Afrikan unioni
Afrikan unioni (lyhenne AU) on 54 Afrikan valtion muodostama kansainvälinen järjestö. Unioni perustettiin 9. heinäkuuta 2002 Etelä-Afrikassa, ja se on Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) sekä Afrikan talousyhteisön (AEC) seuraaja.[4] Afrikan unionin toiminnassa ovat mukana kaikki Afrikan maat. Vuosina 1984–2017 Marokko pysyi unionin ulkopuolella Länsi-Saharan jäsenyyden vuoksi, mutta liittyi uudelleen jäseneksi 30. tammikuuta 2017.[5]
Afrikan unioni | |
---|---|
Nimi virallisilla kielillä:
| |
Afrikan unionin jäsenvaltiot. | |
Perustettu | 9. heinäkuuta 2002 |
Päämaja | Addis Abeba, Etiopia[1] Johannesburg, Etelä-Afrikka[2] |
Jäsenet | 55 jäsenvaltiota |
Viralliset kielet | arabia, englanti, espanja, portugali, ranska, swahili[1][3] |
Puheenjohtaja | Mohamed Ould Ghazouani |
Komission puheenjohtaja | Moussa Faki |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Rakenteeltaan Afrikan unioni muistuttaa Euroopan unionia ja Amerikan valtioiden järjestöä.[6] Sen päämääriä ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja vakaan talouden edistäminen. Tärkeänä pidetään myös Afrikan sisäisten konfliktien kitkemistä ja tehokkaiden yhteismarkkinoiden luomista.[4] Unionin pitkän ajan tavoitteita ovat myös yhteiseen valuuttaan (afro) siirtyminen ja puolustusvoimien yhdentäminen.[7]
Afrikan unionin puheenjohtajuus on aina jollakin sen jäsenmaista. Unionilla on myös oma lainsäädäntäelin, Panafrikkalainen parlamentti, joka kokoontuu Etelä-Afrikassa.[2]
Afrikan yhtenäisyyden idea heräsi uudelleen 1990-luvun puolivälissä Libyan johtajan Muammar Gaddafin aloitteesta. Perusta järjestön luomiselle annettiin Libyan Sirtessä 9. syyskuuta 1999 laaditulla Sirten julistuksella.[8] Suunnitelmia kehitettiin seuraavina vuosina tapaamisissa Loméssa ja Lusakassa.lähde?
7. heinäkuuta 2019 Niameyssa pidetyssä Afrikan unionin komission kokouksessa kerrottiin, että unioni perustaa Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen, joka käsittää koko Afrikan.[9]
Jäsenvaltiot
Afrikan unionissa on 54 jäsenvaltiota:[10]
- Algeria
- Angola
- Benin
- Botswana
- Burundi
- Djibouti
- Egypti
- Eritrea
- Etelä-Afrikka
- Etelä-Sudan
- Etiopia
- Gabon – erotettu toistaiseksi sotilasvallankaappauksen vuoksi[11]
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Kenia
- Keski-Afrikan tasavalta
- Komorit
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta
- Lesotho
- Liberia
- Libya
- Madagaskar
- Malawi
- Mali
- Marokko
- Mauritania
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- Ruanda
- Saharan demokraattinen arabitasavalta
- Sambia
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Seychellit
- Sierra Leone
- Somalia
- Sudan
- Swazimaa
- Tansania
- Togo
- Tšad
- Tunisia
- Uganda
- Zimbabwe
Toimielimet
- Afrikan unionin vuosikokous (engl. The Assembly of the African Union) on unionin tärkein päättävä elin, joka kokoontuu kerran vuodessa ja siihen osallistuvat jäsenmaiden päämiehet ja pääministerit. Päätökset ovat yksimielisiä tai ne saavat kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Vuosikokous on alkanut luovuttaa päätäntävaltaansa asteittain panafrikkalaiselle parlamentille.
- Panafrikkalainen parlamentti (engl. The Pan-African Parliament, PAP) aloitti toimintansa maaliskuussa 2004 Etelä-Afrikan Midrandissa. Parlamentissa on 235 vaaleilla valittua jäsentä 54 jäsenvaltiosta.[12] Alkujaan sen tehtävä oli toimia neuvonantajana sekä konsultoida kansalaisjärjestöjä. Vuonna 2009 parlamentin tehtävät kuitenkin muuttuivat, ja se ryhtyi säätämään AU-lakeja.
- Afrikan komissio (engl. The African Commission) toimii unionin sihteeriosastona, vastaa yleishallinnosta sekä koordinoi kokouksia ja toimenpiteitä. Komissio koostuu 8 komissaarista, puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja henkilökunnasta, jotka työskentelevät Addis Abebassa.[13] Komission nykyinen puheenjohtaja on Erastus J.O. Mwencha [14].
- Afrikkalaisen tuomioistuimen (engl. The African Court of Justice) toimenkuvana on Afrikan ihmisoikeusloukkauksien käsittely.[15] Se tullaan tulevaisuudessa yhdistämään Afrikan ihmisoikeustuomioistuimen (engl. African Court of Human and Peoples' Rights) kanssa uudeksi instanssiksi (engl. The African Court of Justice and Human Rights), kun 15 jäsenmaata on ratifioinut esityksen[16].
- Afrikan ihmisoikeuskomissio (engl. The African Commission on Human and Peoples' Rights) edistää ihmisoikeuksia Afrikassa ja valvoo jäsenvaltioita yhteistyössä African Charter on Human and Peoples' Rightsin kanssa.
- Toimeenpaneva neuvosto (engl. The Executive Council) koostuu jäsenmaiden valtuuttamista ministereistä. Neuvosto keskustelee ja päättää ulkomaankauppaan, sosiaaliturvaan, ruokaan, maatalouteen ja tietoliikenteeseen liittyvistä kysymyksistä lähde?, ja on vastuussa vuosikokoukselle. Neuvosto myös valmistelee asioita vuosikokoukselle keskusteltavaksi ja arvioitavaksi.[17]
- Pysyvien edustajien komitea (engl. The Permanent Representatives' Committee) koostuu jäsenmaiden nimittämistä pysyvistä edustajista. Se valmistelee toimeenpanevan neuvoston työtä.
- Rauhan ja turvallisuuden neuvosto (engl. The Peace and Security Council) aloitti toimintansa maaliskuussa 2004. Neuvosto seuraa ja turvaa AU-päätösten toimeenpanoa. Neuvoston 15 jäsenmaata valitsee Toimeenpaneva neuvosto, ja se voi lähettää kriisinhallintajoukkoja konfliktialueille.[18]
- Talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (engl. The Economic, Social and Cultural Council) on neuvonantajista, asiantuntijoista ja kansalaisjärjestöistä koostuva elin.
- Lisäksi unioniin kuuluu ministeritason teknisiä komiteoita, jotka käsittelevät muun muassa valuutta- ja investointiasioita sekä maatalous- ja koulutuspoliittisia kysymyksiä.
- Afrikan keskuspankki (engl. African Central Bank), Afrikan valuuttarahasto (engl. African Monetary Fund) ja Afrikan investointipankki (engl. African Investment Bank) ovat rahoituslaitoksia, jotka tulevat toteuttamaan Afrikan talouksien yhdistymistä.
Puheenjohtajat
Komission puheenjohtajat
Komission puheenjohtaja | Virka-aika | Valtio |
---|---|---|
Amara Essy | 9.7.2002–16.9.2003 | Norsunluurannikko |
Alpha Oumar Konaré | 16.9.2003–1.2.2008 | Mali |
Jean Ping | 1.2.2008–15.7.2012 | Gabon |
Nkosazana Dlamini-Zuma | 15.7.2012–14.3.2017 | Etelä-Afrikka |
Moussa Faki | 14.3.2017– | Tšad |
Kokoukset
Oheinen taulukko on järjestettävissä päiväyksen mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen.
Järjestys | Päiväys | Paikka |
---|---|---|
35[19] | 5.–6.2.2022 | Addis Abeba, Etiopia |
34[20] | 6.–7.2.2021 | |
33[21] | 9.–10.2.2020 | |
Ylimääräinen huippukokous | 4.–8.7.2019 | Niamey, Niger |
32[22] | 10.–11.2.2019 | Addis Abeba, Etiopia |
Ylimääräinen huippukokous | 5.–18.11.2018 | |
31[23] | 25.6.–2.7.2018 | Nouakchott, Mauritania |
Ylimääräinen huippukokous | 17.–21.3.2018 | Kigali, Ruanda |
30[24] | 22.–29.1.2018 | Addis Abeba, Etiopia |
29[25] | 27.6.–4.7.2017 | |
28[26] | 22.–31.1.2017 | |
27[27] | 10.–18.7.2016 | Kigali, Ruanda |
26[28] | 21.–31.1.2016 | Addis Abeba, Etiopia |
3. Afrikan-Intian huippukokous | 26.–29.10.2015 | New Delhi, Intia |
25[29][30] | 7.–15.6.2015 | Johannesburg, Etelä-Afrikka |
24[31] | 23.–31.1.2015 | Addis Abeba, Etiopia |
2. Afrikan-Turkin huippukokous [32][33] | 19.–21.11.2014 | Malabo, Päiväntasaajan Guinea |
23[34] | 20.–27.6.2014 | |
22[35][36] | 21.–31.1.2014 | Addis Abeba, Etiopia |
Ylimääräinen huippukokous[37] | 11.–12.10.2013 | |
21[38] | 19.–27.5.2013 | |
20[39] | 27.–28.1.2013 | |
19[40] | 9.–16.7.2012 | Addis Abeba, Etiopia |
Diaspora kokous[41] | 23.–25.5.2012 | Johannesburg, Etelä-Afrikka |
18[42] | 23.–30.1.2012 | Addis Abeba, Etiopia |
17[43] | 23.6.–1.7.2011 | Malabo, Päiväntasaajan Guinea |
2. Afrikan-Intian huippukokous[44] | 20.–25.5.2011 | Addis Abeba, Etiopia |
16[45] | 24.–31.1.2011 | |
15[46] | 19.–27.7.2010 | Kampala, Uganda |
14[47] | 25.1.–2.2.2010 | Addis Abeba, Etiopia |
13[48] | 24.6.–3.7.2009 | Sirte, Libya |
12[49] | 26.1.–3.2.2009 | Addis Abeba, Etiopia |
11[50] | 24.6.–1.7.2008 | Sharm el-Sheikh, Egypti |
10[51] | 25.1.–2.2.2008 | Addis Abeba, Etiopia |
9[52] | 25.6.–6.7.2007 | Accra, Ghana |
8[53] | 22.–30.1.2007 | Addis Abeba, Etiopia |
7[54] | 25.6.–2.7.2006 | Banjul, Gambia |
6[55] | 16.–24.1.2006 | Khartoum, Sudan |
5[56] | 28.–29.6.2005 | Sirt, Libya |
Ylimääräinen huippukokous [57] | 4.8.2005 | Addis Abeba, Etiopia |
4[58] | 24.1.–31.1.2005 | Abuja, Nigeria |
3[59] | 6.–8.7.2004 | Addis Abeba, Etiopia |
2[60] | 2.–12.7.2003 | Maputo, Mosambik |
1[61] | 28.6.–10.7.2002 | Durban, Etelä-Afrikka |
Logo
Afrikan unionin logon keskellä on keltainen Afrikan kartta ilman valtionrajoja, mikä symboloi Afrikan yhtenäisyyttä. Karttaa ympäröivä keltainen kehä symboloi Afrikan rikkautta ja sen valoisaa tulevaisuutta, vihreä väri puolestaan toivoa. Punaiset renkaat symboloivat afrikkalaisten välistä solidaarisuutta ja palmunlehdet logon molemmilla puolilla rauhaa.[62]
Lähteet
- Afrikka, minne menet? Rauhanpuolustajien jäsenlehti Rauhan puolesta. Suomen Rauhanpuolustajat ry. Arkistoitu 28.7.2013. Viitattu 22.2.2012.
Viitteet
Kirjallisuutta
- AUC & New Zealand Crown: African Union Handbook 2019. Adis Ababa: African Union Commission, 2019. ISBN: 978-92-95104-64-8.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afrikan unioni Wikimedia Commonsissa
- Virallinen sivusto (englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, arabiaksi, portugaliksi,)
- African Union NGO Law Monitor. International Center of Not-for-Profit Law. Viitattu 22.2.2012. (englanniksi)
- The Guardian: African Union: the key facts (englanniksi)