Afrikan unioni

afrikkalaisten valtioiden yhteinen järjestö

Afrikan unioni (lyhenne AU) on 54 Afrikan valtion muodostama kansainvälinen järjestö. Unioni perustettiin 9. heinäkuuta 2002 Etelä-Afrikassa, ja se on Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) sekä Afrikan talousyhteisön (AEC) seuraaja.[4] Afrikan unionin toiminnassa ovat mukana kaikki Afrikan maat. Vuosina 1984–2017 Marokko pysyi unionin ulkopuolella Länsi-Saharan jäsenyyden vuoksi, mutta liittyi uudelleen jäseneksi 30. tammikuuta 2017.[5]

Afrikan unioni
Nimi virallisilla kielillä:
  • الاتحاد الأفريقي (arabiaksi)
  • African Union (englanniksi)
  • Unión Africana (espanjaksi)
  • União Africana (portugaliksi)
  • Union africaine (ranskaksi)
  • Umoja wa Afrika (swahiliksi)
Afrikan unionin jäsenvaltiot.
Afrikan unionin jäsenvaltiot.
Perustettu9. heinäkuuta 2002
PäämajaAddis Abeba, Etiopia[1]
Johannesburg, Etelä-Afrikka[2]
Jäsenet55 jäsenvaltiota
Viralliset kieletarabia, englanti, espanja, portugali, ranska, swahili[1][3]
PuheenjohtajaMohamed Ould Ghazouani
Komission puheenjohtajaMoussa Faki
Aiheesta muualla
Sivusto

Rakenteeltaan Afrikan unioni muistuttaa Euroopan unionia ja Amerikan valtioiden järjestöä.[6] Sen päämääriä ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja vakaan talouden edistäminen. Tärkeänä pidetään myös Afrikan sisäisten konfliktien kitkemistä ja tehokkaiden yhteismarkkinoiden luomista.[4] Unionin pitkän ajan tavoitteita ovat myös yhteiseen valuuttaan (afro) siirtyminen ja puolustusvoimien yhdentäminen.[7]

Afrikan unionin puheenjohtajuus on aina jollakin sen jäsenmaista. Unionilla on myös oma lainsäädäntäelin, Panafrikkalainen parlamentti, joka kokoontuu Etelä-Afrikassa.[2]

Afrikan yhtenäisyyden idea heräsi uudelleen 1990-luvun puolivälissä Libyan johtajan Muammar Gaddafin aloitteesta. Perusta järjestön luomiselle annettiin Libyan Sirtessä 9. syyskuuta 1999 laaditulla Sirten julistuksella.[8] Suunnitelmia kehitettiin seuraavina vuosina tapaamisissa Loméssa ja Lusakassa.lähde?

7. heinäkuuta 2019 Niameyssa pidetyssä Afrikan unionin komission kokouksessa kerrottiin, että unioni perustaa Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen, joka käsittää koko Afrikan.[9]

Jäsenvaltiot

Afrikan unionissa on 54 jäsenvaltiota:[10]

  1.  Algeria
  2.  Angola
  3.  Benin
  4.  Botswana
  5.  Burundi
  6.  Djibouti
  7.  Egypti
  8.  Eritrea
  9.  Etelä-Afrikka
  10.  Etelä-Sudan
  11.  Etiopia
  12.  Gabon – erotettu toistaiseksi sotilasvallankaappauksen vuoksi[11]
  13.  Gambia
  14.  Ghana
  15.  Guinea
  16.  Guinea-Bissau
  17.  Kamerun
  18.  Kap Verde
  19.  Kenia
  20.  Keski-Afrikan tasavalta
  21.  Komorit
  22.  Kongon demokraattinen tasavalta
  23.  Kongon tasavalta
  24.  Lesotho
  25.  Liberia
  26.  Libya
  27.  Madagaskar
  28.  Malawi
  29.  Mali
  30.  Marokko
  31.  Mauritania
  32.  Mauritius
  33.  Mosambik
  34.  Namibia
  35.  Niger
  36.  Nigeria
  37.  Norsunluurannikko
  38.  Päiväntasaajan Guinea
  39.  Ruanda
  40.  Saharan demokraattinen arabitasavalta
  41.  Sambia
  42.  São Tomé ja Príncipe
  43.  Senegal
  44.  Seychellit
  45.  Sierra Leone
  46.  Somalia
  47.  Sudan
  48.  Swazimaa
  49.  Tansania
  50.  Togo
  51.  Tšad
  52.  Tunisia
  53.  Uganda
  54.  Zimbabwe

Toimielimet

  • Afrikan unionin vuosikokous (engl. The Assembly of the African Union) on unionin tärkein päättävä elin, joka kokoontuu kerran vuodessa ja siihen osallistuvat jäsenmaiden päämiehet ja pääministerit. Päätökset ovat yksimielisiä tai ne saavat kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Vuosikokous on alkanut luovuttaa päätäntävaltaansa asteittain panafrikkalaiselle parlamentille.
  • Panafrikkalainen parlamentti (engl. The Pan-African Parliament, PAP) aloitti toimintansa maaliskuussa 2004 Etelä-Afrikan Midrandissa. Parlamentissa on 235 vaaleilla valittua jäsentä 54 jäsenvaltiosta.[12] Alkujaan sen tehtävä oli toimia neuvonantajana sekä konsultoida kansalaisjärjestöjä. Vuonna 2009 parlamentin tehtävät kuitenkin muuttuivat, ja se ryhtyi säätämään AU-lakeja.
  • Afrikan komissio (engl. The African Commission) toimii unionin sihteeriosastona, vastaa yleishallinnosta sekä koordinoi kokouksia ja toimenpiteitä. Komissio koostuu 8 komissaarista, puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja henkilökunnasta, jotka työskentelevät Addis Abebassa.[13] Komission nykyinen puheenjohtaja on Erastus J.O. Mwencha [14].
  • Afrikkalaisen tuomioistuimen (engl. The African Court of Justice) toimenkuvana on Afrikan ihmisoikeusloukkauksien käsittely.[15] Se tullaan tulevaisuudessa yhdistämään Afrikan ihmisoikeustuomioistuimen (engl. African Court of Human and Peoples' Rights) kanssa uudeksi instanssiksi (engl. The African Court of Justice and Human Rights), kun 15 jäsenmaata on ratifioinut esityksen[16].
  • Afrikan ihmisoikeuskomissio (engl. The African Commission on Human and Peoples' Rights) edistää ihmisoikeuksia Afrikassa ja valvoo jäsenvaltioita yhteistyössä African Charter on Human and Peoples' Rightsin kanssa.
  • Toimeenpaneva neuvosto (engl. The Executive Council) koostuu jäsenmaiden valtuuttamista ministereistä. Neuvosto keskustelee ja päättää ulkomaankauppaan, sosiaaliturvaan, ruokaan, maatalouteen ja tietoliikenteeseen liittyvistä kysymyksistä lähde?, ja on vastuussa vuosikokoukselle. Neuvosto myös valmistelee asioita vuosikokoukselle keskusteltavaksi ja arvioitavaksi.[17]
  • Pysyvien edustajien komitea (engl. The Permanent Representatives' Committee) koostuu jäsenmaiden nimittämistä pysyvistä edustajista. Se valmistelee toimeenpanevan neuvoston työtä.
  • Rauhan ja turvallisuuden neuvosto (engl. The Peace and Security Council) aloitti toimintansa maaliskuussa 2004. Neuvosto seuraa ja turvaa AU-päätösten toimeenpanoa. Neuvoston 15 jäsenmaata valitsee Toimeenpaneva neuvosto, ja se voi lähettää kriisinhallintajoukkoja konfliktialueille.[18]
  • Talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto (engl. The Economic, Social and Cultural Council) on neuvonantajista, asiantuntijoista ja kansalaisjärjestöistä koostuva elin.
  • Lisäksi unioniin kuuluu ministeritason teknisiä komiteoita, jotka käsittelevät muun muassa valuutta- ja investointiasioita sekä maatalous- ja koulutuspoliittisia kysymyksiä.
  • Afrikan keskuspankki (engl. African Central Bank), Afrikan valuuttarahasto (engl. African Monetary Fund) ja Afrikan investointipankki (engl. African Investment Bank) ovat rahoituslaitoksia, jotka tulevat toteuttamaan Afrikan talouksien yhdistymistä.

Puheenjohtajat

PuheenjohtajaVirka-aikaValtio
Thabo Mbeki9.7.2002–10.7.2003  Etelä-Afrikka
Joaquim Chissano10.7.2003–6.7.2004  Mosambik
Olusegun Obasanjo6.7.2004–24.1.2006  Nigeria
Denis Sassou-Nguesso24.1.2006–29.1.2007  Kongon tasavalta
John Kufuor29.1.2007–31.1.2008  Ghana
Jakaya Kikwete31.1.2008–2.2.2009  Tansania
Muammar Gaddafi2.2.2009–31.1.2010  Libya
Bingu wa Mutharika31.1.2010–31.1.2011  Malawi
Teodoro Obiang Nguema Mbasogo31.1.2011–29.1.2012  Päiväntasaajan Guinea
Yayi Boni29.1.2012–27.1.2013  Benin
Hailemariam Desalegn27.1.2013–30.1.2014  Etiopia
Mohamed Ould Abdel Aziz30.1.2014–30.1.2015  Mauritania
Robert Mugabe30.1.2015–30.1.2016  Zimbabwe
Idriss Déby30.1.2016–30.1.2017  Tšad
Alpha Condé30.1.2017–28.1.2018  Guinea
Paul Kagame28.1.2018–10.2.2019  Ruanda
Abdel Fattah al-Sisi10.2.2019–10.2.2020  Egypti
Cyril Ramaphosa10.2.2020–10.2.2021  Etelä-Afrikka
Félix Tshisekedi10.2.2021–5.2.2022  Kongon demokraattinen tasavalta
Macky Sall5.2.2022–18.2.2023  Senegal
Azali Assoumani18.2.2023–17.2.2024  Komorit
Mohamed Ould Ghazouani17.2.2024–  Mauritania

Komission puheenjohtajat

Komission puheenjohtajaVirka-aikaValtio
Amara Essy9.7.2002–16.9.2003  Norsunluurannikko
Alpha Oumar Konaré16.9.2003–1.2.2008  Mali
Jean Ping1.2.2008–15.7.2012  Gabon
Nkosazana Dlamini-Zuma15.7.2012–14.3.2017  Etelä-Afrikka
Moussa Faki14.3.2017–  Tšad

Kokoukset

Oheinen taulukko on järjestettävissä päiväyksen mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen.

JärjestysPäiväysPaikka
35[19]5.–6.2.2022Addis Abeba,  Etiopia
34[20]6.–7.2.2021
33[21]9.–10.2.2020
Ylimääräinen huippukokous4.–8.7.2019Niamey,  Niger
32[22]10.–11.2.2019Addis Abeba,  Etiopia
Ylimääräinen huippukokous5.–18.11.2018
31[23]25.6.–2.7.2018Nouakchott,  Mauritania
Ylimääräinen huippukokous17.–21.3.2018Kigali,  Ruanda
30[24]22.–29.1.2018Addis Abeba,  Etiopia
29[25]27.6.–4.7.2017
28[26]22.–31.1.2017
27[27]10.–18.7.2016Kigali,  Ruanda
26[28]21.–31.1.2016Addis Abeba,  Etiopia
3. Afrikan-Intian huippukokous26.–29.10.2015New Delhi,  Intia
25[29][30]7.–15.6.2015Johannesburg,  Etelä-Afrikka
24[31]23.–31.1.2015Addis Abeba,  Etiopia
2. Afrikan-Turkin huippukokous [32][33]19.–21.11.2014Malabo,  Päiväntasaajan Guinea
23[34]20.–27.6.2014
22[35][36]21.–31.1.2014Addis Abeba,  Etiopia
Ylimääräinen huippukokous[37]11.–12.10.2013
21[38]19.–27.5.2013
20[39]27.–28.1.2013
19[40]9.–16.7.2012Addis Abeba,  Etiopia
Diaspora kokous[41]23.–25.5.2012Johannesburg,  Etelä-Afrikka
18[42]23.–30.1.2012Addis Abeba,  Etiopia
17[43]23.6.–1.7.2011Malabo,  Päiväntasaajan Guinea
2. Afrikan-Intian huippukokous[44]20.–25.5.2011Addis Abeba,  Etiopia
16[45]24.–31.1.2011
15[46]19.–27.7.2010Kampala,  Uganda
14[47]25.1.–2.2.2010Addis Abeba,  Etiopia
13[48]24.6.–3.7.2009Sirte,  Libya
12[49]26.1.–3.2.2009Addis Abeba,  Etiopia
11[50]24.6.–1.7.2008Sharm el-Sheikh,  Egypti
10[51]25.1.–2.2.2008Addis Abeba,  Etiopia
9[52]25.6.–6.7.2007Accra,  Ghana
8[53]22.–30.1.2007Addis Abeba,  Etiopia
7[54]25.6.–2.7.2006Banjul,  Gambia
6[55]16.–24.1.2006Khartoum,  Sudan
5[56]28.–29.6.2005Sirt,  Libya
Ylimääräinen huippukokous [57]4.8.2005Addis Abeba,  Etiopia
4[58]24.1.–31.1.2005Abuja,  Nigeria
3[59]6.–8.7.2004Addis Abeba,  Etiopia
2[60]2.–12.7.2003Maputo,  Mosambik
1[61]28.6.–10.7.2002Durban,  Etelä-Afrikka

Afrikan unionin logon keskellä on keltainen Afrikan kartta ilman valtionrajoja, mikä symboloi Afrikan yhtenäisyyttä. Karttaa ympäröivä keltainen kehä symboloi Afrikan rikkautta ja sen valoisaa tulevaisuutta, vihreä väri puolestaan toivoa. Punaiset renkaat symboloivat afrikkalaisten välistä solidaarisuutta ja palmunlehdet logon molemmilla puolilla rauhaa.[62]

Lähteet

  • Afrikka, minne menet? Rauhanpuolustajien jäsenlehti Rauhan puolesta. Suomen Rauhanpuolustajat ry. Arkistoitu 28.7.2013. Viitattu 22.2.2012.

Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: