39–59 prosenttia. [10]
Islamin viisi peruspilaria kertovat muslimin tärkeimmät velvollisuudet, joita tekemällä uskova hankkii ansioita päästäkseen Paratiisiin. Nämä viisi asiaa ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Muslimit kaikkialla maailmassa ovat vahvasti sitoutuneet niihin. Pyhiinvaellus Mekkaan on käytännön syitä kuitenkin useimpien ulottumattomissa. Uskontunnustus on peruspilari, johon muslimit ovat vahvimmin sitoutuneet. Sen sisältönä on usko yhteen Jumalaan ja Muhammediin hänen profeettanaan. Šiioilla se sisältää myös maininnan Alista. Islamin syntyalueilla eli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa muslimit sitoutuivat yksimielisesti uskontunnustuksen sisältöön, mutta Balkanilla jo 15 % muslimeista katsoi luopuneensa siitä.[11]
Islamin ytimessä on ajatus Jumalan lain eli šarian mukaisesta elämästä koko yhteiskunnassa. Sitä kannatettiin eniten Etelä-Aasiassa (84 %), sitten Kaakkois-Aasiassa (77 %) sekä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (74 %). Vähemmän ajatus sai tukea Saharan eteläpuolella (64 %), Balkanilla (18 %) ja Keski-Aasiassa (12 %). Yksittäisistä maista šarian kannatus oli suurinta Afganistanissa (99 %), Irakissa (91 %) ja Palestiinassa (89 %), kun kyse oli maista, joissa islam oli valtauskonto. Maissa, joissa islamilla ei ollut virallista asemaa, šarian kannatus oli vähäisempää, esimerkiksi Libanonissa 29 % ja Turkissa 12 % (aineisto koottiin vuosina 2011-2012).[12]
Muslimien lukumäärä
Muslimeja on nykyisin noin 2 miljardia, [13] vaikka vielä 1900-luvun alussa heitä oli ainoastaan 200 miljoonaa.[14] Muutos on johtunut melkein yksinomaan väestönkasvusta muslimiväestöjen keskuudessa. Lähetystyö ei ole varsinaisesti kuulunut islamiin, vaikka nykyaikana sitäkin tapahtuu.[15] Suurimmat muslimien lukumäärät maittain näkyvät seuraavasta taulukosta.
| Valtio | Muslimeita(lukumäärä) | Lähde |
|---|---|---|
 Indonesia | 227 226 404 | [16] |
 Pakistan | 197 547 566 | [17] |
 Intia | 189 000 000 | [18] |
 Bangladesh | 148 607 000 | [19] |
 Nigeria | 95 316 131 | [20] |
 Egypti | 87 336 965 | [21] |
 Iran | 81 529 435 | [22] |
 Turkki | 80 683 525 | [23] |
 Kiina | 50 000 000 | [24] |
 Algeria | 40 559 749 | [25] |
 Irak | 38 800 190 | [26] |
 Etiopia | 35 713 657 | [27] |
 Afganistan | 34 022 437 | [28] |
 Marokko | 33 646 788 | [29] |
 Sudan | 30 490 000 | [30] |
 Jemen | 27 784 498 | [31] |
 Saudi-Arabia | 27 143 182 | [32] |
 Uzbekistan | 26 550 000 | [30] |
 Malesia | 19 237 161 | [33] |
 Syyria | 18 930 000 | [30] |
| Muu maailma | 287 230 000 | [30] |
Muslimien lukumäärät islamin suuntauksen mukaan
- 70%-80% Sunnalaisuus[34]
- 10–13% Šiialaisuus[34]
- 15–20% pitää itseään vain "muslimeina"[35]
- ~1 % Ahmadiyya[36][37]
- ~1 % Muut, esim. Ibadilaisuus[35]
Lähteet
- Hurgronje, Snouck: Mohammedanism: Lectures on Its Origin, Its Religious and Political State. The American Committee for Lectures on the History of Religions, 2003 (alkuteos 1916). Teoksen verkkoversio.
- Lewis, Bernard: Islam: The Religion and The People. Prentice Hall Wharton School Publishing, 2009. ISBN 978-0-13-223085-8. Teoksen verkkoversio.
- Nevo, Yehuda. E. & Koren, Judith: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Prometheus Books, 2003. ISBN 1-59102-083-2.
- The World’s Muslims: Unity and Diversity. Executive summary Pew Reseach Center. 9.8.2012. (englanniksi)
- The World’s Muslims: Unity and Diversity. Compete Report PDF Pew Research Center. 9.8.2012. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
- The World’s Muslims: Religion, Politics and Society. Overview 30.4.2013. Pew Research Center. Viitattu 27.3.2021. (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muslimi Wikimedia Commonsissa
