Denis Mukwege
Denis Mukwege Mukengere (s. 1. maaliskuuta 1955 Costermansville, Belgian Kongo) on kinshasankongolainen naistentautien ja synnytysopin lääkäri sekä naisten oikeuksien puolestapuhuja. Hän on vuonna 1999 Bukavuun perustetun Panzi-sairaalan perustaja ja toimii sen lääketieteellisenä johtajana sekä kirurgian ylilääkärinä.[1][2][3][4] Sairaala ja Mukwege ovat tulleet kansainvälisesti tunnetuiksi seksuaalisen väkivallan ja vaikeiden gynekologisten ongelmien hoidoista.[3][4] Panzi-sairaala on historiansa aikana tehnyt yli 20 000 sukupuolielimiä korjaavaa leikkausta.[1]
Sairaalan lisäksi Mukwege on perustanut Panzi-säätiön, joka tarjoaa oikeudellista apua ja psykologista neuvontaa seksuaalisen väkivallan uhreille, kouluttaa naisia heidän oikeuksistaan, vastustaa lapsiavioliittoja sekä järjestää työpajoja ja kouluttaa yhteisöjen johtajia terveysneuvontaan liittyvissä asioissa.[4]
Mukwege aloitti lääkärin uransa lastenlääkärinä Bukavussa ja joutui tässä työssä näkemään naispotilaita, jotka kärsivät kunnollisen hoidon puutteessa kovia kipuja. Niinpä hän opiskeli naistentautien erikoislääkäriksi Angersin yliopistossa Ranskassa.[5]
Vuonna 2012 Mukwege joutui murhayrityksen kohteeksi. Hänen henkivartijansa sai surmansa, mutta hän itse selvisi hengissä. Tapauksen vuoksi hän muutti maanpakoon vaimonsa ja heidän kahden tyttärensä kanssa Belgiaan mutta palasi seuraavana vuonna jatkamaan toimintaa.[2][4]
Mukwege on pitänyt puheen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa seksuaalisesta väkivallasta vuosina 2008 ja 2012. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2018 yhdessä Nadia Muradin kanssa.[6]
Tunnustukset
- 2007 – Ranskan ihmisoikeuspalkinto (Panzi-sairaalalle)
- 2008 – Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto
- 2009 – Olof Palme -palkinto
- 2009 – Daily Trust -sanomalehden valinta Vuoden afrikkalaiseksi
- 2010 – Uumajan yliopiston lääketieteen kunniatohtori
- 2010 – Michiganin yliopiston Raoul Wallenberg -ansiomerkki
- 2011 – Kuningas Baudouin kansainvälisen kehityksen palkinto
- 2011 – Clinton-kansalaispalkinto
- 2013 – Right Livelihood -palkinto
- 2014 – Saharov-palkinto[7]
- 2016 – Soulin rauhanpalkinto[8]
- 2018 – Nobelin rauhanpalkinto[6]