Ruokasipuli

Sipulia on viljelty ainakin vuodesta 3500 eaa. Aasiassa. Muun muassa pyramidien rakentajat söivät ja viljelivät sipulia.^[1] Sipulia on helppo viljellä, kuljettaa ja varastoida. Sipulin syömisestä on merkkejä palestiinalaisissa pronssikauden jäänteissä jo 5000 eaa., mutta nämä ovat voineet olla villejä sipuleita.

Ruokasipuli kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat puoliliereitä ja sinivihreitä. Tyven sipulista kohoava varsi on ontto, kukintona on tiheä sarja sen päässä. Kukan kehä on valkea tai violetti. Siementen lisäksi se tuottaa usein itusilmuja.^[2]

• Allium cepa Aggregatum-ryhmä – ryvässipuli
• Allium cepa Ascalonium-ryhmä – salottisipuli
• Allium cepa Cepa-ryhmä – kepasipuli eli ruokasipuli
• Allium cepa Hillosipuli-ryhmä – hillosipuli
• Allium cepa Hopeasipuli-ryhmä – hopeasipuli
• Allium cepa Jättisipuli-ryhmä – jättisipuli
• Allium cepa Punasipuli-ryhmä – punasipuli
• Allium cepa Vihersipuli-ryhmä – vihersipuli^[3]

Ilmasipuli on myös luokiteltu sipulin lajikeryhmäksi (Allium cepa Proliferum-ryhmä) tai muunnokseksi (A. cepa var. viviparum), mutta sitä pidetään ensisijaisesti ruokasipulin ja pillisipulin risteymänä (Allium × proliferum).^[4]

Sipulissa on raakana voimakas haju ja terävä maku, joka katoaa, jos sipuli kypsennetään.

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset valitsivat vuoden 2015 vihannekseksi sipulin.^[5]

• Suomen Lajitietokeskus: Sipuli (ruokasipuli) – Allium cepa
• Coloria.net: Värjäys, Keltasipuli (Allium cepa)
• ITIS: Allium cepa (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Allium cepa (englanniksi)
• Flora of China: Allium cepa (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Allium cepa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)