Bukarest
Bukarest (romaniaksi București [bukuˈreʃtʲ]) on Romanian pääkaupunki. Se on 1,6 miljoonalla asukkaallaan myös maan suurin kaupunki. Kaupunki sai nimensä 70 vuotta eaa. daakialaisen Bucur-nimisen paimenen mukaan, jonka alueelle Dâmbovițajoen varteen alkoi muodostua "Bucurin kylä".[2] Ensimmäiset merkinnät historiankirjoihin kaupunki sai vasta 1400-luvulla, kun ruhtinas Vlad Țepeș rakennutti alueelle voivodilinnan.[2]
| Bukarest (București) | |
|---|---|
 | |
 lippu |  vaakuna |
  Bukarest | |
Koordinaatit: , 26°06′14″E | |
| Valtio | Romania |
| Ensimmäinen asiakirjamaininta | 1459 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Sorin Oprescu |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 228 km² |
| – Metropolialue | 5 046 km² |
| Korkeus | 60–90 m |
| Väkiluku (2007) | 1 677 985[1] |
| – Väestötiheys | 7 360 as./km² |
| – Metropolialue | 2 042 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Vuonna 1862 Bukarestista tuli Romanian pääkaupunki, joka kokosi taiteilijoita, älymystöä ja eliittiä. Bukarestille annettiin lempinimeksi ”Pikku Pariisi” (”Micul Paris”).[3] Kaupunki sai kokea molemmat maailmansodat, vuoden 1940 maanjäristyksen sekä Nicolae Ceaușescun valtakauden.[2] Vuoden 2011 väestönlaskennassa Bukarestissa oli 1 677 985 asukasta.[4] Metropolialue mukaan laskettuna Bukarest on Euroopan unionin yhdeksänneksi suurin kaupunki.[5]
Maantiede
Bukarest sijaitsee Dâmbovițan varrella. Dâmbovița virtaa Argeșiin, joka on Tonavan sivujoki.Kaupungin alueella sijaitsee useita järviä, joista tärkeimpiä ovat Herăstrău, Floreasca, Tei ja Colentina. Keskustassa on myös pieni tekojärvi Cișmigiu, jonka ympärille on rakennettu puisto. Cișmigiun puisto avattiin vuonna 1847 saksalaisen arkkitehdin Carl F.W. Meyerin suunnitelmia mukaillen. Muita tärkeitä kaupungin puistoja ovat Herăstrăun puisto sekä Bukarestin kasvitieteellinen puutarha.[6] Kasvitieteellinen puutarha on Romanian suurin yli 10 000 lajin kokoelmallaan. Puisto oli Romanian kuningasperheen suojeluksessa.
Bukarest sijaitsee alangolla, jota aikoinaan peittivät laajat metsäalueet. Kuten monen muunkin tuon aikakauden kaupungin, myös Bukarestin sanotaan olevan rakennettu seitsemän kukkulan keskelle. Kaupungin pinta-ala on yhteensä 226 km2.[7]Kaupungin kanssa samalla pituuspiirillä 26°05'48" E ovat Helsingin ja Johannesburgin kaupungit, ja samalla leveyspiirillä 44°24'49" N sijaitsevat Belgrad, Geneve, Bordeaux sekä Minneapolis.[7]
Ilmasto
Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Bukarest kuuluu kesäkuumaan mannerilmastoon (luokka Dfa). Sijaintinsa vuoksi kaupungin talvet voivat olla tuulisia ja lämpötila laskee nollan alapuolelle. Kesän keskilämpötila on 23 astetta, vaikka helleaikoina lämpötilat voivat nousta jopa 35–40 asteeseen.
Bukarestin ilmastotilastoa
Lähde: [8] | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
Ensimmäinen löydetty kirjallinen maininta Bukarestista on päivätty 20. syyskuuta vuonna 1459, jolloin Valakian prinssi Vlad III määräsi Bucurin kylään rakennettavaksi linnoituksen.[9] Käsityöläiset alkoivat rakentaa Dâmbovițan rannoille talojaan, ja aikakauden asiakirjoista löytyy merkintä, joka on päivätty 5. kesäkuuta vuonna 1589, käsityöläiskadusta "Ulița Mare" (isokatu), joka nykyisin tunnetaan nimellä Lipscani.[9] 13. marraskuuta 1594 Mihail Urhea nousi osmaanien hallintoa vastaan, ja Bukarestissa ryhdyttiin surmaamaan heidän velkojiaan.[10] Sinan Pashan johtamat joukot kukistivat kapinan ja tuhosivat kaupungin lähes kokonaan.[11]Kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan uudelleen Valakian prinssi Matei Basarabin johdolla.[12]
Paha onni kuitenkin vainosi kaupunkia, ja vain 15 vuotta myöhemmin, vuonna 1655, Hospodarin palkkasotilaat kapinoivat prinssi Constantin Șerbania vastaan pidättäen ja surmaten useita korkea-arvoisia pajareita. Transilvanialaisten joukot kukistivat palkkasotilaiden kapinan saman vuoden kesäkuussa.[13] Constantin Șerban aloitti mittavat jälleenrakennustoimet, jotka kuitenkin keskeytyivät, sillä Șerbanin määräyksestä kaupunki poltettiin, jotteivät Mihnea III ja hänen osmani-liittolaiset valloittaisi sitä.[14] Kaupungin jälleenrakentamista oli todistamassa osmanimatkailija Evliya Çelebi, jonka mukaan pieni kaupunki nousi takaisin yhtä nopeasti kuin se oli tuhoutunutkin.[15]
Valakian oikeus siirrettiin Bukarestiin ruhtinas Constantin Brâncoveanun aloitteesta vuonna 1698. Brâncoveanu oli suuri kulttuurin ystävä, ja hänen aikakaudellaan Bukarestiin perustettiin muun muassa kirjapaino ja ensimmäiset oppilaitokset.[16][17]
Seuraavan 200 vuoden aikana kaupunki kärsi useita luonnonkatastrofeja, sotia ja vuonna 1813 ruton.[18]
Kaupungin hallinnasta käytiin taisteluja osmanien, Habsburgin monarkian sekä Venäjän keisarikunnan välillä.
Vuoden 1807 väestönlaskennassa kaupungissa oli 3 523 kauppaa. 13 vuotta myöhemmin siellä vaikutti yli 200 keisarikunnan rakennusta, kauppapaikkaa ja puistoa. Kreikan vapaussodan myötävaikuttama Valakian vallankumous vuonna 1821 oli Bukarestin uuden ajan alku. Vuonna 1830 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen valtuusto ja kaupunki jaettiin viiteen eri sektoriin. Romanian kuningaskunnan julistauduttua itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta vuonna 1877 Bukarestista tuli kuningaskunnan pääkaupunki, ja tämän tapahtuman vaikutuksena taloudellinen ja taiteellinen kehitys käynnistyi.
Vuonna 1869 ensimmäinen rautatie rakennettiin Bukarestin ja Giurgiun välille[19], ja vuotta myöhemmin valmistui rautatie Bukarest-Ploiesti-Galati-välille. Samaan aikaan rakennettiin "Mumbain" rautatieasema, jota nykyisin kutsutaan Gara de Nordiksi. Kaupunki sai sähköiset katuvalot vuonna 1882, ja kaupungin läheisyyteen Grozăveștiin rakennettiin vuonna 1894 voimalaitos, joka edesauttoi raitiovaunujen tuloa kaupungin katukuvaan.
Keskusvallat miehitti Bukarestin ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä 6. joulukuuta 1917. Tällöin Romanian pääkaupungiksi tuli väliaikaisesti Iași. Bukarestin miehitys päättyi marraskuussa 1918, ja kaupungista tuli Suur-Romanian pääkaupunki. Kaupunki sai vuosittain lähes 30 000 uutta asukasta ja laajeni huomattavasti.[20] Kuningas Kaarle II:n aikana kaupunkiin rakennettiin useita palatseja, riemukaari sekä Gara de Nord:iin uusi siipi.[21]
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 liittoutuneet pommittivat Ion Antonescun johtamaa Romaniaa, ja Bukarestia pommitettiin usein. Romanian vaihtaessa puolta 23. elokuuta 1944 oli Luftwaffen vuoro pommittaa kaupunkia.
Bukarest kärsi merkittävästi toisen maailmansodan liittoutuneiden pommituksissa. Kaupungille on aiheutunut kärsimystä myös maanjäristyksistä: 10. marraskuuta 1940 Vrancean alueella[22] sekä 4. maaliskuuta 1977 Itä-Karpaateilla tapahtuneesta maanjäristyksestä, jossa kuoli lähes 1 500 kaupunkilaista ja tuhoutui 40 asuinkorttelia ja satoja rakennuksia.[23]
Kaupunkia alettiin rakentaa 1970-luvulla uudelleen Nicolae Ceaușescun systematisaation mukaan. Vuonna 1978 tehtiin päätös uudesta kansankeskustasta (Centrul Civic), jonka tieltä purettiin rakennukset kahdeksan neliökilometrin alueelta. Purettuihin tai siirrettyihin rakennuksiin kuului muun muassa 3 luostaria, 20 kirkkoa, 3 synagogaa, 3 sairaalaa, 2 teatteria ja merkittävä art deco -stadioni. Purkutöihin kuului myös 40 000 asukkaan siirto uusiin asuntoihin, eräiden jopa päivän varoitusajalla. Tilalle tuli Pariisin Champs-Élysées’n kaltainen mutta sitä muutaman metrin pidempi itä-länsisuuntainen bulevardi, joka päättyy länsipäässään Kansan taloon (Casa Poporului, nykyisin Palatul Parlamentului). Keskustaan rakennettiin lukuisia hallituksen virastoja. Purettuja asuinrakennuksia korvaamaan rakennettiin sama määrä uusia asuntoja, jotka oli kuitenkin tarkoitettu vain korkeimmalle puolueväelle. Suunnitelmissa oli lisäksi muun muassa Tonavan-Bukarestin kanava, joka ei koskaan valmistunut. Keskustan avoimet tilat saivat myöhemmin humoristisen lisänimen Ceaușima (Ceaușescu + Hiroshima).
Ceaușescun uuden keskustan asuinrakennukset eivät ole kelvanneet Romanian post-kommunistiselle rahaeliitille, ehkä lukuun ottamalla Unirea-toria, jossa Centrul Civic risteää Dâmbovițajoen kanssa. Rakennushanke jäi kesken itäpäästä Mircea Vodă ja Nerva Traian -katujen väliltä, jonne jäi noin 30 hehtaarin puolivalmiiden rakennusten alue. Vuonna 2006 sen uudelleenkehittämiseksi tehtiin paljon keskustelua aiheuttanut Esplanada-suunnitelma.
Centrul Civicia ympäröi edelleen historiallisten rakennusten ja kaupunginosien alue. Etenkin Lipscani-katu on entisöity. Sf. Nicolai-Mihai Vodăn kirkko siirrettiin purkamisen sijaan, ja Antimin luostari on entisellään. Unirii-torin laidalla on Dealul Metropoliei, jossa on patriarkan katedraali, Romanian ortodoksisen kirkon keskus.
Bukarestissa solmitut rauhat
- 28. toukokuuta 1812, Venäjä-Turkin sodan rauha
- 3. maaliskuuta 1886, Serbian-Bulgarian sodan rauha
- 10. elokuuta 1913, Toisen Balkanin sodan rauha
- 4. elokuuta 1916, Romanian ja Entente cordialen sekä Venäjän välinen rauha
- 6. toukokuuta 1918, Romanian ja Keskusvaltojen rauha.
Hallinto
| Sektori | Pinta-ala | Asukasluku (2005) | Väestötiheys /km2 |
|---|---|---|---|
| Sektori 1 | 67.5 | 229 238 | 3396.1 |
| Sektori 2 | 32 | 360 750 | 11 273 |
| Sektori 3 | 34 | 393 226 | 11 565 |
| Sektori 4 | 34 | 299 414 | 8806.3 |
| Sektori 5 | 30 | 282 935 | 9431.2 |
| Sektori 6 | 38 | 359 396 | 9457.8 |
Bukarestin hallinnollinen järjestelmä poikkeaa muun Romanian järjestelmästä, sillä se on ainoa kaupunki, joka ei kuulu mihinkään piirikuntaan. Kaupungin 55-paikkaista kaupunginvaltuustoa on johtanut pääpormestari Sorin Mircea Oprescu vuodesta 2008.[24]. Kaupungin hallinto on jaettu kuuteen itsenäiseen sektoriin, jolla jokaisella on oma pormestari, kaupungintalo sekä 27-paikkainen valtuusto. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksiä koko kaupunkia käsittelevistä asioista (sähkö- ja vesijohdot, päätiet sekä julkinen liikenne) kun taas sektorit yksittäistä ihmistä koskevista asioista (koulutus, sivutiet, puistot).[25]
Sektori 1.
Sektori 1 on Bukarestin pohjoisin ja pinta-alaltaan (67,5 km2) suurin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan sektorissa asui 229 238 asukasta.[4]
Pormestarina on toiminut vuodesta 2004 lähtien Andrei Ioan Chiliman.[26] Sektorin tulot vuodessa on 1 144 197 000 LEU:ta (251 miljoonaa €).[27], mikä tekee siitä varakkaimman sektorin Bukarestissa. Sektorin alueella pitää pääkonttoria muun muassa Blue Air.[28]Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:
- Băneasa
- Pipera
- Floreasca
- Gara de Nord
Sektori 2.
Sektori 2 on asukasluvultaan toiseksi suurin 357 338 asukkaallaan,[4] ja sen pinta-ala on yhteensä 32 km2.[29]Pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Neculai Onțanu.[30] Sektori on talousongelmissa, sillä vuoden 2012 budjetin mukaan sen talous on 244 725 000 LEU:ta (54 milj €) alijäämäinen.[31]Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:
- Pantelimon
- Colentina
- Obor
Sektori 3.
Sektori 3 on Bukarestin itäisin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan siellä asui 393 226 asukasta, ja se on suurin sektori sekä asukasluvun että väestötiheyden mukaan.[4]
Liviu Negoiță on toiminut sektorin pormestarina vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2011 sektorin budjetti oli 57 430 800 (14 milj €) LEU:ta alijäämäinen.[32]
Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:
- Vitan
- Titan
- Centru Civic
Sektori 4.
Sektori 4 on eteläisin sektoreista, ja siellä asui vuonna 2007 299 414 asukasta.[4] Sektorin pinta-ala on 34 km2, ja se on yksi vanhimmista asutuista alueista Bukarestissa.[33]Sektoria on johtanut vuodesta 2008 lähtien pormestari Cristian Popescu Piedone. Vuoden 2012 budjetti on 718 600 000 LEU:ta (158 milj. €) ylijäämäinen.[34]
Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:
- Berceni
- Giurgiului
- Olteniței
- Tineretului
Sektori 5.
Sektori 5 on pinta-alaltaan (30 km2) pienin ja asukasluvultaan (282 935 asukasta 2007) toiseksi pienin sektori Bukarestissa.[4] Sektorilla sijaitsee romaanien asuttama slummialue Ferentari.[35] Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Marian Vanghelie.[36]
Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:
- Rahova
- Ferentari
- Cotroceni
- 13 Septembrie
Sektori 6.
Sektori 6 on läntisin Bukarestin sektoreista. Sen pinta-ala on yhteensä 38 km2 ja vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan alueella asui 359 396 asukasta.[4] Bukarestin kolme suurinta jalkapalloseuraa on kotoisin tältä sektorilta.[37] Sektorin alueella toimii 9786 erilaista yritystä sekä 10 isoa kauppakeskusta.[37]Sektorin pormestarina on toiminut vuodesta 2001 Cristian Constantin Poteraș.[38] Sektorin vuoden 2012 budjetti oli 3 800 000 LEU:ta (900 000 €) ylijäämäinen.[39]
Sektorissa ovat seuraavat lähiöt:
- Giulești
- Drumul Taberei
- Militari
- Crângași
Oikeusjärjestelmä
Kaupungin oikeusjärjestelmä on samankaltainen muiden piirikuntien kanssa. Jokaisella sektorilla on oma ensimmäisen asteen oikeutensa judecătorie, josta seuraava oikeusaste on kaupunginoikeus. Bukarestissa on myös kassaatio-oikeus sekä valtiosääntöoikeus.
Bukarestissa on oma poliisilaitos, Poliția București (tai Poliția Capitalei), jonka toimialueena on koko kaupunki. Sen esikunta sijaitsee Ștefan cel Mare -bulevardilla, kaupungin keskustassa, ja poliisiasemia on jokaisessa sektorissa.[40] Vuodesta 2004 lähtien jokaisen sektorin hallinnon alaisena on myös paikallispoliisi Poliția Comunitară, joka vastaa poliisitoiminnasta paikallisesti. Paikallispoliisin toimivaltuudet ovat kuitenkin rajatummat kuin muiden poliisien.[41] Bukarestissa sijaitsevat lisäksi santarmien sekä kansallisen poliisin esikunnat.[42]
Rikollisuus
Bukarestin rikollisuusaste on matala verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin.[43]Väkivaltarikollisuutta on vähän, sillä esimerkiksi vuonna 2007 kaupungissa tapahtui 11 murhaa ja 983 muuta väkivallantekoa.[44] Vaikka järjestäytyneellä rikollisuudella on kaupungissa vahva jalansija, sen vaikutus ei näy päivittäisessä elämässä. Näpistykset ja muut turisteihin kohdistuvat huijaukset ovat kuitenkin erittäin yleisiä.[45][46]
Vielä 1990-luvulla katulapset olivat yksi kaupungin suurimmista ongelmista. Nykyisin katulasten määrä on vähentynyt, ja koko Romaniassa arvioidaan olevan noin 2 000 lasta, jotka asuvat joko täysin tai osittain kadulla.[47]
Väestö
| Vuosi | Kaupungin väestönkasvu[48][49] |
|---|---|
| 1800 | 32 000 |
| 1859 |  122 000 |
| 1900 | 282 000 |
| 1918 | 383 000 |
| 1930 | 639 000 |
| 1948 | 1 025 180 |
| 1956 | 1 177 661 |
| 1966 | 1 452 000 |
| 1977 | 1 807 239 |
| 1992 | 2 067 545 |
| 2000 | 2 300 000 |
| 2003 |  2 082 000 |
| 2011 | 1 677 985 |
| Etnisyys[50] | Määrä | % |
|---|---|---|
| Romanialaiset | 1 621 501 | 96,6 % |
| Romanit | 21 394 | 1,27 % |
| Ei tiedossa | 13 705 | 0,82 % |
| Muut kansallisuudet | 12 978 | 0,77 % |
| Unkarilaiset | 3 463 | 0,21 % |
| Turkkilaiset | 2 388 | 0,14 % |
| Saksalaiset | 1 110 | 0,07 % |
| Lipovanit | 779 | 0,04 % |
| Tataarit | 388 | 0,02 % |
| Ukrainalaiset | 279 | 0,01 % |
Bukarest on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahdensadan vuoden aikana lähinnä Romanian kaupungistumisen myötä. Ennen 1800-lukua romanialaiset olivat yleensä maanviljelijöitä, jotka asuivat maaseudulla. Kasvu on tapahtunut kahdessa erillisessä syklissä: ensin luontaisen teollisuuden kehittymisen myötä ja sitten Nicolae Ceaușescun valtakaudella, kun hän kielsi abortin ja siirsi ihmisiä asumaan kasvukeskuksiin.[51] Nykyään 9 % Romanian väestöstä asuu Bukarestissa.[50]
Odotettavissa oleva elinikä Bukarestissa vuosina 2005–2007 oli 73,3 vuotta, joka on noin kaksi vuotta enemmän kuin keskimäärin Romaniassa.[49] Kaupungin asukkaista noin 51 % on työikäisiä, ja heistä 18,6 % työskentelee kaupan alalla, 18,5 % teollisuudessa, 12,3 % rakennusalalla, 5,5 % opetusalalla ja 5,3 % terveydenhuollon alalla.[52]
Koulutus
Bukarestin ensimmäinen moderni korkeakoulu oli Ruhtinaskunnan akatemia, joka perustettiin vuonna 1694. Vuonna 1864 se jaettiin Bukarestin yliopistoksi ja Saint Savan lukioksi.[53][54] Vuonna 2010 Bukarestin yliopistossa opiskeli 30 000 opiskelijaa, joista tuhat oli ulkomaalaisia.[55]
Nykyään kaupungissa sijaitsee 16 kunnallista ja 19 yksityistä yliopistoa. Yksityisiä yliopistoja on arvosteltu niiden opetuksen tason ja korruption vuoksi.[56][57] Epäilysten vuoksi yliopistot eivät ole nauttineet suurta kansainvälistä arvostusta.[58] Toimet korruption kitkemiseksi ovat tehonneet, ja nykyään kaupunkikuvassa näkyy yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, pääasiassa Aasiasta.[59]
Kaupungissa on noin 450 julkista peruskoulua. Jokainen Bukarestin sektori hallinnoi kouluja itsenäisesti.[60] Vuonna 2010 Bukarestin peruskouluissa oli yhteensä 262 073 oppilasta, 14 520 pätevää opettajaa sekä 2 484 epäpätevää opettajaa.[61]
Liikenne
Bukarest toimii useiden eri liikennemuotojen risteysasemana. Vuonna 1998 kaupunki aloitti yhteistyön[62] japanilaisen viraston Japan International Cooperation Agencyn (JICA) kanssa. JICA esitti vuonna 2000 suunnitelman[63] kaupungin sisäisen liikenteen parantamiseksi ja tehostamiseksi. Suunnitelman mukaan huomiota pitäisi kiinnittää yhdeksään eri pääluokkaan ja sen kustannusvaikutus olisi yli 2 miljardia dollaria.
Paikallisliikenne
Kaupungin sisäistä liikennettä liikennöi Regia Autonomă de Transport București (RATB) yhtiö. Yhtiön käytössä on linja-autoja, johdinautoja, raitiovaunuja ja pikaraitioteitä.[64] Bukarestin metroa liikennöi Metrorex-yhtiö. RATB ja Metrorex ovat erillisiä yhtiöitä, eikä niissä voi matkustaa samalla lipulla.
Linja-autoliikenne
Kaupungin alueella on yhteensä 1 374 kilometriä linja-autoreittejä ja 121 säännöllisesti liikennöityä linjaa.[65] RATB:llä on käytössään 1014 linja-autoa, joista 99 % on pyörätuoliystävällisiä.[66]
Johdinautoliikenne
RATB:llä on 19 johdinautolinjaa, jotka käsittävät yhteensä 164,1 kilometriä.[65]. Kalusto päivitettiin 1990-luvulla Ikarus-merkkisillä autoilla. Samalla päivitettiin pysäkkien aikataulut elektronisiksi.
Raitiovaunuliikenne
Bukarestin alueella on yhteensä 332,2 kilometriä raitiovaunukiskoja. RATB liikennöi näillä 21 eri linjalla. Vain yksi näistä linjoista on pyörätuoliystävällinen.[65]
Metro
Bukarestin metro koostuu neljästä linjasta, joiden pituus on yhteensä 69,25 kilometriä. Metroa käyttää päivittäin 485 500 asiakasta.[67] Kahden uuden metrolinjan rakennustyöt on aloitettu vuonna 2011, ja niistä toinen yhdistää päärautatieaseman ja lentokentän.[68]
Maantieliikenne
Bukarest on Romanian tieverkoston tärkein risteysasema. Metropolialueelle oli rekisteröity vuonna 2008 1,24 miljoonaa ajoneuvoa, joista 985 000 oli yksityisomistuksessa.[69] Tieverkosto on paikoin erittäin huonossa kunnossa. Kaupunki aloitti vuonna 2008 projektin 60 eri kadun korjaamiseksi.[62]
Rautatieliikenne
Romanian rautatieverkoston risteysasema on București Gara de Nord -asema. Rautatieverkostoa liikennöi valtiollinen Căile Ferate Române (CFR) -yhtiö.[70] Bukarestiin on rautatieyhteys monista Euroopan kaupungeista:[71]
Budapest, Unkari
Belgrad, Serbia
Sofia ja Varna, Bulgaria
Chișinău, Moldova
Kiev, Tšernivtsi ja Lviv, Ukraina
Thessaloniki, Kreikka
Wien, Itävalta
Istanbul, Turkki
Moskova, Venäjä
Lentoliikenne
Bukarestia palvelee kaksi lentokenttää, Henri Coandăn lentoasema ja Băneasan lentoasema.[70]
Henri Coandăn lentoasema
Henri Coandăn lentoasema sijaitsee 16,5 kilometriä Bukarestista luoteeseen Otopenin kaupungissa Ilfovin piirikunnassa. Lentokentältä liikennöi Romanian kansallinen lentoyhtiö Tarom. Vuonna 2011 lentokenttää käytti 5 049 443 matkustajaa, mikä oli 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.[72]
| Vuosi | Matkustajia (yhteensä)[73] | Matkustajia (kotimaanlennot) | Lentoliikenne[73] | Rahti |
|---|---|---|---|---|
| 2005 | 2 972 799 | - | 49 593 | 16 887 tonnia |
| 2006 | 3 497 938 | - | 55 056 | 18 089 tonnia |
| 2007 | 4 937 683 | 410 916 | 67 372 | 17 423 tonnia |
| 2008 | 5 063 555 | 497 208 | 69 916 | - |
| 2009 | 4 480 765 | 496 391 | 69 692 | - |
| 2010 | 4 802 510 | - | 71 481 | - |
| 2011 | 5 049 443 | - | - | - |
Băneasan lentoasema
Băneasan lentoasema oli vuoteen 1965 Bukarestin ainoa lentokenttä, kunnes Otopenin lentokenttä otettiin siviilikäyttöön. Vuosien 2007–2012 aikana lentokenttää käyttivät pääsääntöisesti halpalentoyhtiöt. Maaliskuussa 2012 laajojen muutostöiden jälkeen lentokenttä on VIP- sekä liikelentokäytössä ja tavanomainen reittiliikenne toimii Otopenin kentältä.[74]
| Vuosi | Matkustajia[73] |
|---|---|
| 2005 | 380 474 |
| 2006 | 672 923 |
| 2007 | 968 084 |
| 2008 | 1 724 633 |
| 2009 | 1 974 337 |
| 2010 | 1 881 509 |
| 2011 | 2 398 911 |
Urheilu
Jalkapallo on eniten seurattu laji Bukarestissa. Kaupungin neljä eri joukkuetta pelaa Romanian pääsarjassa:
- FC Steaua Bukarest
- FC Dinamo Bukarest
- Rapid Bukarest
- FC Sportul Studențesc Bukarest.
Stadionul Național otettiin käyttöön 6. syyskuuta 2011[75], ja se isännöi UEFA:n Eurooppa-liigan finaalin 9. toukokuuta 2012. Stadioniin mahtuu lähes 55 000 katsojaa, mikä tekee siitä kaakkois-Euroopan suurimman stadionin.[76]
Vuodesta 2007 Bukarest on järjestänyt vuosittaiset katukisat katuradalla. Rata on rakennettu parlamenttitalon ympärille. Radalla on ajettu FIA GT Championship sekä Formula 3 -kilpailuja. Vuoden 2009 sekä 2010 kilpailuja ei käyty radalla oikeusjutun vuoksi, mutta vuodesta 2011 kisoja on käyty normaalisti.[77]
Syksyisin Bukarest isännöi Romania open -tennisturnauksen, joka kuuluu ATP-kiertueeseen.[78]
Ystävyyskaupungit
Kunnia-asukkaat
Bukarestin kaupunki on myöntänyt vuosien 1990–2008 välillä kunnia-asukkaan arvonimen seuraaville henkilöille[85]:
| Nimi | Ammatti | Nimityspäivä | Esittäjä |
|---|---|---|---|
| Mariana Nicolescu | 1991 | ||
| George Emil Palade | Solubiologi | 12. toukokuuta 1992 | Neuvoston sihteeristö |
| Viorica Cortez | Mezzosopraano | 23. joulukuuta 1992 | Kulttuuri- ja opetuskomissio |
| Ileana Cotrubaș | Oopperalaulajatar | 23. joulukuuta 1992 | Kulttuuri- ja opetuskomissio |
| Marina Krilovici | Sopraano | 23. joulukuuta 1992 | Kulttuuri- ja opetuskomissio |
| Ionel Pantea | Oopperalaulaja | 23. joulukuuta 1992 | Kulttuuri- ja opetuskomissio |
| Vuoden 1994 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailun maajoukkue | Jalkapalloilijoita | 11. heinäkuuta 1994 | Neuvosmies Dan Iacovisac |
| Nadia Comăneci | Voimistelija | 23. marraskuuta 1994 | |
| Ion Irimescu | Säveltäjä | 28. helmikuuta 1995 | Neuvoston sihteeristö |
| Mihail Viteazul (postuumisti) | Prinssi | 4. toukokuuta 1995 | Kulttuuriosasto |
| Paul Calinescu | Elokuvaohjaaja | 22. helmikuuta 1996 | Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto |
| Marin Sorescu (postuumisti) | Runoilija | 12. lokakuuta 1996 | Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto |
| Pierre Mauroy | Ranskan pääministeri | 6. maaliskuuta 1997 | Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto |
| Ion Voicu (postuumisti) | Viulisti | 6. maaliskuuta 1997 | Kulttuuri-, terveys- ja opetusosasto |
| Dumitraşcu Lăcătuşu | Sotaveteraani | 6. maaliskuuta 1997 | Nuoriso- ja urheiluosasto |
| Livia Sylva | 19. toukokuuta 1997 | Kulttuuriosasto | |
| Bill Clinton | Yhdysvaltain presidentti | 10. heinäkuuta 1997 | Pormestarin sihteeristö |
| Jacques Chirac | Ranskan presidentti | 10. heinäkuuta 1997 | Pormestarin sihteeristö |
| Gabriela Szabo | Juoksija | 25. syyskuuta 1997 | Sosiaali-, nuoriso- ja urheiluosasto |
| Nicholas Herlea | Artisti | 9. lokakuuta 1997 | Neuvosmies Ileana Iliescu |
| Liviu Ciulei | Elokuvaohjaaja | 9. syyskuuta 1998 | Kulttuuriosasto |
| Nursultan Nazarbajev | Kazakstanin presidentti | 21. syyskuuta 1998 | Pormestari |
| Sydeneyn olympialaisten mitalistit | Urheilijoita | 26. lokakuuta 2000 | Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio |
| Teatteri "Ion Dacian" perustajajäsenet | 15. maaliskuuta 2001 | Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio | |
| Iolanda Balaș | Korkeushyppääjä | 23. lokakuuta 2001 | Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio |
| Gheorghe Dinică, Marin Moraru, Tamara Stănescu, Damian Crâşmaru, Mircea Albulescu, Olga Tudor, Marcela Zamfirescu, Ileana Berlogean, Margareta Niculescu-Celia, Dinu Săraru | Romanian teatteripersoonia | 13. marraskuuta 2001 | Kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja media komissio |
| Nicholas Herlea, Ștefan Iordache, Dan Iordăchescu, Adela Mărculescu, Draga Olteanu Matei, Ludovic Spiess, Gheorghe Zamfir | Taiteilijoita | 29. marraskuuta 2001 | Ryhmä konsuleita |
| Veta Biriş, Achim Butaciu, Sava Brudaşcu, Matilda Cojocăriţa, Liviu Dafinescu, Valeria Peter Predescu, Dumitru Farcaş, Benone Sinulescu, Viorica Flintaşu, Elise Stan, Nicolae Furdui Iancu, Floarea Tănăsescu, Laura Lavric, Gheorghe Turda, Grigore Leşe, Liviu Vasilică, Ion Luican, Sofia Vicoveanca | Muusikkoja | 29. marraskuuta 2001 | Ryhmä konsuleita |
| Stela Popescu | Näyttelijä | 22. joulukuuta 2005 | Kulttuuriosasto |
| Cristian Gaţu | Käsipalloilija | 16. maaliskuuta 2006 | Kulttuuriosasto |
| Marcel Guguianu | Kuvanveistäjä | 27. kesäkuuta 2006 | Pormestari |
| David Esrig | Teatteriohjaaja | 2. marraskuuta 2006 | Kulttuuriosasto |
| Lucian Giurchescu | Teatteriohjaaja | 2. marraskuuta 2007 | Kulttuuriosasto |
| Tudor Petrov-Popa, Andrei Ivanţoc sekä Alexandru Leşco | Aktivisteja | 12. heinäkuuta 2007 | Kulttuuriosasto |
| Răducanu Necula | Maalivahti | 15. toukokuuta 2008 | Rapid Bukarest |
Diplomatia
Romanian ulkoministeriö perustettiin Bukarestiin kesäkuussa vuonna 1862. Ensimmäinen ulkoministeri oli Apostol Arsache.[86]Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Väinö Tanner aloitti tehtävänsä Bukarestissa 30. heinäkuuta 1920.[87]Bukarestissa sijaitsevat muun muassa seuraavien maiden suurlähetystöt:
| Maa | Suurlähettiläs[88] | Osoite | WWW |
|---|---|---|---|
 Albania | Sami Shiba[89] | Str.Duiliu Zamfirescu, nr.7 , 26.087937355041504°E | |
 Algeria | Habib Chawki HAMRAOUI[88] | Str. Theodor Aman nr. 4 , 26.089696884155273°E | [2] |
 Argentina | Claudio Perez PALADINO | Str. Ion Câmpineanu nr.11 , 26.094181537628174°E | [3] |
 Armenia | Hamlet GASPARIAN | Str. Intr. Poiana nr. 27 , 26.09024405479431°E | [4] |
 Itävalta | Michael SCHWARZINGER | Str.Dumbrava Roșie nr.7 , 26.105328798294067°E | [5] |
 Azerbaidžan | Eldar HASANOV | Str. Grigore Gafencu, nr.10 , 26.08906388282776°E | [6] |
 Valko-Venäjä | Sergei MOLUNOV | Str. Tuberozelor nr.6 , 26.0825514793396°E | [7] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Belgia | Philippe BEKE | B-dul Dacia 58 , 26.09281897544861°E | [8] |
 Brasilia | Raymundo Santos Rocha MAGNO | B-dul Aviatorilor nr. 40 , 26.086692810058594°E | [9] |
 Bulgaria | Assen Tutekov | Str. Rabat nr.5 , 26.090877056121826°E | [10] |
 Kanada | Philippe BEAULNE | Str. Tuberozelor nr.1-3, , 26.081843376159668°E | [11] |
 Chile | Maria Eliana CUEVAS BERNALES | Str. Rabat nr.5 , 26.090877056121826°E | [12] |
 Kiina | Dna Huo Yuzhen | Șos. Nordului nr. 2 , 26.091177463531494°E | [13] |
 Kroatia | Andrea Gustović ERCEGOVAC | Str.Dr. Burghelea, Nr.1, , 26.118106842041016°E | [14][vanhentunut linkki] |
 Kuuba | Marta Caridad Fajardo PALET | Str. Nicolae Caramfil nr.73 , 26.092362999916077°E | [15] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Kyproksen tasavalta | Kalliopi AVRAAM | Str. Petofi Sandor, nr.2 , 26.078099012374878°E | [16] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Tšekki | Jiři ŠITLER | Str. Ion Ghica nr. 11 , 26.101466417312622°E | [17] |
 Tanska | Michael STERNBERG | Str. Dr. Burghelea Nr.3 , 26.11823558807373°E | [18][vanhentunut linkki] |
 Egypti | Sanaa Esmail Atallah ESMAIL | B-dul Dacia Nr.67 , 26.102893352508545°E | [19] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Suomi | Päivi Pohjanheimo | Str. Atena 2 bis , 26.09028697013855°E | [20][vanhentunut linkki] |
 Ranska | Philippe Gustin | Str.Biserica Amzei nr.13-15 , 26.094342470169067°E | [21] |
 Georgia | Inga Paliani-Dittrich | Str. Herăstrău nr.16 , 26.088355779647827°E | [22] |
 Kreikka | eorgios Poukamissas | Bdul Pache Protopopescu nr.1-3 , 26.129897832870483°E | [23] |
 Unkari | szkar Laszlo Fuzes | str. Negulescu Ștefan nr. 30 , 26.097636222839355°E | [24] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Intia | Manimekalai Murugesan | Str. Mihai Eminescu nr.183 , 26.118391156196594°E | [25] |
 Indonesia | Marianna Sutadi | Str. Gina Partichi (fostă Orlando) nr.10 , 26.10448122024536°E | [26] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Irak | Mohammed Saeed AL-SHAKARCHI | Str.Venezuela Nr.6-8 , 26.090233325958252°E | [27] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Irlanti | Oliver GROGAN | Str. Buzești, nr.50-52 , 26.08331322669983°E | [28] |
 Israel | Dan BEN-ELIEZER | Bd. Dimitrie Cantemir nr.1, tronson 2+3 , 26.104615330696106°E | [29] |
 Italia | Mario COSPITO | Str. Henri Coandă Nr. 9 , 26.09201431274414°E | [30] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Japani | Natsuo AMEMIYA | Șos. Nicolae Titulescu, nr.4-8 , 26.08254611492157°E | [31] |
 Jordania | Maen MASADEH | Str. Dumbrava Roșie Nr.1 , 26.10675573348999°E | [32] |
 Libanon | Mohammed EL-DIB | Str. Andrei Mureșanu nr.16 , 26.0915207862854°E | [33] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Liettua | Vladimir JARMOLENKO | B-dul Primăverii, nr.51 , 26.092175245285034°E | [34] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Pohjois-Makedonia | Borco DAMJANOV | Str. Mihai Eminescu Nr.144 , 26.101412773132324°E | [35] |
| Liettua | Vladimir JARMOLENKO | B-dul Primăverii, nr.51 , 26.092175245285034°E | [36] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Malesia | Mohd Fareed ZAKARIA | Str. Drobeta nr.11 , 26.106868386268616°E | [37] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Meksiko | Maria Cristina de la Garza SANDOVAL | Str. Dr. Louis Pasteur nr.22 , 26.10751211643219°E | [38] |
 Moldova | Iurie RENIȚĂ | Aleea Alexandru nr.40 , 26.08973979949951°E | [39] |
 Marokko | Faouz El Achchabi | Str. Dionisie Lupu Nr.78 , 26.101187467575073°E | [40] |
 Norja | Øystein HOVDKINN | Atena nr.18 , 26.0915744304657°E | [41] |
 Pakistan | Rab NAWAZ KHAN | Str. Barbu Delavrancea nr. 22 , 26.080158948898315°E | [42] |
 Peru | Jose Antonio Arrospide del Busto | Strada Maior Gheorghe Șonțu , 26.082240343093872°E | [43] |
 Filippiinit | Maria Fe T. PANGILINAN | Str.Carol Davila Nr.105-107 , 26.069505214691162°E | [44] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Puola | Marek SZCZYGIEL | Aleea Alexandru nr. 23 , 26.08928918838501°E | [45] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Venäjä | Oleg Sergheevici MALGINOV | Șos. Pavel Kiseleff nr. 6 , 26.08228325843811°E | [46] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Saksa | Andreas von METTENHEIM | av. Gheorghe Demetriade 6-8 , 26.087154150009155°E | [47] |
 Serbia | Zoran POPOVICI | Calea Dorobanților nr. 34 , 26.099653244018555°E | [48] |
 Slovakia | Dagmar REPCEKOVA | Str. Oțetari nr. 3 , 26.095093488693237°E | [49] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Etelä-Afrikka | Pieter Andries SWANEPOEL | Str. Știrbei Vodă 26-28 , 26.091392040252686°E | [50] |
 Espanja | Estanislao de GRANDES PASCUAL | Str. Aleea Alexandru nr. 43 , 26.089219450950623°E | [51] (Arkistoitu – Internet Archive) |
 Ruotsi | Anders Bengtcén | Șos. Kiseleff nr. 43 , 26.078850030899048°E | [52] |
 Syyria | Walid OTHMAN | Str. Paris nr.47 , 26.0905122756958°E | [53] |
 Turkki | Ömür ŞÖLENDIL | Calea Dorobanților 72 , 26.09928846359253°E | [54] |
 Ukraina | Teofil Bauer | Bdul Aviatorilor 24 , 26.08657479286194°E | [55] |
 Yhdistynyt kuningaskunta | Martin HARRIS | Str. Jules Michelet 24 , 26.100130677223206°E | [56] |
 Yhdysvallat | Mark GITENSTEIN | B-dul Dr. Liviu Librescu, nr. 4 - 6 , 26.08677864074707°E | [57] |
Kuvia
Ateneul Român -konserttitalo Bukarestissa
Romanian kansallinen pankki Bukarestissa
Bukarestin yliopiston päärakennus
CEC-Pankki
Patriarkaalinen palatsi
Lähteet
- Jussila, Tapani: Romania Passi. Helsinki: Kanki press, 2008. ISBN 978-952-99419-2-6.
- Le Bass, Tom: Insight Guide Romania. Singapore: Apa Publications Ghmb & Co., 2007. ISBN 978-981-258-610-0. (englanniksi)
- Constantin C. Giurescu: Istoria Bucureștilor. Din cele mai vechi timpuri pînă în zilele noastre. Bucharest: Pentru Literatură, 1966. (romaniaksi)
- Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)
- Neagu Djuvara: Între Orient și Occident. Țările române la începutul epocii moderne. Bucharest: Huminatas, 1995. (romaniaksi)
- Ștefan Ionescu: Bucureștii în vremea fanarioților. Cluj: Dacia, 1974. (romaniaksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bukarest Wikimedia Commonsissa
