Gazan sota 2023–
 | Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
Arabien–Israelin konfliktin tuorein sotilasoperaatio alkoi palestiinalaisen terroristijärjestö Hamasin tehtyä terrori-iskun Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Hyökkäyksessä sai surmansa 1 139 ihmistä ja 240 otettiin panttivangeiksi.[30][31] Seuraavana päivänä Israeliin julistettiin sotatila.[32] Israel aloitti vuorokauden sisällä vastaiskut ilmavoimillaan[33] ja eteni 27. lokakuuta maavoimillaan Gazaan.[34][35]
| Gazan sota 2023 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Israelin–Palestiinan konfliktia | |||||||
 Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla palestiinalaishyökkääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla. | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
noin 30 000[12]–40 000[13] Hamasin ja sen liitolaisten taistelijoita Gazan alueella. | |||||||
| Tappiot | |||||||
Muut kuin sotilaat | Siviilit | ||||||
1 Koska palestiinalaisjoukot hyökkäsivät pitkälti valikoimatta uhrejaan, siviiliuhrien joukossa on paljon muita kuin israelilaisia. | |||||||
7. marraskuuta mennessä Israelin viranomaisten mukaan Hamasin tekemissä iskuissa oli kuollut yli 1 400 israelilaista.[36] Hamasin kontrolloiman Gazan terveysministeriön mukaan kuolleiden gazalaisten määrä oli 24. huhtikuuta 2024 mennessä 34 626.[37][e][f] Lähes koko Gazan infrastruktuuri on romahtanut hyökkäyksessä, eikä alueella ei ole ruokaa ja puhdasta vettä eikä toimivaa jäte- tai terveydenhuoltoa. Lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisen väestön on arvioitu olevan alueen sisäisinä pakolaisina.[40][41]
29. joulukuuta Etelä-Afrikka nosti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä tuomioistuimessa kanteen Israelin toiminnasta Gazassa. Etelä-Afrikan mukaan Israelin toimet palestiinalaisia vastaan ovat luonteeltaan kansanmurhanomaisia[42] ja YK:n kansanmurhan kieltävän yleissopimuksen vastaisia.[43] 26. tammikuuta Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen tuomioistuin määräsi Israelin ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen kansanmurhaan rinnastuvat teot, kun se sotii Hamasin taistelijoita vastaan Gazan kaistalla. Tuomioistuin määräsi Israelin pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat kuulua kansanmurhakonvention piiriin, varmistamaan, etteivät sen joukot syyllisty kansanmurhaan rinnastettaviin tekoihin Gazassa ja estämään ja rankaisemaan julkisia kehotuksia kansanmurhaan palestiinalaisia vastaan. Lisäksi Israelin tulee parantaa humanitaarista tilannetta Gazan siviiliväestön keskuudessa. Tuomioistuin ei kuitenkaan vaatinut välitöntä tulitaukoa Gazassa.[44]
Tausta
Israelin perustaminen
- Pääartikkeli: Israelin itsenäisyyssota, Palestiinan pakolaisuus
Vuonna 1917 Yhdistynyt kuningaskunta antoi tukensa juutalaisen valtion perustamiselle Palestiinaan.[45]Ensimmäisen maailmansodan päätteeksi Gaza siirrettiin Osmanien valtakunnalta Brittien hallitsemaksi Palestiinan mandaattialueeksi. Ennen mandaatin loppua YK:n yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken. Brittien mandaatti alueella päättyi 15. toukokuuta 1948 ja samana päivänä alkoi arabien ja Israelin sota. Egyptin armeija siirtyi Gazaan ja syksyn 1948 taisteluiden jälkeen vain nykyinen noin 40 km pitkä ja 6–8 km leveä Gazan alue jäi Egyptin armeijan haltuun. Sen rajat määrättiin Egyptin ja Israelin aseleposopimuksessa 24. helmikuuta 1949. Gazan kaista oli Egyptin sotilashallinnossa 1949–1956 ja 1957–1967. Alueella asui suuri määrä Palestiinan pakolaisia äärimmäisessä köyhyydessä leireillä. Israel ei antanut heidän palata koteihinsa tai antanut korvausta menetetystä omaisuudesta. Pakolaiset elivät pääasiassa UNRWA:n avulla. Monet nuoremmista pakolaisista ryhtyivät fedayeen-sisseiksi, jotka toimivat Israelia vastaan.[46]
Hyökkäykset olivat suuri syy Suezin kriisiin 1956, kun Israel miehitti Gazan. Israeli miehitti alueen uudelleen kuuden päivän sodassa kesäkuussa 1967 ja jäi miehittämään aluetta. Vuonna 1987 syntyi intifada-liike vastustamaan Israelin miehitystä. Vuonna 1994 Israel alkoi vetäytyi Gazasta luovuttaen sen Palestiinalaishallinnolle Oslon sopimusten mukaisesti.[47]Vuonna 2003 Israelin pääministeri Ariel Sharon ilmoitti Israelin joukkojen ja kolonialistien vetäytyvän Gazan alueelta ja syyskuuta 2005 Israel luovutti alueen kokonaisuudessaan Palestiinalaishallinnolle.[48]
Hamasin nousu valtaan
Hamas perustettiin vuonna 1987 ensimmäisen intifadan myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa.[49] Hamas on hallinnut Gazan kaistaa vuoden 2006 vaalien jälkeen.[50] Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia mukaan lukien sen perustajan Ahmed Yassinin.[51] Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat nimenneet Hamasin terroristijärjestöksi sen aseellisen siiven tekemien iskujen vuoksi.[52]
Iranin ja Libanonin rajalla on käyty paljon yhteydenottoja Hizbollahin ja Israelin välillä kauan ennen vuoden 2023 sotaa. Sodan näkemyksiin vaikuttaa myös paljon Iran, joka tukee sekä Hamasia että Hizbollahia. Heidän yhteisenä tavoitteenaan on tuhota Israel.[53] Hizbollahin johtajan mukaan kaikenlaiset toimenpiteet olisivat mahdollisia, jos Israelin toimet sodassa tai Libanonia vastaan näin edellyttävät.[54]
Sodan kulku
Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökäyksellä Israeliin.[55] Ajankohta oli juutalainen lepopäivä ja Simhat Tora -juhla, ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta jom kippur -sodan alkamisesta.[56][57] Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio al-Aqsan tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) (arab. عملية طوفان الأقصى).[58] Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.[59]
Israel hyökkäsi Gazaan vaivihkaa eikä voimakkaalla ja laajalla ensi-iskulla. Everstiluutnantti Juha Mäkelän ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan mukaan syy on Gazan suuri koko, joten sinne ei voi hyökätä saavuttamalla tuloksia Hamasia vastaan pitkien matkojen päästä.[60]
Ensimmäiset viikot
.svg)
.png)
Sota alkoi noin kello 6.30 aamulla[62] Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli. Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.[63] Hamas teki tarkoituksella terrori-iskun israelilaissiviilejä vastaan. Se oli pahin vuosikymmeniin. Hamasin terroristien siviileille tekemä väkivalta oli suunnitelemallista ja erittäin raakaa. Hamasin militantit murhasivat, silpoivat ja kiduttivat joukoittain israelilaissiviilejä. Terroristit tekivät kaiken ikäisille naisille seksuaalista väkivaltaa ennen kuolemaa. Yli tuhat israelilaista kuoli iskussa, joiden lisäksi joitakin muiden maiden kansalaisia.[64][65][66][67][68][69] [70][71] Hamas myös otti lukuisia panttivankeja.[72] Israel vastasi tähän katkaisemalla Gazasta sähköt,[73] aloittamalla taistelut Hamasia vastaan ja pommittamalla Gazaa.[74][75] Israel totesi olevansa sodassa.[55] Hamas yritti iskeä myös mereltä Israelin rannikolle.[74] Israel aloitti siviilien evakuoinnit Gazan raja-alueelta.[76]
Sderotin kaupungissa käytiin katutaisteluita. Israelin armeija kutsui myös reserviläisiä palvelukseen. Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa.[77] Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.[56]
Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin.[8] Yle kertoi 8. lokakuuta, että Israel suunnittelee maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä Ofakimissa, Sderotissa, Yad Mordechaissa, Kfar Azassa, Be’erissä, Yatedissa ja Kissufimissa.[78] Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.[32]
Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.[79]
Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta, sillä Israel aikoo tehdä siellä suuria sotilasoperaatioita. YK vaati Israelia perumaan käskynsä, ja Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle.[80] Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.[81]
17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan.[82] Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk vaati tekijöitä vastuuseen.[83] Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia.[84] Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti.[85] Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.[86]
Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.[87]
25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin Ukrainan sota sen ensi viikkoina.[88] Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakabaan.[89]
Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle.[90] Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta.[91] 16. marraskuuta Human Rights Watch kertoi Gazan menettävän netti- ja puhelinyhteydet pian, mikäli alueelle ei saada lisää polttoainetta nopeasti.[92]
Marraskuussa Haaretz-lehden mukaan Israel pommitti tai raivasi maan tasalle Gazassa jokaista rakennusta, mitä se epäili räjähdevarastoksi tai tunnelin sisäänkäynniksi.[93]
Helsingin Sanomat uutisoi joulukuussa Israelin asevoimien pumppaavan merivettä Hamasin rakennuttamiin tunneleihin. Operaation sanottiin kestävän viikkoja.[94]
Maahyökkäys Gazaan
Yhteydet Gazaan katkesivat lähes kokonaan 27. lokakuuta. Seuraavana päivänä Israel kertoi siirtyneensä yöllä operaation toiseen vaiheeseen. Ilmaiskut ja tykistötuli Gazaan jatkuivat rajuina, ja Israel aloitti Pohjois-Gazaan suuntautuvan maahyökkäyksen panssariajoneuvoilla ja jalkaväellä. Israel ei kuitenkaan täsmentänyt, oliko kyseessä täysimittaisen maahyökkäyksen aloitus. Jo edellisinä öinä Israel oli siirtynyt maata pitkin Gazaan, mutta vetäytynyt lopulta.[95][96] Selvä merkki maahyökkäyksestä oli se, että Israelin joukot eivät enää myöhemmin vetäytyneet Gazan alueelta ja heidän tavoitteenaan oli laajentaa hyökkäystä asteittain.[97] Maahyökkäyksen piti alkaa alun perin jo lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta New York Timesin mukaan se viivästyi ainakin osittain sääolosuhteiden vuoksi.[98] Palestiinalaismedioiden mukaan yhteydet Gazaan olivat palautuneet asteittain parin päivän jälkeen hyökkäyksen alkamisesta.[99]
Marraskuun 2023 puolivälissä Israelin armeija piiritti Gazan suurimman Al-Shifa-sairaalan väittäen sen olevan Hamasin komentokeskus.[100] Viikon päästä tästä Israelin armeija piiritti Indonesia-sairaalan. Shifan valtauksen jälkeen sairaala oli viimeinen, joka hoiti potilaita pohjois-Gazassa. Potilaita evakuoitiin busseilla Nasser-sairaalaan Khan Younisiin Gazan kaistan eteläosassa.[101]
Israel tuhosi systemaattisesti Gazan korkeammat oppilaitokset ja yliopistot. Ensimmäisenä tuhottiin Gazan islamilainen yliopisto ja Al-Azhar-yliopisto. Israa-yliopisto Gazan kaupungin etelälaidalla räjäytettiin 17. tammikuuta 2024. Seuraavana päivänä räjäytettiin Palestiinan yliopisto. Euro-Med Human Rights Monitorin mukana myös 94 yliopistojen professoria oli tapettu.[102][103]
Aselepo
Gazassa alkoi perjantaina 24. marraskuuta neljän päivän pituiseksi tarkoitettu tulitauko.[104] Osana tulitaukosopimusta molempien osapuolten pitää palauttaa useita kymmeniä panttivankeja.[105] Israelin hallitukselle oli hyvin vaikeaa myöntyä tulitaukoon, sillä hallituksessa istuvat äärioikeistolaiset puolueet olivat aiemmin vastustaneet kaikki sopimuksia Israelin ja Hamasin välillä.[106] Molemmat osapuolet palauttivat panttivangit muutamaa ongelmaa lukuun ottamatta.[107] Aselevoksi edenneen tulitauon myötä Gazaan pääsivät avustusrekat vielä samana päivänä.[108] Rekoissa kuljetettiin välttämättömiä elintarvikkeita, lääkkeitä sekä polttoainetta Gazaan.[109] Israelin mukaan Hamasin ampuma raketti rikkoi aselevon joulukuun alussa.[110] Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvinaisen mukaan aselevon aikana ei saavutettu läheskään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.[111] Pari päivää aselevon loppumisen jälkeen Israel oli tehnyt Gazaan yli 400 iskua, joista yksi tehtiin Nuseiratin pakolaisleirille. Iskussa kuoli ainakin 13 ihmistä.[112]
Toisesta tulitauosta äänestettiin YK:n yleiskokouksessa myöhemmin joulukuussa. Ylivoimaisesti suurin osa maista kannatti päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa Gazaan. Israelin ulkoministeri Eli Cohen ei anna tämän vaikuttaa sodan kulkuun, vaan Israel jatkaa sotaa kaikesta huolimatta.[113]
Hyökkäys etelä-Gazaan
Israel aloitti uudelleen intensiivisen Gazan pommituksen joulukuun alussa tulitauon umpeuduttua.[114]
Tammikuun lopussa 2024 Israelin asevoimat piiritti Khan Yunisin.[115]
Rafahin kaupungin maahyökkäys
Gazan alueella sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin on paennut helmikuun loppuun mennessä yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Israelin mukaan se aloittaa maahyökkäyksen alueelle viimeistään 10. maaliskuuta, jos Hamas ei täytä sen vaatimuksia.[116] Pääministeri Netanjahu on määrännyt armeijan viranomaisia laatimaan suunnitelman, jotta kaupunki saadaan evakuoitua.[117] Israel teki iskun kaupunkiin jo aiemmin helmikuussa, jolloin kuoli 67 ihmistä.[118] Iskut osuivat 14 eri taloon ja kolmeen moskeijaan alueen eteläosassa.[119]
Rinnakkaistapahtumat
Länsiranta
Marraskuun alussa sodan pelättiin leviävän myös Länsirannalle.[120] Länsirannalla oli pidätetty noin 7 800 ihmistä 8. joulukuuta mennessä Israelin viranomaisten pidättämänä. Tyypillisesti syynä on ollut kivien heittäminen israelilaisia joukkoja päin mielenosoituksissa.[121] Joidenkin palestiinalaisten mukaan Länsirannalla on vallinnut oma sotansa.[122]
Länsirannalla oli lisääntynyt poliittinen väkivalta merkittävästi jo lähes vuotta ennen sodan alkua.[123]
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International mukaan Israelin armeija on teloittanut ihmisiä laittomasti Länsirannalla. [124]
Israelin ja Libanonin raja
Israelin tankit alkoivat liikkua Libanonin rajalla varsinaisen sodan seuraavana päivänä. Tällöin spekuloitiin sodan laajenemisesta myös sieltä kautta Hizbollahin ja Israelin ottaessa yhteen.[125] Sodan alussa Libanonin rajalta ammuttiin miehitetylle Kfar Shubanin aluelle joitain kymmeniä raketteja.[126] Israel vastasi raketteihin tykistötulella.[127][128] Libanonin valtion tiedotusvälineiden mukaan Israelin tykistötulen seurauksena kolme ihmistä loukkaantui.[129] Täten yhteenotot alkoivat, mutta 23. lokakuuta tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan sekä Israel että Hizbollah haluavat välttää täysimittaista sotaa, jolla voisi olla massiiviset seuraukset Lähi-idälle.[130] Israelin puolustusministeri on vakuuttanut tuhoavansa myös Libanonin, jos heidän välilleen syttyy sota.[131]
Syyria
Israel ja Syyria ampuivat toisiaan sodan alkuaikoina sen jälkeen, kun Israel oli ilmoittanut Syyrian tulittaneen Israelin pohjoisosia kranaatinheittimillä.[132] Syrian Observatory for Human Rights -järjestön perustaja Rami Adbel Rahman kertoi Israelin hyökänneen ilmasta Aleppon lentokentälle 15. lokakuuta. Hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, mutta Rahman ei kommentoinut olivatko he kaikki siviilejä. Syyrian puolustusministerin mukaan lentokenttä jouduttiin poistamaan käytöstä iskun jälkeen sen kokemien vauroiden vuoksi.[133] Israel oli iskenyt lentokentälle myös muutamaa päivää aiemmin, jolloin se poistettiin käytöstä. Uusi isku tapahtui hetki kentän uudelleen avaamisen jälkeen.[134] Viikko lentokenttäiskun jälkeen Israel kertoi kiihdyttävänsä Gazan iskujen ohessa myös Syyriaan kohdistuvia iskujaan.[135] Israelin omia yhteisöjä Libanonin lähellä evakuoitiin nopeasti Israelin iskujen seurauksena.[136] Hetki tämän jälkeen Israel iski Aleppon lentokentälle kaksi kertaa. Iskuissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä.[137] Israelin iskut aiheuttivat toistuvasti lentojen keskeytymisiä sekä Damaskoksen että Aleppon lentokentillä.[138]
Marraskuun alkupuolella Yhdysvallat iski pelottelumielessä ilmaiskun Syyriassa sijainneeseen asevarastoon.[139] 9. marraskuuta Israel ja Yhdysvallat ilmoittivat tappaneensa erillisiskuissa 12 Iranin tukemaa taistelijaa Syyriassa.[140]
Iranin osuus sotaan
- Pääartikkeli: Iranin ilmaiskut Israeliin 2024
.jpg)
Iranin mahdollista osallistumista sotaan kunnolla on spekuloitu ja Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Tzachi Hanegbi kertoi Yhdysvaltojen liittyvän konfliktiin, jos Iran ja Hizbollah hyökkäävät Israeliin.[141] Huhtikuun puolenvälin spekuloitiin Iranin tekevän hyökkäyksen Israeliin sen liikuteltaessa esimerkiksi lennokkeja ja risteilyohjuksia maan rajojen sisäpuolella.[142]
Iran iski Israeliin 13.–14. huhtikuuta risteilyohjuksilla ja lennokeilla sekä ballistisilla ohjuksilla.[143] Suurin osa ammuttiin Iranista, ja osa Irakista ja Jemenistä.[144] Hyökkäyksen uskottiin olevan ensimmäinen suora hyökkäys Israelia kohtaan omilta alueiltaan.[145] Iranin mukaan iskut olivat vastaus Israelin 1. huhtikuuta Syysian pääkaupunkiin Damaskokseen tehdyille iskulle, jossa kuoli korkeita iranilaisia komentajia.[146] Israel väitti ampuneensa suuren osan ohjuksista alas ennen niiden saapumista maan rajojen sisäpuolelle.[147] Israelin puolustusministeriöllä ei ollut tiedossa yhtään haavoittunutta seuraavana päivänä iskusta. Kuitenkin Magen David Adom eli Punainen Daavidintähti kertoi hoitaneensa 31:tä ihmistä.[148] Israel sulki ilmatilansa, ja lisäksi Flightradar24-palvelun mukaan samoin toimivat Jordania, Irak ja Libanon.[149]
Irak ja Syyria
Iranin tukemat ryhmittymät alkoivat 17. tai 18. lokakuuta 2023 lähtien pommittaa Yhdysvaltain tukikohtia ja miehitysjoukkoja Irakissa ja Syyriassa.[150]
18. lokakuuta 2023 drooni-isku Yhdysvaltain miehitysjoukkojen Al-Tanfin tukikohtaan Homsissa haavoitti pariakymmentä sotilasta.[151]
Jemen
Jemenin huthikapinalliset valtasivat Punaisellamerellä Israelia kohti kulkevia aluksia marraskuussa 2023, jotta ne voisivat tukea Hamasia sodassa.[152] Israel kertoi ryhtyvänsä toimenpiteisiin laivahyökkäysten loppumiseksi joulukuussa, jos kansainvälinen yhteisö ei siihen puuttuisi.[153]
Yhdysvallat ja Britannia aloittivat 11. tammikuuta 2024 ilmaiskut huthien kohteisiin Jemenissä.[154] Iskuja on tehty muun muassa ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmiin.[155]
Ruotsi lähetti helmi-maaliskuun vaihteessa 2024 Punaisellemerelle sotilaita avuksi turvaamaan laivaliikennettä. Maaliskuussa myös Suomen kerrottiin suunnittelevan samankaltaisia toimenpiteitä.[156]
Ensimmäiset kuolonuhrit huthien hyökkäyksissä tuli 7. maaliskuuta, kun eräässä hyökkäyksessä kuoli kolme ihmistä.[157]
Osapuolten vahvuudet ja tavoitteet
Israel
Puolustusvoimat
- Pääartikkeli: Israelin puolustusvoimat
Israelin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1948 kaksi viikkoa Israelin valtion perustamisen jälkeen.[158] Israel on joutunut historiansa aikana panostamaan suuria summia puolustusvoimiinsa sen sotaisan historian myötä.[159] Israelin puolustusvoimat saa vuosittain noin 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea Yhdysvalloilta.[160] Israelin vuosittainen puolustusbudjetti onkin yli 20 miljardia euroa.[159] Yhdysvalloilta saamillaan tuilla Israel on hankkinut muun muuassa hävittäjiä, joista jokainen maksaa noin 100 miljoonaa dollaria.[161] Lokakuussa Israel otti käyttöön uuden tarkkuusasejärjestelmän "Iron Sting" Gazan sodassa. Järjestelmän valmistajan mukaan uusi ase vähentää siviiliuhreja.[162]
Yhdysvallat siirsi suuren määrän aseistusta Israelille. Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat oli joulukuun alkuun 2023 mennessä rahdannut Israeliin 15 000 lentopommia, mihin kuului 900 kg:n bunkkeripommeja ja 57 000 tykistön 155 mm:n kranaattia.[163]Lisäksi ulkoministeri Antony Blinken lähetti Israelille hätävaltuuksiin 14 000 panssarivaunun tykin kranaattia.[164]
Joulukuun alussa Israel oli pudottanut Gazaan yli 22 000 yhdysvaltalaista lentopommia.[165]
Tavoitteet
Päätavoitteenaan Israel yrittää kaataa Hamasin vallasta.[166] Lisäksi Israel yrittää tuhota Hamasin sotilaalliset valmiudet toteuttaa tulevaisuudessa muita sotilaallisia toimia.[167] Israel haluaa saada myös kaikki panttivangit tuotua Gazan alueelta turvaan kotimaahansa.[168] Israelin sotilastiedustelun entisen johtajan Amos Yadlin mukaan Israelin päämäärä sodassa ei ole tappaa jokaista Hamasin taistelijaa, ja se olisi käytännössä mahdotonta.[169]
Pääministeri Netanyahu on ilmoittanut että Israel pitää Gazan hallussaan senkin jälkeen kun Hamas on tuhottu.[170]Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrichin mukaan Gaza miehitetään uudelleen ja sotilasmiehityksen lisäksi sinne pitäisi asuttaa israelilaisia kolonialisteja. Smotrichin mukaan Gazan kaistan yli kahta miljoonaa asukasta tulisi rohkaista muuttamaan toisiin maihin ja tavoitteena on pienentää alueen väestö alle kymmenesosaan nykyisestä, eli 100 000–200 000 ihmiseen.[171]Likud ja opposition Yesh Atid -puolueiden kansanedustajat ovat ehdottaneet, että Gazan 1,2 miljoonaa pakolaista siirrettäisiin Euroopan maihin.[172]
Jerusalemin asioiden ministeri Amichai Eliyahun mukaan ydinpommin pudottaminen Gazaan on yksi vaihtoehto ja asukkaat siirtää "Irlantiin tai ajaa aavikolle."[173]Pääministeri Benjamin Netanyahu erotti Eliyahun.[174]
Hamas
Hamas on rakentanut laadukkaan ja monipuolisen armeijan sen vuosien aikana. Se on hankkinut aseita erityisesti Lähi-idästä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta.[175] Iranin johto on yli neljän vuosikymmenen ajan sitoutunut Israelin tuhoamiseen, ja siksi Iran ei peittele vahvaa tukeaan Hamasia kohtaan ja tarjoaa sille aseita, rahoitusta ja koulutusta.[176][177][178] Hamasin armeijalla on noin 20 000 taistelijaa, omaa asetuotantoa, ulkomaista rahoitusta sekä kattava tunneliverkosto.[14]
Hamas on vannonut tuhoavansa Israelin ja korvaavan sen islamilaisella valtiolla.[178]
Reaktiot ja kilpailu narratiiveista
Israelin sisällä
Israelin vanhin päivälehti Haaretz kirjoitti pääkirjoituksessaan sunnuntaina 8. lokakuuta, sodan toisena päivänä, että maan pääministeri Benjamin Netanjahu on vastuussa iskusta. Samalla se syytti Netanjahua palestiinalaisten olemassaolon ja oikeuksien täydellisestä sivuuttamisesta.[179] Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, protestiryhmä Kaplan Force -ryhmä keskeytti heidän mielenosoituksensa ja keskittyivät tukemaan Israelin puolustusvoimia.[180] Jotkin rakennustyömaat Israelissa karkottivat arabialaiset työntekijät ja suostuivat ottamaan töihin vain juutalaisia ja ulkomaalaisia.[181] Israelin puolustusministerin mukaan sota tulee kestämään kauemmin kuin useita kuukausia.[182][183]
Suomessa
Ulkoministeriö suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista Israeliin ja kaikkea matkustamista joillekin alueille sekä ilmoitti päivittävänsä virallisen matkustustiedotteen pian.[184] Ulkoministeri Elina Valtonen, presidentti Sauli Niinistö ja monet muut tuomitsivat Hamasin hyökkäyksen.[63][185][186] Suomen ulkopoliittisen johdon mukaan Israelilla on oikeus puolustaa itseään sotalakien sallimissa rajoissa.[187]
8. lokakuuta Elina Valtonen kommentoi, että Venäjä voisi hyötyä Hamasin hyökkäyksestä Israeliin. ”Maailmassa on osapuolia, jotka hyötyvät tällaisesta sekasorrosta ja tästä tilanteesta, ehkä myös siitä, että katse kohdistuu nyt taas myös Lähi-itään. Seuraamme tilannetta ja arvioimme asioita vasta, kun on konkreettista näyttöä”, Valtonen kommentoi spekulaatioita Venäjän roolista.[188]
Kymmenet taidealan naiset kirjoittivat kirjeen Sauli Niinistölle, Petteri Orpolle, Elina Valtoselle ja Antti Häkkäselle, jossa he ottavat kantaa varsinkin Israelissa kuolleiden lasten määrään. Kirjeessä vaaditaan välittömästi tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazan alueelle.[189] 17. marraskuuta yli 1 800 Suomessa asuvaa taiteilijaa oli allekirjoittanut lausunnon, jossa Suomen valtiota vaadittiin tuomitsemaan Israelin valtio sen toteuttamista sotatoimista Gazassa.[190] Myös joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeitse, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella. Virkakunnasta ministerille joukolla toimitettu kirje oli suomalaisittain äärimmäisen poikkeuksellinen.[191]
Presidenttiehdokas Sari Essayah aloitti Helsingissä presidentinvaalikampanjansa lokakuussa, jossa se ilmoitti laajasti tukensa Israelin sotatoimille Hamasia vastaan. Hänen mukaansa molempien osapuolten siviileille tulee saada humanitaarista apua.[192] Myöhemmin joulukuussa hän kertoi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaistensa turvallisuutta. Hänen mielestään Hamas on gazalaisten suurin uhka.[193]
Suomen ulkoministeriön tiedossa oli alun perin 12 suomalaista, jotka olivat jumissa Gazan alueella. Marraskuun alussa kuusi heistä pääsi Egyptin puolelle turvaan. Ulkoministeriön mukaan kaikkien suomalaisten saamisella pois Gazan alueelta on hyvin korkeat velvoitteet pienten lapsien takia. Gazassa voi olla enemmän suomalaisia, jotka eivät ole ulkoministeriön tiedossa.[194]
Sotaa kommentoineet tutkijat kertovat joutuneensa verkossa systemaattisen häirinnän kohteeksi ja Helsingin yliopiston johdolle ja sen tutkijoille saapui vaatimuksia julkisiin kannanottoihin jomman kumman sodan osapuolen toimien tuomitsemiseksi.[195]
Presidenttiehdokas Li Andersson vetosi länsimaihin presidentinvaalikampanjassa Helsingissä. Hänen mukaansa länsimaat eivät ole tehneet tarpeeksi toimenpiteitä Gazan suhteen.[196]
Muiden valtioiden reaktiot
Aasia
Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein neuvonantaja Yahya Rahim onnitteli palestiinalaistaistelijoita. Iranin valtiontelevisiossa näytettiin, kun parlamentin jäsenet nousivat seisomaan ja huusivat: ”Kuolema Israelille!”[197] Presidentti Ebrahim Raisi puolestaan sanoi Iranin kannattavan palestiinalaisten ”oikeutta itsepuolustukseen”, kutsui Israelia vaaraksi koko alueelle ja totesi, että ”Israelin sionistihallinto ja sen tukijat ovat vastuussa alueen valtioiden turvallisuuden vaarantamisesta”.[198] Iran tuomitsi Israelin toteuttamat Gazan vastapommitukset.[199] Iran varoitti Israelia "pitkäkantavilla seurauksilla", mikäli tämä ei lopeta taisteluita.[200][201] Monien tutkijoiden mukaan eskaloitumisriski on todellinen ja Israel otti suuren riskin maahyökkäyksellään Gazaan.[202] Marraskuussa Iran vaati tulitaukoa Gazaan Saudi-Arabian kanssa.[203] Lisäksi he tuomitsivat Israelin pommitukset, mutta kieltäytyivät antamasta Israelille taloudellisia tai poliittisia ongelmia rangaistukseksi.[204]
Irak varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Gazan sotaan tai Yhdysvalloista tulisi sodan seuraava kohde.[205]
Nepalin pääministeri Pushpa Kamal Dahal tuomitsi Hamasin hyökkäyksen.[206] Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Kiina tuomitsivat Hamasin kohdistamat iskut ja sieppaukset israelilaisiin siviileihin.[207] Kiinan johtaja Xi Jinping vaati lokakuussa välittömästi tulitaukoa Gazan sotaan. Kiinan ulkoministeri Wang Yi taas on vaatinut nopeasti kansainvälisesti järjestettävää rauhankonferenssia sodan ratkaisemiseksi ja Kiina lähetti Lähi-itään diplomaatti Zhai Junin sovittelemaan sotaa.[208]
Qatarin pääministeri Abdul Aziz Al Thani oli järkyttynyt siiviileihin kohdistuvista surmaamisista, jonka lisäksi hän kritisoi muiden valtioiden reaktioita ”häpeällisiksi”.[209] Saudi-Arabian prinssi Turki bin Faisal Al Saud tuomitsi julkisesti sekä Hamasin että Israelin hyökkäykset siviileihin.[210]
Yhdysvallat
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupasi Israelille kaiken mahdollisen avun ja korosti, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansaansa.[211] Yhdysvallat on kertonut estävänsä Gazan sodan laajenemisen alueelliseksi konfliktiksi kaikin mahdollisin keinoin.[212] Yhdysvallat lähetti Israelin tueksi itäiselle Välimerelle lentotukialus USS Gerald R. Fordin johtaman laivaston, johon kuuluu lentotukialuksen lisäksi risteilijöitä ja hävittäjiä.[213] Yhdysvallat tuomitsi hyökkäyksen ja Biden vertasi iskua Syyskuun 11. päivän terroritekoihin. Biden vieraili myöhemmin Lähi-idässä Gazan sairaalan pommitusten jälkeen. Hän oli suunnitellut tapaavansa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun Tel Avivissa ja myöhemmin arabijohtajia Jordaniassa.[214] Biden muuttui nopeasti ensimmäistä puhettaan kriittisemmäksi Israelia kohtaan loka-marraskuun vaihteessa.[215] Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kritisoi laajalti siviileihin kohdistuvia iskuja.[216][217] Blinken matkusti marraskuun alussa Ammanissa Jordaniassa, jossa hän tapasi Qatarin pääministeri Mohammed bin Abdulrahman bin Jessim Al-Thanin. Blinken tapasi Ammanissa myös Jordanian viranomaisia ja ulkoministereitä monistä Lähi-idän maista sekä Egyptistä.[218] Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa ajatusta Gazan pitkäaikaisesta miehittämisestä marraskuussa.[219] Israel suostui Yhdysvaltain pyytämiin päivittäisiin tulitaukoihin 9. marraskuuta, eli se pitää päivittäin neljän tunnin pituisen tulitauon mahdollistaakseen siviilien pakenemisen alueelta.[220] Eläköitynyt Ukrainan sotaa laajasti kommentoinut yhdysvaltalainen kenraaliluutnantti Ben Hodgesin mukaan Venäjä ja Iran olivat syylliset Hamasin hyökkäykseen Israeliin lokakuussa 2023.[221] Marraskuussa muun muassa Biden kyseenalaisti palestiinalaisten kertomat uhriluvut.[222] Biden on kehottanut Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohtaan.[223] Biden kommentoi joulukuussa Israelin umpimähkäisiä pommituksia Gazassa. Israelin pommituksista lähes puolet onkin ohjaamattomia, joka aiheuttaa suuremman uhan siviileille.[224]
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2024 ehdokkaana oleva Donald Trump ilmaisi tukensa Israelin sotatoimille Gazassa maaliskuussa.[225]
Eurooppa
Ranskan presidentti Emmanuel Macron toivoi Gazan humanitaarisen avun konferenssissa marraskuussa suojelua Israelilta siviilejä kohtaan.[226] Juutalaisvastaiset teot yleistyivät Ranskassa muutama viikko sodan jälkeen. Kansallinen liittouma -puolueen jäsen Marine Le Pen sai paljon arvostelua kertoesssaan aikeistaan osallistua juutalaisia puolustavaan mielenosoitukseen.[227]
Walesin prinssi William julkaisi helmikuussa kuninkaallisille poikkeuksellisen kannanoton, jossa hän toivoi sodan loppuvan mahdollisimman pian. Hän korosti humanitaarisen tuen ja panttivankien vapauttamisen tärkeyttä.[228]
Paavi Franciscus puhui joulukuussa 2023 voimakkaasti sotaa ja aseita vastaan. Hän otti esille myös Gazan tilanteen, ja hän vetosi erityisesti siviiliuhreihin.[229]
Kansainväliset järjestöt
Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk totesi, että hyökkäyksellä on hirvittävä vaikutus israelilaisiin siviileihin eivätkä siviilit saisi koskaan olla hyökkäyksen kohteena. YK:n Lähi-idän rauhanprosessin erityiskoordinaattori Tor Wennesland piti tilannetta vaarallisena ja vetosi kaikkiin osapuoliin.[197] Ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa New Yorkissa johtanut Craig Mokhiber jätti tehtävänsä ja syytti YK:ta kyvyttömyydestä estää kansanmurha Gazassa.[230][231] UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini kuvaili Gazan tilannetta ”ennennäkemättömäksi katastrofiksi”.[232] Yhdistyneet kansakunnat kertoi marraskuussa yli sadan palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijän kuolleen sodan alusta lähtien.[233]
Tulitauon päätöslauselma
Yhdistyneet kansakunnat järjesti lokakuun lopulla tulitaukoa vaativat päätöslauselman, jossa muun muuassa Suomi ei äänestänyt. Ulkoministeri Elina Valtonen ja pääministeri Petteri Orpo puolustivat Suomen näkemystä epäselvillä perusteilla ja sillä, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia ja sen tekemiä tekoja.[234] Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat ei äänestänyt tulitauon puolesta, sillä sen mukaan tulitauko vain hyödyttäisi Hamasia valmistautumaan uuteen, tehokkaampaan hyökkäykseen Israelia vastaan.[235] Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan monien valtioiden päätökseen vaikutti riittämättömät sanamuodot ymmärryksestä Israelia kohtaan päätöslauselmassa.[236] Lopulta tulitauon puolesta äänesti 120 maata.[237]
Euroopan unioni
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi Hamasin toimet ja kutsui niitä terrorismiksi sen halveksittavimmassa muodossaan. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva Josep Borrell ilmoitti siviilien käyttämisen panttivankeina olevan kaikkien lakien räikeä rikkomus ja tekevänsä kaikkensa edistääkseen heidän vapauttamistaan.[197] Euroopan unioni kieltäytyi antamasta uusia pakotteita Hamasille marraskuussa, vaikka Yhdysvallat ja Israel ovat näin painostaneet. Samoihin aikoihin monet Euroopan maat ilmaisivat kritiikkinsä Israelia kohtaan.[238]
Muut
Afrikan unionin komission johtaja Moussa Faki kommentoi, että Israelin ja Palestiinan välisen jatkuvan jännitteen pääsyy on palestiinalaisten perusoikeuksien kieltäminen. Hän vetosi molempia osapuolia lopettamaan sotilastoimet ja palaamaan ehdoitta neuvottelupöytään.[197]
Naisasialiitto Unionin mukaan Suomen tulee vaatia välitöntä tulitaukoa Gazaan. Lisäksi muut järjestöt, kuten UN Women ja Unicef vetosivat tulitauon puolesta vahvasti.[239]
Kansainväliset yritykset
Lentoyhtiö Lufthansa keskeytti lennot Israelin suurimmalle lentokentälle Ben Gurioniin useiden muiden lentoyhtiöiden tapaan. Se aloittaa lennot uudelleen 8. tammikuuta 2024.[240]
Japanilainen Itochu-yhtiö ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisen Elbit Systemsin kanssa helmikuussa 2024.[241]
Yliopistot
Neljä norjalaista yliopistoa ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisten yliopistojen kanssa helmikuussa 2024.[242]
Yksittäisten ihmisten arvioita ja näkemyksiä sodasta
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola varoitti, että ”Maaoperaatio tarkoittaa väistämättä paljonkin israelilaisia uhreja. Taistelu Gazassa on kaupunkisotaa, jossa Israelin aseellisen ylivoiman merkitys heikkenee”. Samalla levottomuudet laajenevat Länsirannalla, jossa asuu palestiinalaisia. Tämän Hizbollahin hyökkäyksen myötä uhkaa nyt monen rintaman sota. Jos Gazan hyökkäys koituu Israelille veriseksi, se voi luoda lisäpainetta Hizbollahille luoda uusi rintama.[243] Suomen rauhanliiton Laura Lodenius kertoi haastattelussa Svenska Ylelle, että Hamasin hyökkäys voi koitua kalliiksi palestiinalaisille. Palestiinalaisten alueet ovat riippuvaisia muun muassa sähkön ja ruuan tuonnista Israelista. Moni palestiinalainenkin työskentelee Israelissa, mihin Israel voi vaikuttaa. Kärsimys riippuu siitä, miten hyvin Hamas on valmistautunut tähän.[244] Tutkija Timo R. Stewart kertoi Helsingin Sanomille, että Hizbollahin mukaantulo sotaan Israelia vastaan olisi riskialtis päätös, ja että ”Hizbollah näyttää lähettäneen Israelille viestin, että he seuraavat tilannetta ja ovat valmiita toimimaan tilanteen niin vaatiessa. Arvioisin, että Hizbollahin kynnys osallistua konfliktiin on kuitenkin vielä aika korkea.” Täten Hizbollahin tulitus rajan yli voisi olla enemmän varoitus kuin isompi sotaan liittyminen.[245]
Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Timo Stewart kertoi, että Hamasin vuoden 2023 kaltaisen hyökkäyksen ei pitäisi olla mahdollista.[246]
»Tämä hyökkäys on ollut niin hyvin suunniteltu ja laaja, ettei sellaista ole ennen nähty. Mikään aiemmista iskuista ei ole ollut lähelläkään tällaista tappavuutta.»
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori ja majuri Juha Kukkola pitää mielenkiintoisena erilaisia skenaarioita Gazan kohtalosta sodan jälkeen. Hän näkee, että Israel ei halua jäädä pysyvästi ottamaan valtaa alueesta. Länsirantaa Israel ottaa haltuunsa huomattavasti tehokkaammin.[247]
Lähi-idän professori Hannu Juusolan mukaan Israelin mahdollisuudet Hamasin tuhoamiseen ovat rajalliset sen käyttämien rajoitettujen maaoperaatioden taktiikan myötä.[248]
Eräs kokenut suomalainen rauhanneuvottelujen ammattilainen kertoi Iltalehdelle, että aselepoon tullaan tuskin pääsemään Gazan alueella. Hänen mukaansa Hamasin hyökkäyksessä on ollut kyse terroriteosta ja jokaisen tahon tulisi tuomita se.[249]
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelä kertoi sekä Israelin että Hamasin toimintatavoissa olevan vakavia ongelmia. He käyttävät muu muuassa etelässä sijaitsevia siviilikohteita tukikohtina, jotenka aselepo ei vaikuttanut osapuolten toimintatapoihin.[250]
Aseapu
Alankomaat on vienyt Israeliin F-35-hävittäjien osia. Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Alankomaiden valtion oikeuteen osien viennistä.[251] Muun muuassa Yhdysvallat on myöntänyt useiden miljardien arvoista sotilasapupakettia Israelille.[252] Yhdysvaltain tukipaketit ovat herättäneet kiivasta keskustelua maassa, sillä presidentti Joe Biden tarvitsee aseapupaketteja allekirjoittakseen hyväkysynnän Yhdysvaltain kongressissa ja edustajainhuoneessa sekä senaatissa.[253]
Mielenosoitukset
Suomessa
Suomessa järjestettiin lokakuussa 2023 useita mielenosoituksia, joissa tuettiin palestiinalaisia ja vastustettiin Israelin mahdollisia vastatoimia hyökkäykselle.[254][255][256] Marraskuussa poliisi kertoi ottaneensa kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Helsingin yliopistolla.[257] Samassa kuussa Palestiinan puolesta osoitti mieltään noin 500 ihmistä Tampereella.[258]
Muualla maailmassa
2023
Sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa vaativat lokakuun lopulla sotatoimien välitöntä lopettamista.[259]
Yle uutisoi marraskuun alussa, kuinka kansainväliset suuryritykset McDonald’s ja Starbucks joutuivat palestiinalaismyönteisten mielenosoittajien kohteiksi. Mielenosoittajien mukaan McDonald’s jakoi ilmaisia aterioita israelilaissotilaille. Pikaruokayhtiö yritti selittää sekaannusta ravintoloiden toiminnalla franchise-periaatteella, joten yksittäisten yrittäjien tekemät myyntikampanjat eivät ole osallisena koko ketjuun.[260] Lisäksi marraskuun alussa kymmenistä tuhansista ihmisistä koostuva joukko vaati sekä Yhdysvalloissa että Euroopan eri maissa Israelin Gazaan kohdistuvien pommitusten lopettamista.[261]
Yhdysvaltain yliopistoissa on tapahtunut Gazan sodan alkamisen jälkeen monia yhteenottoja ja mielenosoituksia eri opiskelijoiden välillä. Lisäksi yhteenottoihin on osallistunut satoja tiedekuntien jäseniä.[262]
Yhdysvalloissa New Yorkin Manhattanilla tapahtui marraskuussa suuria mielenosoituksia sodan laajenemisen pelossa.[263]
Lontoossa järjestettiin marraskuussa satojen tuhansien ihmisten palestiinalaismyönteisiä mielenosoituksia. Paikallisen poliisin mukaan mielenosoittajia oli noin 300 000, mutta järjestäjien mukaan lukumäärä olisi ollut jopa 800 000. Lontoon poliisi kertoi pidättäneensä alueelta 126 protestoijaa, kun poliiseja oli loukkaantunut yhdeksän.[264]
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg on osoittanut tukensa palestiinalaisille Amsterdamissa. Thunbergin lausunnot suivaannuttivat saksalaisia ilmastoaktivisteja. Eräs heistä muun muuassa ryntäsi lavalle ja kaappasi Thunbergin mikrofonin.[265][266]
2024
Sadattuhannet ihmiset osoittivat tammikuussa 2024 mieltään sodasta eri puolilla maailmaa, kun sen alkamisesta oli kulunut 100 päivää.[267] Helmikuussa tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa osoittivat mieltään sodasta, kun Israel kertoi jatkavansa hyökkäystä Rafahin kaupunkiin. Mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Pariisi, Istanbul ja Madrid.[268]
Antisemitismi ja islam-vastaisuus
Sekä antisemitismin että islam-vastaisuuden on raportoitu lisääntyneen maailmalla.[269][270] Euroopassa juutalaiset koululaiset ovat kohdanneet kiusaamista koulussa, Berliinissä pommitettiin synagogaa ja Venäjän lentokentällä mielenosoittajat yrittivät etsiä Israelista matkustavia käsiin. Monet juutalaiset pitävät Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa käytettyä lausetta ”Joelta merelle, Palestiina tulee olemaan vapaa” juutalaisvastaisena ja Israelin tuhoamista vaativana.[271][269] Council on American-Islamic Relationsin raportin mukaan islamofobinen ja palestiinalaisvastainen retoriikka on kasvanut suuresti Yhdysvalloissa sodan alkamisen jälkeen. Sen mukaan myös muslimi- ja palestiinalaisyhteisöihin on kohdistettu iskuja ja uhkauksia.[270]
Media
Sensuuri
Instagramin väitettiin sulkeneen erään palestiinalaismyönteisen Instagram-tilin lokakuussa. Lisäksi käyttäjät ovat raportoineet, että heidän Gazaan liittyneet päivityksensä ovat saaneet huomattavasti vähemmän näyttökertoja. Instagramin omistava Meta kiisti kaikki väitteet sensuurista.[272]
Propaganda
Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä nopeasti harhaanjohtavaa tietoa Gazan sodasta.[273] Marraskuun alussa median tiedustelupalvelu Cyabra oli nähnyt verkossa vähintään 40 000 bottia tai selvästi valheellista ja vahingoittavaa tietoa jakavaa käyttäjää sodan alkamisesta lähtien.[274] Hamas oli käyttänyt nopeasti sodan jälkeen Twitterin premium-tilejä propagandavideoiden levittämiseen.[275] Joidenkin sosiaalisessa mediassa levitettyjen kuvien väitetään olevan peräisin vanhemmista konflikteista tai videopeleistä.[276] Erityisesti Al-Ahli Arab -sairaalan isku sai osakseen suuren määrän valheellista tietoa, sillä iskun jälkeen sen tapahtumat, syy ja seuraukset olivat täysin epäselvät.[277]
Muuta
Joulukuussa uutisoitiin suomalaisten Tiktok-käyttäjien kuluttavan monikymmenkertaisesti enemmän Palestiinalle kuin Israelille myönteistä sisältöä.[278]
Muut vaikutukset
- Katso myös: Israel Eurovision laulukilpailussa ja Eden Golan
Israelin osallistuminen vuoden 2024 Eurovision laulukilpailuun on saanut suurta kritiikkiä sen Gazan sotatoimien vuoksi.[279] Monet maat ja tahot ovat vaatineet Euroopan yleisradiounionia epäämään Israelin osallistuminen.[280] Myös Suomen euroviisuedustaja Teemu Keisteri kertoi helmikuun puolivälissä olleensa epävarma osallistumisestaan viisuihin, jos Israel osallistuu niihin.[281]
Israelin viisukappaleen alkuperäiset sanat hylättiin maaliskuussa, koska niiden sanottiin viittaavan Israelin ja Hamasin sotaan.[282] Myöhemmin kappaleen sanoitukset julkaistiin uudelleen ja sanat saivat Euroopan yleisradiounionin hyväksynnän.[283]
Alueen humanitaarinen tilanne
Historia
Gaza on ollut jo vuosikymmeniä ennen sodan alkamista hyvin heikkotasoinen paikka elää. Suurinta osaa alueen hieman yli kahden miljoonan asukkaan väestöstä on vaivannut köyhyys. Alue on myös äärimmäisen tiheään asuttua.[284] Jo vuonna 2021 lähes kaikella väestöllä ei ollut mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä, minkä lisäksi sähköstä oli suuri pula. Monet lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja alueen kaikista lapsista noin 60 prosenttia kärsi anemiasta.[285]
Väestö
Gazan kaista on noin kymmenen kilometriä leveä ja siitä kaksi kolmasosaa on rakennettua Gazassa elää noin 2,3 miljoonaa ihmistä[286], joista noin 800 000 on lapsia.[287] Väestö on ahtautunut noin 140 neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka on noin Las Vegasin kokoinen.[288] Gazan väestötiheys oli 6 508 as. / km² vuonna 2022.[289] Suurin osa väestöstä on muslimeita.[288]
Sota
Sodan alkuvaiheilla ruoan, veden sekä sähkön vienti Gazaan keskeytettiin. Israelin piirityksen vuoksi välttämättömien elintarvikkeiden vienti aluelle on käytännössä mahdotonta.[290] Gazan viranomaisten mukaan yli puolet alueen asunnoista on tuhoutunut asumiskelvottomiksi tai vahingoittunut vakavasti konfliktin alkamisen jälkeen.[291] 24. lokakuuta ainakin 16 sairaalaa ja 32 terveyskeskusta oli poissa käytöstä, 113 terveyskeskukseen oli hyökätty sekä kolme kirkkoa ja 56 moskeijaa oli vaurioitunut. Samoihin aikoihin kodeistaan oli paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joka on 62 prosenttia Gazan väestöstä.[292] Gazassa on arvioitu noin 180 naisen synnyttävän joka päivä. Syntyvät vauvat ovat usein hyvin pienikokoisia tai sairaita, he syntyvät kuolleina tai kuolevat nopeasti synntyksen jälkeen. Synnyttävien äitien ja lasten on kerrottu kärsivän aliravitsemuksesta, nestehukasta, ja keisarileikkaukset toteutetaan hyvin rajatulla puudutuksella.[293]Alueen sairaaloihin on tuotu useita lapsia, jotka ovat menettäneet perheensä sodassa.[294] Sodassa kuoleekin kokonaisia perheitä yksittäisissä ilmaiskuissa.[295] Ihmiset pakenevat sotaa jalkasin, sekä erilaisilla kulkuvälineillä, kuten autoilla ja rekoilla.[296] Jo kolmen ensimmäisen päivän aikana kodeistaan paenneita ihmisiä oli yli 187 000.[297] Sähkön loppumisen myötä gazalaiset eivät voi ladata puhelimiaan eivätkä täten tiedä miten maailmalla uutisoidaan sodasta.[298]
Marraskuun puolenvälin jälkeen Israel iski kahteen Gazan pohjoisosassa sijaitsevaan kouluun.[299] Hyökkäyksissä kuoli noin 50 ihmistä.[300] Marraskuun lopulle mentäessä Israelin kouluiskuissa oli kuollut 183 opettajaa.[301] Tammikuun loppupuolella Israel oli iskenyt yli 390 oppilaitokseen Gazassa.[302]
Lukuiset israelilaiset silminnäkijät ovat kertoneet Hamasin taistelijoiden raiskanneen ja silvonneen israelilaisia naisia. Viranomaiset ovat yrittäneet etsiä väitteille perusteita, mutta löytämistä vaikeuttaa muun muuassa se, että suuri osa uhreista tapettiin tekojen jälkeen.[303]
Gazan sotaa pidettiin poikkeuksellisen raakana, kun sen alusta oli kulunut viisi kuukautta. On hyvin harvinaista, että konfliktissa olisi kuollut yhtä paljon ihmisiä samassa ajassa.[304]
Uhrit ja panttivangit
.jpg)
Sodassa on kuollut 29. helmikuuta 2024 mennessä yli 30 000 ihmistä.[305] Näistä lapsia on yli 12 500.[306] Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres on kuvaillut Gazaa ”lasten hautausmaaksi”.[307] Yksi lapsi kuolee alueella 10 minuutin välein.[286][308] Tuhansia lapsia kuoli jo ensimmäisten kahden viikon aikana.[309] Lapsia oli kuollut yli 10 000 alle sata päivää sodan alkamisen jälkeen.[310] Joulukuussa Unicefin johtajan Catherine Russelin mukaan Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi.[311][312] Maaliskuussa 2024 Unicef arvioi yli miljoonan lapsen tarvitsevan mielenterveys- ja psykososiaalista tukea Gazan alueella.[313] Yhdistyneiden kansakuntien mukaan ainakin kymmenen lasta oli kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan maaliskuun ensimmäisen viikkoon mennessä.[314] Unicefin mukaan joka kuudes alle 2-vuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta Gazan alueella.[315]
Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaishyökkääjät iskivät elektronisen tanssimusiikin Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3 000 ihmistä.[316][317][318][319] Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä kibbutsi Re’imiä Gazan kaistan rajan lähistöllä.[317][320]
Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli moottoroiduilla varjoliitimillä.[321] Israelilaisen Channel 12 -kanavan haastatteleman silminnäkijän mukaan raketti-iskusta varoittavat sireenit alkoivat soida ja festivaalialueelle hyökkäsi pakettiautoissa 50 sotilasunivormuun pukeutunutta terroristia.[317][321] Hyökkääjät ampuivat väkijoukkoon ja heittivät kranaatteja sekä tainnutuskranaatteja ihmisiä kohti. Israelin yleisradion haastattelema lääkäri kertoi, että terroristit odottivat pakenevia ihmisiä hätäuloskäynneillä tappaakseen heidät. Hänen mukaansa hyökkääjät myös ampuivat koko hänen lääkintäryhmänsä, ambulanssista poistuneen ensihoitajan ja heidän hoitamansa haavoittuneet.[321] Tappamisen lisäksi hyökkääjät ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan.[321][320]
Kuolleita oli ainakin 260. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita, jotka pyrkivät suojelemaan siviileitä toimimalla ihmiskilpinä.[321] Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.[317] 19. lokakuuta Hamasin arvioitiin ottaneen yli 200 panttivankia.[322] Iskuissa kuolleita kansalaisiaan ovat vahvistaneet esimerkiksi Yhdysvallat, Ranska, Britannia, Ukraina ja Thaimaa.[323] Hamas otti sodan ensimmäisenä päivänä 17 Nepalin kansalaista panttivangiksi. Seuraavana päivänä heistä 10 oli tapettu, yksi kateissa, neljä sairaalahoidossa ja kaksi turvassa.[324] 7. marraskuuta mennessä Hamas oli vapauttanut yhteensä neljä naispanttivankia, kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi israelilaista.[325]
Pakolaisuus
Lokakuun lopulla 629 000 gazalaista pakolaista oli turvassa 150 UNRWA:n tiloissa.[326] 15. marraskuuta yli kaksi kolmasosaa Gazan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta oli paennut sodan alkamisen jälkeen.[327] He etsivät suojaa muun muassa sairaaloiden pihoista, autoista, kaduilta ja sukulaisten kodeista.[328]
Sairaalat
Gazan sairaaloista oli lokakuun lopussa jäljellä enää pari toimivaa, joista nekin toimivat puutteellisesti.[329] Marraskuussa kerrottiin Gazassa sijatitsevan sairaalan Al-Shifan joutuvan hyökkäyksen kohteeksi viisi kertaa alle vuorokaudessa.[330] Marraskuussa Maailman terveysjärjestö kertoi Gazan ja Länsirantojen sairaaloiden tai muiden terveydenhuollosta vastaavien palveluiden saaneen yli 250 iskua.[331] Israelin armeijan mukaan Hamas on käyttänyt sairaaloita operatiivisena tukikohtana ja olisi piillottanut aseita niiden alla kulkeviin tunneleihin. Hamas on kiistänyt kaikki syytteet.[332] Marraskuussa iskujen seurauksena sairaalassa olleet haavoittuneet gazalaiset pakotettiin etsimään turvapaikkaa muualta.[333]
9. marraskuuta Israelin ilmaiskun sanottiin tuhonneen Al-Shifan sairaalan sydänosaston.[334][335] Kolme päivää myöhemmin tehohoidossa olevien vauvojen evakuointia suunniteltiin Israelin armeijan toimesta.[336] Palestiinalaisviranomaisten mukaan sairaalassa oli kuollut ennen suunnitelmaa kaksi vastasyntynyttä ja kymmenien olleen vaarassa sairaalaan kohdistuvien iskujen keskellä.[337]
Pakolaisten pakeneminen on Gazan sodassa huomattavasti harvempaa kuin Ukrainan sodassa 2023. Syyn kertoi Lähi-itään ja Palestiinaan erikoistunut tutkija Mikko Joronen, jonka mukaan rajanylityspaikat ovat suljettuja ja pakolaiset pelkäisivät etteivät enää pääsisi takaisin kotiinsa.[338] Egypti ja Jordania valtiot ovat kieltäytyneet jyrkästi ottamaan Gazan sodan pakolaisia maahansa.[339][340] Jordaniassa on kuitenkin joitain palestiinalaisia. UNRWA tarjoaa pakolaisille sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojaa muutamissa valtioissa ja myös sota-alueilla.[341]
Marraskuun puolivälissä Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas olisi ollut piilossa sairaalan alla. Videossa Israel väitti Hamasin rakentaneen erilaisia tiloja sairaalan alle. Helsingin sanomien faktantarkastaja John Elinin mielestä video oli erittäin vaikeasti todistettavissa.[342] Samoihin aikoihin Israelin asevoimat teki rynnäkön al-Shifan sairaalaan. Israelin ja Yhdysvaltaiset lähteet kertoivat löytäneensä sieltä Hamasin tukikohdan ja aseita.[343][344] Hamas kiisti kaikki väitteet tukikohdista ja aseista.[345] Sairaala oli ollut viime päivinä ennen iskua laajojen sotilaallisten toimien kohteena.[346] YK:n mukaan sairaalassa oli iskujen aikaan yli 2 300 ihmistä.[347]
Israel ilmoitti lopettaneensa sotilaalliset toimet 17. joulukuuta Gazan kaistalla sijaitsevassa sairaalassa. Palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilashuoneita ja pidätti henkilökuntaa.[348] Israelin joukot hyökkäsivät Nasserin sairaalaan helmikuussa 2024. WHO kertoi olleensa järkyttynyt sairaalan kokemista tuhoista.[349]
Talous
Yhdistyneiden kansakuntien mukaan jo ennen sodan alkua 81 prosenttia Gazan asukkaista lueteltiin köyhiksi.[350] Joulukuussa Pohjois-Gazan läpi kuljetettiin noin 50 miljoonan dollarin arvosta seteleitä vahvisti käteisriippuvaiseen Gazaan.[351] Rahoja säilytettiin ennen tätä kahdessa pankkikonttorissa pankkiautomaatittomalla alueella.[352]
Humanitaarinen apu
Ensimmäiset humanitaarisen avun rekat saatiin kuljetettua Gazaan Rafahin rajanylityspaikalta, minkä jälkeen raja suljettiin. Israel salli rekkojen toimittavan Gazaan muun muassa ruokaa ja vettä, mutta ei esimerkiksi polttoaineita.[353] Gazassa asuvat palestiinalaiset ovat täysin riippuvaisia kansainvälisesti toimitettavasta humanitaarisesta avusta.[354]
Israelin armeijan kerrottiin ampuneen YK:n humanitaarista apua kuljettanutta saattuetta vahtineita gazalaisia poliiseja helmikuussa.[355]
Helmikuun lopulla yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan Israelin armeijan avaamaan tuleen.[356] Israelin armeijan mukaan he kuolivat jäätyään toisten apua hakevien jalkoihin ja avustusrekkojen alle.[357] Armeija kuitenkin sanoi, että se oli ampunut useita uhkaavasti käyttäytyneitä palestiinalaisia kohti.[358] Lukuisat maat ja kansainväliset järjestöt vaativat nopeasti tapahtuman jälkeen riippumatonta tutkimusta tapahtumien kulusta.[359]
Seuraavaksi Israelia syytettiin yli 20:n apua hakeneiden gazalaisten ampumisesta maaliskuun puolivälissä. Paikan päällä olleen Al Jazeeran toimittajan mukaan Israelin helikopteri ampui jonoa kohti. Israelin asevoimat kiisti kaikki syytteet.[360]
Israel kertoi huhtikuussa lisäävänsä avustusrekkojen määrää 500 rekkaan päivässä Yhdysvaltain vaatimusten jälkeen.[361]
Suomi
Viikko Hamasin toteuttaman hyökkäyksen jälkeen Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski kertoi humanitaarisen avun tilan palestiinalaisalueilla olevan katastrofaalinen.[362] Suomen Lähetysseura lahjoitti siivilien auttamiseen 150 000 euroa, joista puolet meni paikallisen Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan tukemiseen ja loput suoraan hädässä olevien siviilien auttamiseen.[363] Lokakuun lopulla Suomen Punaisen ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähti Egyptiin varmistamaan hätäavun saapumisen Gazan alueelle.[364] Marraskuussa Suomen valtio ilmoitti tukevansa miljoonalla eurolla Punaisen ristin työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla.[365]
Yhdysvallat
Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen lahjoittavan 100 miljoonaa dollaria humanitaarista apua Gazalle ja Länsirannalle.[366] Lokakuun lopussa Biden painosti Netanjahua viemään enemmän humanitaarista apua Gazaan. Hän painosti muun muuassa Internet-yhteyksien palauttamista tietyille erillisalueille.[367]
Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla. Sen sanotaan olevan yksi monimutkaisimmista sotilasoperaatioista.[368] Ilmapudotukset aloitettiin maaliskuussa, ja niiden toimittamiseen osallistui Yhdysvaltojen lisäksi ainakin Jordan, Yhdistyneet arabiemiraatit ja Ranska.[369] Ilmapudotukset todettiin nopeasti epätehokkaksi, ja se tappoi ihmisiä lähipäivinä.[370]
Järjestöt
Monet kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet erityisesti sodan alkuaikoina vaikeuksissa humanitaarisen avun kuljettamisessa sotilaallisen uhan vuoksi.[371] Eri avustusjärjestöt ovat myös menettäneet yhteyden Gazassa oleviin työntekijöihinsä.[372] Näihin avustusjärjestöihin lukeutuvat muun muuassa Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Lääkärit ilman rajoja.[373] WHO kertoi menettäneensä marraskuussa yhteyden Gazan Al-Shifan sairaalan työntekijöihinsä ja kertoi olevansa erittäin huolissaan sairaassa olevien potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta.[374]
Euroopan unioni
Euroopan komissio lahjoitti humanitaarista apua Gazalle lokakussa 75 miljoonaa euroa.[375] Myöhemmin Euroopan komissio lahjoitti Gazalle vielä 25 miljoonaa euroa. Joseph Borrell ehdotti suunnitelmaa, jossa Israel lopettaisi sotatoimet siihen asti, kunnes Punainen Risti pääsisi panttivankien luokse.[376] Komissio ilmoitti työskentelevänsä YK:n järjestön kanssa, jotta apu varmasti tavoittaisi sitä tarvitsevat.[377]
Yhdistyneet kansakunnat
Lokakuussa Yhdistyneiden kansakuntien humanitaarisen avun johtajan mukaan, jos siviilien turvallista kulkumahdollisuutta ei järjestetä, sillä voi olla Gazan alueella ”katastrofaaliset humanitaariset seuraukset”.[378]
YK:n sisarjärjestön UNRWA:n työntekijät työskentelevät Gazassa hyvin vaarallisissa olosuhteissa.[379] Tammikuuhun 2024 mennessä Gazassa oli kuollut 152 UNRWA:n työntekijää.[380]
UNRWA:n työntekijöiden osallisuus sotaan
Israelin armeijan mukaan 12 UNRWA:n työntekijää osallistui aktiivisesti Hamasin hyökkäykseen 7. lokakuuta.[381] Israel julkaisi myöhemmin muun muassa heidän nimensä ja valokuvansa.[382]
Sotarikokset
Kaikkia Gazan sodan osapuolia säätelee sama laki, joka perustuu sopimuksiin ja sotarikostuomioistuinten päätöksiin. Säännöt ovat peräisin 1800-luvulta, mutta nykyään sotalait painottuvat Geneven sopimusten varalle.[375] Sääntöjen mukaan gazalaisilla siviileillä pitäisi olla saavutettavissa elämän perustarpeet, kuten vesi, ravinto ja sairaanhoitopalvelut.[383]
Jo ensimmäisten viikkojen aikana sekä Israel että Hamas tekivät monien asiantuntijoiden mukaan sotarikoksia.[384] Hamasin mukaan Israel kohdistaa iskuja siviileihin, kun taas Israel kertoo Hamasin piilottavan taistelijoitaan erinäisiin siviilikohteisiin.[385] Hamas on saanut laajasti kritiikkiä siviilien surmaamisesta sodan aikana[386], mutta myös Israel osittain.[387] Hamasin sotilaiden kerrotaan kuvanneen myös videoita, kun he surmaavat siviilejä.[388] Israel näytti videoita kymmenille ulkomaisille toimittajille lähes 45 minuutin ajan sotilastukikohdassa Tel Avivissa. The Guardianin mukaan se yritti näin kiistää tai vähätellä tekojensa vakavuutta.[389] Yhdysvaltalaisen Volker Türkin mukaan palestiinalaisryhmät ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin pidettyään ihmisiä panttivankeina ja hyökättyään raa’asti eri alueille.[390]
Israel hyökkäsi lokakuun lopussa pakolaisleiri Jabaliaan toistamiseen, ja YK:n mukaan hyökkäykset voivat olla sotarikoksia. Pakolaisleirillä on rekisteröity asuvan noin 116 000 pakolaista. Pääsihteeri António Guterres kertoi olevansa järkyttynyt siivilien puolesta.[391] Israelin mukaan teossa tapettiin myös Hamasin komentaja Ibrahim Biari.[392] Israelin naapurimaat reagoivat iskuun voimakkaasti ja Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettiläänsä välittömästi pois Isrealista vastauksena Israelille.[393]
Maaliskuussa UNRWA:n raportin mukaan palestiinalaisia vankeja Israelin pidätyskeskuksissa, joka sisältää muun muassa pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.[394] Israelin puolustusvoimat kiisti kaikki syytteet, ja kertoi kaiken pahoinpitelyn olevan täysin kiellettyä.[395]
Journalismi sodassa
Samoihin aikoihin Israelin pakolaisleirin iskun kanssa toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja kertoi tehneensä valituksen toimittajien kuolemista Gazan sodassa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Kuolleet toimittajat olivat kahdeksan Israelin surmaamaa toimittajaa, jotka kuolivat Gazan siviialueilla. Lisäksi Hamas oli surmannut yhden israelilaistoimittajan hyökkäyksessään.[396] Israel on jakanut netissä videoita Hamasin kuvaamista videoista, joissa he surmaavat journalisteja.[397] 9. marraskuuta sodassa oli kuollut 39 toimittajaa ja mediatyöntekijää sen alusta lähtien.[398] Täten lähes neljä prosenttia Gazan mediatyöntekijöistä on kuollut.[399] Suurin osa kuolleista on palestiinalaisia, mutta joukossa on myös muita Lähi-idän journalisteja.[400] Kyseessä oli pahin journalistien sodan kokema ensimmäinen kuukausi ainakin 30 vuoteen.[401] Gazan alueen ollessa erittäin suojattu, kansainvälisten toimittajien pääsy alueelle on käytännössä mahdotonta.[402] Journalistiliiton mukaan Gazan sodassa ei kunnioiteta journalistien työtä ja asemaa.[403] Israel on ilmaissut kansainvälisille uutisjärjestöille, että se ei voi taata Gazassa oleskelevien toimittajiensa turvallisuutta.[404] Gaza on ollut toimittajille huomattavasti tappavampi kuin muut vuoden 2023 sota-alueet.[405]
The Washington Postin mukaan yli 750 toimittajaa allekirjoitti marraskuussa kirjeen, jossa tuomitaan toimittajiin kohdistuva tappaminen Gazassa. Lisäksi kirjeessä arvosteltiin länsimaiden uutisointia sodasta.[406]
Vuonna 2021 Lähi-itään perehtynyt tutkija Tapio Kujala ilmoitti, että suomalaismedioilla ei ole vakituisia kirjeenvaihtajia Lähi-idän alueilla, mikä tarkoittaa suomalaisen uutistiedon olevan ulkomaisten uutislähteiden varassa. Kujalan mukaan Israelin ja Hamasin armeijoiden julkaisemaan materiaaliin tulee suhtautua erittäin kriittisesti.[407]
Israel kertoi estävänsä Al Jazeera -uutiskanavan lähetyksen maassa huhtikuun alussa. Israelin mukaan uutiskanava on sille turvallisuusuhka.[408]
Tekoälyn käyttö
Huhtikuussa 2024 hepreankilelinen uutissivusto Sicha Mekomit ja arabienkielinen +972 väittävät selvityksissään tekoälyä käytetyn ihmisten tunnistamiseen surmaamistarkoituksessa Gazassa.[409] Sotilaat ovat käyttäneet Lavender-nimistä järjestelmää, joka on kertonut keitä vastaan kannattaa tehdä iskuja.[410] Tekoälyn käyttö on herättänyt huolta autonomisten aseiden käytöstä nykyajan sodankäynnissä.[411]
Huomautuksia
Lähteet
Kirjallisuutta
- Nousiainen, Anu: Lokakuun seitsemäs. Helsingin Sanomat: Kuukausiliite, 2024, nro 2, s. 22–33.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gazan sota 2023– Wikimedia Commonsissa
