Ternimaito
Ternimaito on heti synnytyksen tai poikimisen jälkeen erittyvää maitoa. Sanaa voidaan käyttää niin lehmän kuin ihmisäidinkin ensimaidosta.[1] Ihmisen ternimaidossa on lähes 3 % proteiineja, kun tavallisessa äidinmaidossa niitä on vain noin 1 %. Sitä erittyy useiden päivien ajan synnytyksen jälkeen. [2]
Ternimaito sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita, vasta-aineita ja kasvutekijöitä. Näiden aineiden rakenne kuitenkin tuhoutuu ternimaidosta kuumennuksen tai pastöroinnin yhteydessä, joten niillä ei ole siinä tapauksessa vaikutusta tai tehoa; näistä vain proteiini säilyy.lähde? Sen sijaan pakastekuivaus säilyttää ternimaidon vaikuttavat ominaisuudet.lähde? Ternimaidon voi myös pakastaa sellaisenaan ja nauttia myöhemmin.
Ternimaitoa on Suomessa tutkittu 1990-luvun puolesta välistä lähtien ja muun muassa Jyväskylän yliopiston vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan ternimaito edistää lihasten kasvua. Tämä johtuu tutkimuksen perusteella siitä, että ternimaidon käyttö lisää vapaita aminohappoja ja proteiinisynteesiä. Tutkimuksen on tehnyt professori Antti Mero.
Ternimaito elintarvikkeena
Ternimaito myydään yleensä pakasteena, koska tällöin säilyvyys on parempi. Ternimaitoa voidaan käyttää ruokana muun muassa uunijuustoon, jossa ternimaito kypsytetään uunissa. Valmis uunijuusto syödään esimerkiksi maidon, sokerin ja kanelin kera. [3]Ternimaitoa voi juoda sellaisenaan tai pakasteesta sulatettuna.
Lehmän ternimaidon ravintosisältö
- Rasva: 3,4 %
- Proteiini: 4,6 %
- Hiilihydraatti: 4 %
- Orgaaniset hapot: 0,2 % [4]
Ternimaito luontaistuotteena
Kuten mainitusta tutkimuksesta [5] käy ilmi, ternimaidolla on suotuisia vaikutuksia. Jotkut juovat sitä sellaisenaan tai pakasteesta sulatettuna. Lähinnä erikoiskaupoista saa pakastettua ternimaitoa, yleensä 1 litran pulloissa.Teollisuus on alkanut myös valmistaa pakastekuivattua ternimaitoa kapseleihin.Myynnissä on sekä kotimaisia että ulkomaisia kapseleita ja jauheita, joilla luvataan olevan suotuisia vaikutuksia. Näitä tuotteita markkinoivat tahot ilmoittavat niiden tehoavan moniin vaivoihin. Näitä seikkoja ei kyetä tarkemmin tutkimaan, koska vertailuaineisto on hajanaista ja perustuu käyttäjän omiin subjektiivisiin havaintoihin ja tuntemuksiin.
Suomalaishiihtäjien ternimaidonkäyttö
Jari Piiraisen mukaan suomalaisessa hiihtovalmennuksessa oli kova ternimaitobuumi 1990-luvulla, etenkin vuosina 1993–1994. Hänen mukaansa Lillehammerin olympialaisissa oli Suomen hiihtomaajoukkueella mukanaan ehkä jopa sata litraa ternimaitoa. Nykyisin ternimaitoa ei hiihdossa juuri käytetä. [6]
Etymologia
”Ternimaito” on alkujaan länsisuomalainen murresana. Aikoinaan on esitetty, että sana olisi sukua sanskriitin vasikkaa tarkoittavalle tarnah-sanalle. Nyt kuitenkin katsotaan, että se olisi samaa alkuperää kuin suomen ”terhen” (’auer, ohut pilvi’). [1]