Search

Käyttäjä:Paju/HL11

< Käyttäjä:Paju

Tämä on Käyttäjä:Pajun kehityssivusto. Ethän editoi tätä sivua.

Tuotokset ovat keskeneräisiä, osin keskusteluvaiheessa. Mahdolliset kommentit käyttäjän keskustelusivulle. Sivun sisältö elää käyttäjänsä tarpeen mukaan. Vanhaa tasataan satunnaisesti pois.

Tällä hiekkalaatikolla luonnostellaan ja valmistellaan muun muassa Luokka:Ukrainaan, Luokka:Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022-luokkaan, kyberturvallisuuteen/-sodankäyntiin liittyviä teemoja.

Tietoturvallisuus, Kyberturvallisuus

  • Verkkoviestinnän turvallisuus,
  • verkkorikollisuus /- sodankäynti;
  • puolustusteollisuus

NIS-direktiivi

ICRC:n ohjeisto siviilihakkereiden osallistumiselle sotatoimiin

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ohjeisto siviilihakkereiden osallistumiselle sotatoimiin on ICRC:n syksyllä 2023 julkaisema ohjeisto... [1][2]

Kysy SPR onko suomennettu, tai ollaanko suomentamassa? Entä ruotsiksi. Entä venäjäksi, ukrainaksi? puolaksi, saksaksi, koreaksi, hepreaksi, turkiksi, persiaksi?

8 rules for civilian hackers operating in the context of an armed conflict

Cyberspace is not a lawless space – even wars have limits.

It goes without saying that civilian hackers must respect the law of the countries they operate in. Where these national laws are lenient, not enforced, or if a civilian hacker decides to disregard them, in times of armed conflict international humanitarian law (IHL) provides a universally agreed set of rules that aim to safeguard civilians, and soldiers who are no longer able to fight, from some of the horrors of war. The most egregious violations of these rules constitute war crimes, which may be prosecuted nationally or internationally.

In the context of an armed conflict, IHL does not prohibit ‘hacking’ as such, and it does not prohibit civilians from conducting cyber operations against military assets. But it sets out elementary considerations of humanity on the protection of civilians, meaning obligations that everybody must respect when conducting operations in the context of an armed conflict, irrespective of the reasons for the conflict, whose goals are deemed legitimate, or whether an operation is conducted in offence or defense.

IHL consists of hundreds of rules – here is one word of caution and 8 rules that anyone who conducts a cyber operation in the context of an armed conflict (including non-States armed groups and civilian hackers) must be aware of and respect as a minimum. Groups or collectives should ensure that their members respect these limits.Caution: Civilian hackers risk losing protection against cyber or physical attack and may be criminally prosecuted if they directly participate in hostilities through cyber means

Under IHL, civilians must not be attacked unless and for such time as they directly participate in hostilities. Conducting cyber attacks against military or civilian targets can amount to such direct ‘participation in hostilities’ and risks making civilian hackers liable to attacks. In addition, while members of a State’s armed forces (including cyber operators) enjoy impunity for lawful acts of war (such as attacking a military installation) and become ‘prisoners of war’ when captured, civilian hackers do not (here, para. 3634 on article 85 GCIII). If captured, they risk being considered criminals or ‘terrorists’ and prosecuted as such.

1. Do not direct cyber attacks* against civilian objects.

Civilian objects are all objects that are not military objectives. This includes civilian infrastructure, public services, companies, private property, and arguably civilian data. Military objectives do not enjoy the same protection. ‘Military objectives’ comprise primarily the physical and digital infrastructure of the military of a warring party. It may also include civilian objects, depending on whether and how they are being used by the military.

2. Do not use malware or other tools or techniques that spread automatically and damage military objectives and civilian objects indiscriminately.

For example, malware that spreads automatically, spills-over, and damages military objectives and civilian objects without distinction must not be used.

3. When planning a cyber attack against a military objective, do everything feasible to avoid or minimize the effects your operation may have on civilians.

For example, if you aim to disrupt electricity or railway services used by military forces, you must avoid or minimize the effects your operation may have on civilians. It is essential to research and understand the effects of an operation – including unintended ones – before conducting it. When planning a cyber attack against a military objective, do everything feasible to avoid or minimize the effects your operation may have on civilians, and stop the attack if the harm to civilians risks being excessive. If you have gained access to an operating system but you do not understand the possible consequences of your operation, or realize that the harm to civilians risks being excessive, stop the attack.

4. Do not conduct any cyber operation against medical and humanitarian facilities.

Hospitals or humanitarian relief organizations must never be targeted.

5. Do not conduct any cyber attack against objects indispensable to the survival of the population or that can release dangerous forces.

In international humanitarian law, objects containing dangerous forces are defined as ‘dams, dykes and nuclear electrical generating stations’; in reality, however, chemical and similar plants also contain dangerous forces. Objects indispensable for the survival of the civilian population include, among others, drinking water installations or irrigation systems.

6. Do not make threats of violence to spread terror among the civilian population.

For example, hacking into communication systems to publish information designed primarily to spread terror among civilian populations is prohibited. Likewise, designing and spreading graphic content to spread terror among civilians in order to make them flee is unlawful.

7. Do not incite violations of international humanitarian law.

Do not encourage or enable others to conduct cyber or other operations against civilians or civilian objects. For example, do not share technical details in communication channels to facilitate attacks against civilian institutions.

8. Comply with these rules even if the enemy does not.

Revenge or reciprocity are no excuses for violations of international humanitarian law.

  • Under IHL, and in the context of cyber operations, the notion of attack refers to cyber operations that can be reasonably expected to result – directly or indirectly – in damage, disabling, or destruction of objects (such as infrastructure and, arguably, data) or injury or death of people. It does not, for instance, include cyber operations aimed at obtaining unauthorized access to information.

For more detailed positions of the International Committee of the Red Cross on IHL and cyber operations, see here and here. To learn more about how international law applies in cyberspace, consult the ‘Cyberlaw Toolkit’.

Lähteet

GDPR, Euroopan unionin tietosuoja-asetus, Yleinen tietosuoja-asetus

Euroopan unionin tietosuoja-asetus eli GDPR, on vuonna 2018 voimaan tullut...

Lähteet

NIS-direktiivi, Euroopan verkko- ja tietoturvadirektiivi

Euroopan verkko- ja tietoturvadirektiivi eli NIS-direktiivi (engl. __) on Suomessa vuonna 2018 voimaan ...

Lähteet

Tietoturvaseteli

Muistiinpano, haettava lisätietoa...

  • Kuulin aiemmin tänään (meneillään olevassa Tietoturvaseminaari 2022:ssa, https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/tietoturva-2022-seminaari; Tietoturvaseteli tukemaan yritysten tietoturvan kehittämistä/ Jukka-Pekka Juutinen, johtaja, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus), että joulukuun 2022 alussa käynnistyisi haku yhteiskunnan kannalta kriittisille pienille ja keskisuurille yrityksille (ja yhdistyksille?).1,
  • Kyberturvakeskus parhaillaan valmistelee hakulomakkeita ja verkkosivuja aiheesta. Jakoon tulossa 6 miljoonaa euroa tietoturvan parantamiseen. Ilmeisesti 15 000 ja 100 000 eur suuruisina, josta 30% omavastuu ainakin isommassa rahoituksessa2.
  • Tarkemmista kriteereistä en vielä tiedä, mutta mikäli ehdot täyttyvät, tukea kuulemma myönnettäneen.
  • Kun kriteerit tulevat selvemmiksi: onko Wikimedia Finland keskustellut tälläisestä teemasta, ja olisiko suomenkielisen wikipedian tietoturvan parantamien (esimerkiksi määräajoin otettava sisällön varmistuskopionti, lähteistyksen arkistoinnin automatisointi tms. käytäntöjen parantaminen) asia, joka koettaisiin lisäkeskustelun ja työstön arvoiseksi?
  • Ainoana päivittynävänä suomenkielisenä tietosanakirjana näkisin wikipedian kohtuullisen kriittiseksi resurssiksi yhteiskunnassa. Lisäresurssoimalla toimintaa voisi parantaa.
  • Koulutukset: osaamisen kehittäminen. (Ylläpitäjät, aktiivit, henkilökunta), mahd. tallenne tai syötteen jako?
  • Tietoturvaohjelmien/käytäntöjen tukeminen tai lisenssien hankinta avainhenkilöille? (tietoturvaohjemlat, VPN, rauta?)
  • Avainartikkelien ammatillista työstöä ja tarkistusta kriittisistä tai eniten luetuimmista aiheista?
  • Tarvitaanko tekniseen tukeen lisää väkeä ja olsiko tätä perusteltavissa tietoturvalla?

...

Alulle: Valtion digitaalinen kehitystaso, Digital Development Level (DDL)

  • onko tämä riittävän tärkeä aihe wikipedia-artikkeliksi, itsenäistä riippumatonta käsittelyä...?
  • oleellinen mittari NCSI-indeksin yhteydessä

Alulle: National Cyber Security Index (NCSI)

National Cyber Security Index (NCSI) on Virossa ylläpidetty, valtioiden tietoturvan kansallista tasoa vertaileva indeksiarvo. Indeksi mittaa valtioiden varautumista torjumaan kyberuhkia ja kyberturvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Indeksiarvo ei päivity valtioille samanaikaisesti, vaan muuttuu maakohtaisesti tietojen päivityksen myötä. [1][2][3] NCSI-indeksin ensimmäinen versio vuodelta 2017 kattoi vain 25 valtiota.[4] Sittemmin ...

"NCSIhin liittyy tietokanta, jossa on julkisesti saatavilla olevaa näyttöaineistoa ja kansallisen kyberosaamiseen kehittämisen työkaluja..."

jatka lähteistystä ja hakuja...

Esimerkiksi Ukrainassa NCSI-indeksiä on käytetty ... [7]

Esimerkkejä maatilastoista

Esimerkkejä NCSI-indeksin arvoista 20. kesäkuuta 2023:[8][9]

ValtioNCSI
(26.5.2023)		Kriteeri 1
(Lait)		Kriteeri 2
(Tekniset
toimet)		Kriteeri 3
(Organi-
sointi)		Kriteeri 4
(Kapasiteetin
kehitys)		Kriteeri 5
(Yht.työ)		Huom!
Yhdysvallat&&&&&&&&&&&&0100.&&&&00100&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020ei vastannut
kyselyyn
Britannia&&&&&&&&&&&&&099.054000099,54&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Viro&&&&&&&&&&&&&099.048000099,48&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Etelä-Korea&&&&&&&&&&&&&098.052000098,52&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Venäjä&&&&&&&&&&&&&098.06000098,06&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.08000019,08&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Japani&&&&&&&&&&&&&097.082000097,82&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.08000019,08&&&&&&&&&&&&&018.074000018,74&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Intia&&&&&&&&&&&&&097.049000097,49&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.08000019,08&&&&&&&&&&&&&018.041000018,41&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Turkki&&&&&&&&&&&&&097.049000097,49&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&017.096000017,96&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Saksa&&&&&&&&&&&&&097.041000097,41&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&019.041000019,41
Norja&&&&&&&&&&&&&096.089000096,89&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&018.086000018,86&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.04000019,04&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Brasilia&&&&&&&&&&&&&096.060000096,60&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&018.073000018,73&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&019.041000019,41
Egypti&&&&&&&&&&&&&095.048000095,48&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&017.045000017,45&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.012000019,12&&&&&&&&&&&&&018.091000018,91
Ruotsi&&&&&&&&&&&&&094.059000094,59&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&018.046000018,46&&&&&&&&&&&&&018.086000018,86&&&&&&&&&&&&&019.057000019,57&&&&&&&&&&&&&017.070000017,70
Puola&&&&&&&&&&&&&093.086000093,86&&&&&&&&&&&&&019.035000019,35&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&014.074000014,74&&&&&&&&&&&&&019.077000019,77&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Tanska&&&&&&&&&&&&&092.060000092,60&&&&&&&&&&&&&019.030000019,30&&&&&&&&&&&&&018.094000018,94&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&015.089000015,89
Kiina&&&&&&&&&&&&&092.053000092,53&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&017.094000017,94&&&&&&&&&&&&&016.063000016,63&&&&&&&&&&&&&019.04000019,04&&&&&&&&&&&&&018.091000018,91
Suomi&&&&&&&&&&&&&092.07000092,07&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&014.033000014,33&&&&&&&&&&&&&017.074000017,74&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Israel&&&&&&&&&&&&&090.093000090,93&&&&&&&&&&&&&019.068000019,68&&&&&&&&&&&&&016.099000016,99&&&&&&&&&&&&&015.02000015,02&&&&&&&&&&&&&019.024000019,24&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Sveitsi&&&&&&&&&&&&&086.097000086,97&&&&&&&&&&&&&013.062000013,62&&&&&&&&&&&&&018.085000018,85&&&&&&&&&&&&&017.040000017,40&&&&&&&&&&&&&017.069000017,69&&&&&&&&&&&&&019.041000019,41
Nigeria&&&&&&&&&&&&&084.076000084,76&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&017.09000017,09&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&012.021000012,21&&&&&&&&&&&&&016.048000016,48
Iran&&&&&&&&&&&&&081.06000081,06&&&&&&&&&&&&&016.048000016,48&&&&&&&&&&&&&014.063000014,63&&&&&&&&&&&&&016.082000016,82&&&&&&&&&&&&&017.080000017,80&&&&&&&&&&&&&015.033000015,33
Ukraina&&&&&&&&&&&&&065.093000065,93&&&&&&&&&&&&&017.046000017,46&&&&&&&&&&&&&011.060000011,60&&&&&&&&&&&&&013.06000013,06&&&&&&&&&&&&&010.094000010,94&&&&&&&&&&&&&012.087000012,87
Valko-Venäjä&&&&&&&&&&&&&050.057000050,57&&&&&&&&&&&&&010.036000010,36&&&&&&&&&&&&&&09.05000009,50&&&&&&&&&&&&&&08.03100008,31&&&&&&&&&&&&&&07.08800007,88&&&&&&&&&&&&&014.051000014,51
Argentiina&&&&&&&&&&&&&050.012000050,12&&&&&&&&&&&&&012.015000012,15&&&&&&&&&&&&&013.075000013,75&&&&&&&&&&&&&&08.02900008,29&&&&&&&&&&&&&&04.03800004,38&&&&&&&&&&&&&011.055000011,55
Etiopia&&&&&&&&&&&&&027.074000027,74&&&&&&&&&&&&&011.056000011,56&&&&&&&&&&&&&&04.04600004,46&&&&&&&&&&&&&&08.0300008,03&&&&&&&&&&&&&&03.06900003,69&&&&&&&&&&&&&&00.010000000
Vatikaani&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000ei tietoa

Listaus, sen päivitykset ja/tai kriteeristö luo epäilyksen jotenkin indeksin laatijamaan viilaamista parametreista, koska kärjessä ovat korostetusti lähinnä eurooppalaiset, laatijamaan kanssa yhteistyössä toimivat Nato-maat! Lisäksi, koska indeksi on liukuvasti päivittyvä, indeksiluvuissa saisi näkyä päiväys, milloin listatun maan arvioraportti on laadittu. Toinen indeksi, eli digitaalisen kehittyneisyyden pisteluku on sen sijaan kiinnostava ja sen perusteet kaipaavat avaamista.

Rank Country National Cyber Security Index Digital Development Level Difference

1. Belgium94.81 74.07 20.74 2. Lithuania93.51 67.34 26.17 3. Estonia93.51 75.59 17.92 4. Czech Republic92.21 69.21 23.00 5. Germany90.91 80.01 10.90 6. Romania89.61 59.84 29.77 7. Greece89.61 64.02 25.59 8. Portugal89.61 68.46 21.15 9. United Kingdom89.61 79.96 9.65 10. Spain88.31 72.21 16.10 11. Poland87.01 65.03 21.98 12. Austria85.71 75.76 9.95 13. Finland85.71 78.35 7.36 14. Saudi Arabia84.42 63.89 20.53 15. France84.42 77.29 7.13 16. Sweden84.42 81.51 2.91 17. Denmark84.42 82.68 1.74 18. Croatia83.12 64.63 18.49 19. Slovakia83.12 65.44 17.68 20. Netherlands83.12 81.86 1.26

Katso myös
Lähteet


Microsoft Security Intelligence Report (SIR) Worldwide Threat Assessment / Microsoft Digital Defense Report

  • Microsoft’s Detection and Response Team (DART)
  • Kuinka MS nimeää uhkatoimijat: sääilmiöihin viittaava maa/toimijaluokitus: How Microsoft names threat actors (8.2.2024) (englanniksi)
  • Annual reports, "fiscal year, päivtty/julkaistaan jo syksyllä (?)
  • Ukrainan tilannetta:

Cyber Threat Index (CTI)

Alulle: Global Cybersecurity Index (GCI)

Huom!

Global Cybersecurity Index (lyhennys: GCI; epävirallinen suomennus: Maailmanlaajuinen kyberturvallisuusindeksi) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö ITU:n (Kansainvälinen televiestintäliitto) kokoama, eri valtioiden tietoturvan kansallista tasoa vertaileva indeksiarvo.[2][3][1] Indeksin lukuarvo vaihtelee välillä 0-100, missä 100 on maksimi (erinomainen) ja 0 minimi (olematon).[4]

Indeksin tarkoituksena on mitata ITU:n 193 jäsenmaan ja Palestiinan sitoutumista kyberturvallisuuteen. GCI-indeksiluku helpottaa jäsenmaita löytämään kehittämistä vaativat tietoturvan osa-alueet kansallisella tasolla. Se lisää tietoisuutta kyberturvallisuuden tilasta eri puolilla maailmaa ja kannustaa toimenpiteisiin ryhtymistä.[2] Valtion tilaa mittaava indeksi muodostetaan viiden osa-alueen arvioitujen osaindeksien yhteissummana. Kustakin osa-alueesta voi kertyä enimmillään 20 pistettä. Osa-alueet ovat:[5][6]

  1. lainsäädännölliset toimet,
  2. tekniset toimet,
  3. organisatoriset toimet,
  4. kyvykkyyden (kapasiteetin) kehittäminen ja
  5. yhteistyö.

Indeksin ensimmäinen versio julkaistiin käyttöön vuonna 2015.[2] Ensimmäinen GCI-indeksiversio pohjautui ITU:n jäsenmaista saatuihin tietoihin vuodelta 2014, toinen vuodelta 2017, kolmas vuodelta 2018 ja neljäs vuodelta 2020.[7] Vuonna 2023 julkaistavaksi suunniteltu viides GCI-versio pohjautuu vuoden 2022 aineistoon. Kunkin GCI-indeksiversion kriteeristöstä ja painotuksista keskustellaan ja päätetään ITU-maiden yhteisessä kokouksessa. Lähestymisen vuoksi valtion GCI-indeksi saattaa muuttua huomattavastikin indeksiversiosta toiseen.[7]

Esimerkkejä vuonna 2021 julkaistusta, vuoden 2020 tietoihin pohjautuneista indekseistä (CGI-4; Huom. Julkaisussa GCI-indeksin yhteenvetotaulukon indeksiarvo poikkeaa muutaman maan kohdalla myöhemmillä sivuilla maakohtaisiin erittelyihin kirjatuista indeksiluvuista. Oheisessa taulukossa on käytetty jälkimmäisiä indeksilukemia:[4][8]

ValtioGCI-4
(2020)		Kriteeri 1
(Lait)		Kriteeri 2
(Tekniset
toimet)		Kriteeri 3
(Organi-
sointi)		Kriteeri 4
(Kapasiteetin
kehitys)		Kriteeri 5
(Yht.työ)		Huom!
Yhdysvallat&&&&&&&&&&&&0100.&&&&00100&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020ei vastannut
kyselyyn
Britannia&&&&&&&&&&&&&099.054000099,54&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Viro&&&&&&&&&&&&&099.048000099,48&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Etelä-Korea&&&&&&&&&&&&&098.052000098,52&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Venäjä&&&&&&&&&&&&&098.06000098,06&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.08000019,08&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Japani&&&&&&&&&&&&&097.082000097,82&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.08000019,08&&&&&&&&&&&&&018.074000018,74&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Intia&&&&&&&&&&&&&097.049000097,49&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.08000019,08&&&&&&&&&&&&&018.041000018,41&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Turkki&&&&&&&&&&&&&097.049000097,49&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&017.096000017,96&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Saksa&&&&&&&&&&&&&097.041000097,41&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.054000019,54&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&019.041000019,41
Norja&&&&&&&&&&&&&096.089000096,89&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&018.086000018,86&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.04000019,04&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Brasilia&&&&&&&&&&&&&096.060000096,60&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&018.073000018,73&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&019.041000019,41
Egypti&&&&&&&&&&&&&095.048000095,48&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&017.045000017,45&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&019.012000019,12&&&&&&&&&&&&&018.091000018,91
Ruotsi&&&&&&&&&&&&&094.059000094,59&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&018.046000018,46&&&&&&&&&&&&&018.086000018,86&&&&&&&&&&&&&019.057000019,57&&&&&&&&&&&&&017.070000017,70
Puola&&&&&&&&&&&&&093.086000093,86&&&&&&&&&&&&&019.035000019,35&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&014.074000014,74&&&&&&&&&&&&&019.077000019,77&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Tanska&&&&&&&&&&&&&092.060000092,60&&&&&&&&&&&&&019.030000019,30&&&&&&&&&&&&&018.094000018,94&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&019.048000019,48&&&&&&&&&&&&&015.089000015,89
Kiina&&&&&&&&&&&&&092.053000092,53&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&017.094000017,94&&&&&&&&&&&&&016.063000016,63&&&&&&&&&&&&&019.04000019,04&&&&&&&&&&&&&018.091000018,91
Suomi&&&&&&&&&&&&&092.07000092,07&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&014.033000014,33&&&&&&&&&&&&&017.074000017,74&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Israel&&&&&&&&&&&&&090.093000090,93&&&&&&&&&&&&&019.068000019,68&&&&&&&&&&&&&016.099000016,99&&&&&&&&&&&&&015.02000015,02&&&&&&&&&&&&&019.024000019,24&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020
Sveitsi&&&&&&&&&&&&&086.097000086,97&&&&&&&&&&&&&013.062000013,62&&&&&&&&&&&&&018.085000018,85&&&&&&&&&&&&&017.040000017,40&&&&&&&&&&&&&017.069000017,69&&&&&&&&&&&&&019.041000019,41
Nigeria&&&&&&&&&&&&&084.076000084,76&&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020&&&&&&&&&&&&&017.09000017,09&&&&&&&&&&&&&018.098000018,98&&&&&&&&&&&&&012.021000012,21&&&&&&&&&&&&&016.048000016,48
Iran&&&&&&&&&&&&&081.06000081,06&&&&&&&&&&&&&016.048000016,48&&&&&&&&&&&&&014.063000014,63&&&&&&&&&&&&&016.082000016,82&&&&&&&&&&&&&017.080000017,80&&&&&&&&&&&&&015.033000015,33
Ukraina&&&&&&&&&&&&&065.093000065,93&&&&&&&&&&&&&017.046000017,46&&&&&&&&&&&&&011.060000011,60&&&&&&&&&&&&&013.06000013,06&&&&&&&&&&&&&010.094000010,94&&&&&&&&&&&&&012.087000012,87
Valko-Venäjä&&&&&&&&&&&&&050.057000050,57&&&&&&&&&&&&&010.036000010,36&&&&&&&&&&&&&&09.05000009,50&&&&&&&&&&&&&&08.03100008,31&&&&&&&&&&&&&&07.08800007,88&&&&&&&&&&&&&014.051000014,51
Argentiina&&&&&&&&&&&&&050.012000050,12&&&&&&&&&&&&&012.015000012,15&&&&&&&&&&&&&013.075000013,75&&&&&&&&&&&&&&08.02900008,29&&&&&&&&&&&&&&04.03800004,38&&&&&&&&&&&&&011.055000011,55
Etiopia&&&&&&&&&&&&&027.074000027,74&&&&&&&&&&&&&011.056000011,56&&&&&&&&&&&&&&04.04600004,46&&&&&&&&&&&&&&08.0300008,03&&&&&&&&&&&&&&03.06900003,69&&&&&&&&&&&&&&00.010000000
Vatikaani&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000ei tietoa

CGI:n vahvuutena on pidetty sen mittarien kattavuutta. Ainakin osa maakohtaisten tietoturvallisuusindeksien vertailuista pitää NCSI-indeksiä GCI:tä tarkempana ja ajantasaisempana kyberturvallisuustilanteen mittarina.[1] CGI:n määritysperusteiden ja aikataulutuksen vuoksi valtion maasijoitus voi poiketa huomattavasti Viron ylläpitämän NCSI-indeksin (National Cybersecurity Index) kulloinkin voimassaolevasta maasijoituksesta.

Indeksiä voidaan käyttää esimerkiksi vertailtaessa eri maiden energiasektorien kyberturvallisuuden tasoa tai mittarina tämämän aihepiirin tai maakohtaisten kehittämiskohteiden hakemisessa.[9][3]

Katso myös
  • National Cybersecurity Index (NCSI)
  • National Cyber Power Index (NCPI)
  • Information and Communication Technologies Development Index / International Telecommunication Union (ITU)
Lähteet


Alulle: National Cyber Power Index

Authors: Julia Voo, Irfan Hemani, Daniel Cassidy Sept. 2022
Related: Eric Rosenbach
Belfer Center for Science and International Affairs, Harvard Kennedy School

Ukrainan sotilastiedustelu

Ukrainan sotilastiedustelu (engl. Defence Intelligence of Ukraine, DIU); tai kirjaimellisemmin Ukrainan puolustusministeriön tiedustelun päädirektoriaatti (ukr. Головне управління розвідки Міністерства оборони України, lyhenne HUR MOU; engl. Ukraine's Main Directorate of Intelligence of the Ministry of Defence, lyhenne GUR) on Ukrainan puolustusministeriön alainen, maan sotilastiedustelusta vastaava __sotilas__. Sitä johtaa maan sotilastiedustelupäällikkö, kenraaliluutnantti __.

Ukrainan sotilastiedustelun mukaan valokopio henkilötodistuksesta käy niinsanotuissa "presidentinvaaleissa" "vaaliviranomaisille" jolloin myös kuolleet, kadonneet tai Ukrainan vangitsemat sotilaat voidaan merkitä kannattamaan ja äänestämään putinia... https://gur.gov.ua/en/content/perevahy-dlia-uchasnykiv-svo-holosuvaty-za-putina-mozhna-navit-pislia-zahybeli.html Benefits for Members of special military operation – You Can “Vote” for putin Even After Death (15.3.2024)

Ukrainan keskus__ (SBU)n kyberporukat...

Vertailevia julkaisuja kyberturvasta/ tietoturvasta

Alulle: Industroyer, yms. esimerkkejä

Laajenna/ Alulle: Kiristyshaittaohjelma, RaaS (Ransomware-as-a-Service)

  • 2022: RaaS hallitseva kiristys(haitta)ohjelmien lähestyminen
  • esitys 25.10.2022 The Evolving Cyber Threat Landscape / Ann Barron-DiCamillo, Deputy Ciso, Citibank
  • laajenna: Kiristyshaittaohjelma en:Ransomware,

Alulle: Tietoturvahyökkäys Suomen tietotoimistoon heinäkuussa 2022

  • kirjallisuutta ja artikkeleja, jossa tapauksen toteutusta ja tekniikkaa olisi purettu?
  • STT eli Suomen tietotoimisto joutui 29. heinäkuuta 2022 tietoturvahyökkäyksen kohteeksi. Uutistoimisto pysyi toimintakykyisenä hyökkäyksestä huolimatta koko hyökkäyksen ajan, vaikka osa yrityksen tietojärjestelmästä ajettiin varotoimenpiteenä alas.[1][2]

Tietoturvahyökkäyksessä käytettiin tiettävästi Ransomware-kiristysohjelmaa. [3]

  • STT palkittiin toiminnastaan kansallisella Tietoturvan suunnannäyttäjä... tietoturvapalkinnolla 25. lokakuuta 2022 / Traficom
Lähteet

Alulle: case: Oldsmarin vesilaitos, Florida 5.2.2021

Lisää aihepiiristä: Varautuminen ja tokeneminen kyberturvahyökkäyksestä

  • "Ollaan varautuneita, ollaan valmiita ja ollaan vireillä." (liikenneministeri Timo Harakka, 25,10,2022)

Alulle: Turvaposti

https://www.turvaposti.fi/index.php?act=tietosuoja-gdprhttps://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/yhteystiedot/turvapostihttps://turvaposti.om.fi/

"EU:n tietosuoja-asetus velvoittaa:

  • Luottamukselliset henkilötiedot on lähetettävä suojatusti. Mikäli organisaatiollanne on tarve lähettää sähköpostilla luottamuksellisia henkilötietoja, teidän on varmistuttava siitä, että tieto siirtyy ulkopuolisilta suojatusti. Luottamuksellisia tietoja ovat esimerkiksi:

Patentoitu suomalainen Turvaposti on palvellut suomalaisten yritysten, järjestöjen ja julkishallinnon salattua tiedonsiirtoa jo vuodesta 2004. Turvapostin käyttöönotto ei edellytä Teiltä mitään ohjelma-asennuksia tai laitehankintoja. Turvapostia voitte käyttää jo tilausta seuraavana arkipäivänä.

Turvapostia on helppo käyttää:lähettäjä lisää vastaanottajan osoitteen perään Turvapostin päätteen, esim. etunimi.sukunimi@yritys.fi.turvaposti.fi"

patenttihakemus: https://patents.google.com/patent/FI126356B/fi

Lähteet


Alulle: Luottoposti / ABCnet Oy

  • onko yksi tuote, pikkuyritys, vai yleistettävissä?
  • vertailut? viitteet??


Palveluja:

  • Salattu sähköposti
  • sähköinen allekirjoitus
Lähteet


Kyberoperaatio

Kyberoperaatio on kybertoimintaympäristössä toteutettu tai toteutettavaksi suunniteltu operaatio. Tyypillisesti kyseessä on puolustuksellinen - yleensä kokonaan tai pääosin omassa kybertoimintaympäristössä toteutetty ... - tai hyökkäyksellinen toimenpide, jolloin ... .[1][2][3]

Lähteet

Tietoturvamerkki

Tietoturvamerkki on ...[1]https://tietoturvamerkki.fi/fi/tietoturvatarkastus

Tietoturvamerkki on tarkoitettu esimerkiksi tietoverkkoihin yhteydessä olevien laitteiden tietoturvallisuuden parantamiseen. Merkillä on tarkoitus helpottaa kuluttajia tekemään tietoturvan osalta varmennettuja valintoja.[2]Langattomien laitteiden tietoturvaa kiristetään Euroopan unionissa elokuussa 2024, jolloin kun tietoturvavaatimusten vastaiset laitteet, esimerkiksi verkkoturvallisuuden osalta kehnot valvontakamerat tai lelut, voidaan poistaa myynnistä.[2]

Lähteet

APT 28 / Fancy Bear, yms

APT 29 / Cozy Bear

APT31

Turla, kyberrikollisryhmä,

en:Turla (group), alias Snake, Krypton, Venomous Bear

  • venäläinen mustahattuhakkeriryhmä, kyberrikollisryhmä
  • Suomen ulkoministeriön vakoilun toteuttajan pidetään venäläistä Turlaa

Industroyer & Industroyer2

...The resulting cyber campaign began just before the invasion started in February of this year and has been executed by at least six distinct sophisticated threat actors using eight families of advanced malware capable of disruption and destruction. One in particular (Industroyer2) specifically targets operational technology equipment used in physical industrial processes, such as those involved in electricity distribution. Thus far these operations have targeted at least forty-eight distinct Ukrainian public and industry organizations, including critical infrastructure operators and service providers....

cyberattack activity in Ukraine] (englanniksi) (microsoft.com)

päivitä: Blowfish, ja seuraajat Twofish, Threefish

Keltainen nauha

  • käännä ja täydennä
  • en:Yellow Ribbon (movement)
  • vrt. / katso myös: neuvostopartisaanit, (rauhanomainen?) vastarintaliike, Venäjän pelkäämät "väriliikkeet"

Alulle: eVorog

  • ohjauksia e-enemy, e-vihollinen "e-voro" / "e-varas"
  • ei ole enwikissä

eVorog ukr. , ven. , suom. kirjaimellisesti "e-voro"; en:e-enemy, yleisemmin "e-vihollinen") on ukrainalainen ...

Lähteet


Kyberhyökkäykset Ukrainaan 2022-

Kyberhyökkäys Kyivstariin (2023)

Kyberhyökkäys Kyivstariin oli mittava, 12. joulukuuta 2023 toteutettu kyberhyökkäys ukrainalaista Kyivstar -teleoperaattoriyhtiötä vastaan.[1][2][3][4][5] Hyökkäys vaikutti laajalti ukrainalaisessa yhteiskunnassa monen päivän ajan.[6][5]

Operaation keskeisessä vaiheessa (12. joulukuuta 2023 aamulla kello 05 alkaen) hyökkääjät tyhjensivät tuhansia virtuaalipalvelimia ja tietokoneita tuhotessaan matkapuhelinoperaattorin ydintoimintoja.[5][4] Kyivstarin virtuaalisen infrastruktuurin hävittäminen osui yhteen tai aiheutti Kiovan (sekä Sumyn[6]) ilmahälyytyssignaalien toiminnan lakkaamisen sekä monien maksupäätteiden, pankkiautomaattien ja useiden pankkipalvelujen toiminnan katkeamisen tai vakavan häiriöitymisen kanssa. Myös julkisen liikenteen maksamiseen tuli häiriöitä.[3][5][4] Lvivissä katuvalojen automaattinen ohjaus vikaantui.[7] Ukrainan turvallisuuspalvelun mukaan kyberiskulla ei olisi ollut suurta vaikutusta Ukrainan asevoimien (ZSU) toimintaan, koska asevoimat ei olisi ollut riippuvainen matkapuhelinoperaattorista ja pystyi käyttämään "muita algoritmeja ja protokollia".[4]

Kyivstar on Ukrainan suurin matkapuhelinoperaattori.[5][7][1] Se on alankomaalaisen VEON-pörssiyhtiön (VON.AS[8]; aiempi VimpelCom) sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö.[9] Kyivstarilla oli mobiililaitteissa 24,3 miljoonaa ja koti-internet-liittymissä 1,1 miljoonaa tlaajaa. Myös lukuisat valtiolliset ja kaupalliset toimijat nojautuivat Kyivstarin matkapuhelinverkkoon.[3][5][7][1] Pienissä kaupungeissa tai Ukrainan syrjäseudulla ei välttämättä ole muita tietoliikenneyhteyden tarjoajia.[3] Kyivstarin suurimman kilpailijan Viastarin toiminta jatkui normaalisti iskusta huolimatta.[1] Matkapuhelin- ja internetyhteyksiä sekä mobiililaitteen navigointipalveluja saadakseen ihmiset ostivat laajalti muiden matkapuhelinoperaattoreiden SIM-kortteja hyökkäyksen aiheuttaman, päiviä jatkuneen häiriötilanteen aikana. Tämä synnytti jonoja kilpailevien operaattoreiden myymälöihin.[3][4] 12. joulukuuta myös maksupalveluja välittävää Monobank-yhtiötä kohtaan tehtiin palveluksenestohyökkäys, mutta sen vaikutukset jäivät melko lyhytkestoisiksi.[3][6] Kyivstarin palveluja saatiin palautettua vähitellen keskiviikosta 13. joulukuuta 2023 lähtien.[10] 15. joulukuuta mennessä useimmilla tilaajilla puhelut ja internet toimivat jälleen. Koko järjestelmä saatiin palautettua vasta 20. joulukuuta 2023.[6] Emoyhtiö VEON arvioi tammikuussa 2024, että Kyivstariin kohdistunut kyberhyökkäys aiheuttaa yhtiölle noin 3,6 miljardin hrivnan (95 milj. USD) liikevoiton menetyksen, joska yhtiö on joutunut korvaamaan asiakkailleen näiden tietoliikenneyhteyksien toimintahäriöiden vuoksi aiheutuneita vahinkoja.[11]

Kyberoperaation osana tapahtunut tunkeutuminen Kyivstarin järjestelmiin oli pysynyt piilossa ainakin kuuden kuukauden ajan ennen joulukuun näkyvää, toimintoja lamauttavaa vaihetta. Tapahtumia analysoitaessa tätä pidettiin kyberiskun huolestuttavana piirteenä.[5] Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) mukaan hyökkääjä oli ollut sisällä Kyivstarin järjestelmissä viimeistään toukokuusta 2023 lähtien. Tunkeutumista oli yritetty mahdollisesti jo maaliskuussa 2023 tai aiemmin. Laajat valtuudet hyökkääjä oli saanut yrityksen tietojärjestelmiin viimeistään marraskuussa 2023.[4] Vuotta aiemmin sama hyökkääj oli tunkeutunut nimeltä mainitsemattoman ukrainalaisen tietoliikenneoperaattorin järjestelmiin (mitä tunkeutumista ei tuolloin tuotu julkisuuteen), mutta tämä havaittiin Kiovassa, koska SBU oli itse ollut sisällä venäläisissä järjestelmissä.[4]

Hyökkäykseen ei liittynyt esimerkiksi lunnasvaatimusta. Tavoitteena arvioitiin olleen tuhota järjestelmiä ja aiheuttaa häiriötä.[3][5] Kyivstarin toimitusjohtaja ja Ukrainan turvallisuusupalvelu (SBU) pitivät Venäjän osuutta kyberiskussa todennäköisenä.[3][5][4] Iskun tekijäksi ilmoittautui joulukuussa, päivä julkivaihetta myöhemmin, venäläinen Solntsepek-ryhmä. Se oli aiemmin yhdistetty Sandworm-uhkaan. Telegramiin lähettämänsä viestin mukaan ryhmä väitti "tuhonneensa 10 000 tietokonetta, joista yli 4 000 oli palvelimia, mukaanluettuna Kyivstarin kaikki pilvipalvelu- ja varmennusjärjestelmät." Ryhmä väitti hyökänneensä Kyivstariin, "koska yritys toimittaa tietoliikenneyhteyksiä Ukrainan asevoimille, sekä Ukrainan valtion virastoille ja poliisisorganisaatioille."[5] Kyivstar kiisti väitettyjen tuhojen laajuuden.[7] Sandworm on valtion tukema APT-ryhmä, joka on iskenyt aimminkin Ukrainaan. Se pyrki sotkemaan Ukrainan vaaleja vuonna 2014 ja onnistui lokakuussa 2022 tunkeutumaan Ukrainan sähkönsiirtoverkkoon aiheuttaen sähkökatkon noin 260 000 ihmiselle.[5] Ryhmä on pidetty Venäjän sotilastiedustelun kybersodankäynnin yksikkönä.[4] Kyivstarin toimitusjohtaja piti kyberhyökkäystä laajemman sodankäynnin ja kybersodankäynnin osana.[7][10] SBU:n mukaan Ukrainan valtiollisiin tai kriittisen infrastruktuurin järjestelmiin kohdistui 4 500 suurempaa kyberhyökkäystä vuonna 2023.[4]

Kyberhyökkäyksellä oli yhdysvaltalaisen Crowdstrike-tietoturvayhtiön vastaoperaatioiden johtajan mukaan "katastrofaaliset" seuraukset. Sillä pyrittiin psyykkisen kärsimyksen aiheuttamiseen ja tiedonkeruuseen. Arvion mukaan hyökkääjä(valtio)n suurempana vaikuttimena oli psykologisinen operaatio, joka pyrkisi heikentämään, delegitimoimaan tai muutoin vaikuttamaan yleisön valtion instituutioita ja toimialoja koskevaan luottamukseen, esimerkiksi hallinnon, energian, liikenteen ja median parissa.[5] Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) mukaan hyökkääjän olisi ollut hannkimillaan laajoilla käyttövaltuuksilla mahdollista varastaa käyttäjien henkilötietoja, paikallistaa puhelimien sijainteja, lukea tekstiviestejä, mahdollisesti varastaa Telegram-tilejä.[4] Henkilötietojen tai ...[3]

Kyberhyökkäyksen alkuvaiheista ei vielä tammikuussa 2024 oltu saatu tai julkaistu tarkkaa tietoa.[5] Tutkintaa on vaikeuttanut hyökkäyksen osana tehty Kyivstarin tietojärjestelmien sisällön poispyyhkiminen.[4] Mahdollisena pidettiin, että operaation alkuvaiheessa olisi käytetty jotai troijalaista haittaohjelmaa tai kalasteltu tietoja (phishing-hyökkäys) organisaatiosta.[4][5] Jonkun työntekijän käyttäjätunnusten haltuunsaaminen olisi sattanut avata pääsyn järjestelmään ja mahdollistanut hyökkääjän etenemisen yritysverkossa huomaamatta.[5] Mahdollisesti sosiaalisella manipuloinnilla joku henkilökunnan jäsen saatettiin sada paljastamaan käyttäjätietojaan.[10] Mahdollisena pidettiin myös, että joku olisi voinut auttaa hyökkääjää sisältä käsin, tai että jotain muuta hyökkäystapaa olisi käytetty. Mikäli hyökkääjä sai apua yrityksen sisältä, avustajalla ei olisi ollut kovin laajoja käyttöoikeuksia, koska hyökkäyksen apuna käytettiin haittaohjelmia, joilla sanasanojen hash-tunnuksia varastettiin.[4][10] Hyökkäyksen toteuttamista saattoi helpottaa, että venäläisellä matkapuhelinoperaattori Beelinella oli samantapainen tietojärjestelmän rakenne kuin Kyivstarilla.[4]

Erääksi vastaiskuksi tulkittiin, että tammikuun 9. päivänä 2024 M9 Telecomin, venäläisen internet- ja TV-operaattorin palvelimilta uutisoitiin pyyhityn 20 teratavua dataa. Tämän seurauksena osa Moskovan asukkaista menetti internetyhteytensä. Vastatoimi yhdistettiin Ukrainan turvallisuuspalveluun kytkeytyvään Blackjack-ryhmään.[10]

Lähteet

Killnet

Venäläinen tai venäläismielinen hakkeriryhmä... Meet Killnet, Russia’s hacking patriots plaguing Europe

CyberBerkut

Venäjän kybersodankäynti

  • vasta pieni alku, monet "tiedossa olevista" lähteistä ei avoimia eikä siis käytetä edes sisällön aiheiden laajentamisessa
  • en:Cyberwarfare by Russia

Euroopan lääkeviraston tietomurto 2020

Varmuuskopiointi, avoimen lähdekoodin Nextcloud

  • RCE, Remote code execution
  • tietoturvasanasto

Alulle: Signal, avoimen lähdekoodin kryptattu viestintäsovellus (ohjelma)

Lähteet


Puolustusalan artikkelitarpeita: uusia ja kehittämistä kaipaavia

Täydennä: Storm Shadow (ohjus)

  • toimituksia ja käyttö Venäjän 2022- hyökkäyssodan aikana


AQ-400 Scythe, Scythe, ukrainalainen räjähde/hyökkäyslennokki

AQ-400 Scythe on ukrainalainen sarjavalmisteinen, vanerirunkoinen räjähdelennokki. Lennokki pystyy lentämään enintään 6,5 tuntia, ja etenemään tällöin 750-900 kilometrin matkan. Sen matkanopeus on 140 km/h, ja enimmillään 200 km/h.[1][2][3] Lennokkia valmistaa vuonna 2022 perustettu kiovalainen Terminal Autonomy -yritys. Valmistajan ilmoituksen mukaan räjähdelennokin tuotantomäärää on tarkoitus kasvattaa alkuvaiheen noin 50-100 kappaleen kuukausitasolta jo 500 räjähdedroonin kuukausituotantoon vuonna 2024.[1][2]

Yksittäisen räjähdelennokin hinta on noin 15 000 dollaria tai 30 000 dollaria ohjaus- ja navigointijärjestelmineen.[1] Ukrainan asevoimille valmistettava lennokki pystyy kuljettamaan 42-43 kilogramman räjähdekuorman.[1][3] Lennokin hyötykuorma on vaihdettavissa modulaarisesti käyttötarkoituksen mukaan. Kolmekymmentä rankenteeltaan kompaktia lennokkia voidaan kuljettaa samassa rahtikontissa. Lennokki nousee matkaan lyhyeltä kiitotieltä tai tienpätkältä tai se voidaan laukaista raketin vauhdittamana katapultista.[1]

Ukrainassa valmistetaan nykyisin tuhansia tiedusteluun tai hyökkäystarkoitukseen sopivia miehittämättömiä drooneja tai lennokkeja kukausittain. Scythe on yksi lukuisista ukrainalaisvalmisteisista lennokkimalleista.[2]

Lähteet

Tulenjohtotutka

tässä (oman tykistötulen kohdentamisen sijaan) pääpaino on seurata, mistä sotatoimen vastapuolen tykistö-, kranaatinheitin, ja ohjuslaukaisut ovat lähtöisin, mikä mahdollistaa vastatoimien kohdistamisen valituilla menetelmillä vastapuolen tuliasemaan (siis tykistön, heitinten tai ohjuspatteristojen sijaintiin asemiin).
Järjestelmä myös laskee, minne vastapuolen epäsuora tulitus kohdistuu, ja voi sopivaan viestiverkkoon yhdistettynä antaa kohdealueille hälyytyksen suojautumis- tai siirtokehoituksen, mikäli mahdollista
Erikoistuneiden tulenjohtotutkien käyttö vastatykistötutkina on ollut keskeinen vaikutin sille että tykistö on siirtynyt kasvavassa määrin ketterämmäksi, liikkuvalla alustalla toimiviin yksiköihin, joilla voidaan toteuttaa nopea paikanvaihto suoja-asemaan tai uuteen tuliasemaan jopa minuuteissa ammunnan jälkeen, mikä vaikeuttaa vastapuolen vastaiskuja omiin tuliasemiin.

Miehittämätön pinta-alus (USV)


Miehittämätön pinta-alus (engl. unmanned/uncrewed surface vessel, lyhennys USV) eli robottialus (-vene/-laiva) tai droonivene (-laiva), on vene tai laiva, joka toimii veden pinnalla ilman miehitystä. USV voi olla kauko-ohjattu tai toimia kokonaan autonomisesti (engl. autonomous surface vessel, lyhennys ASV). Osa aluksista on rakennettu niin, että ihminen voi vaihtoehtoisesti ohjata niiden toimintaa paikan päältä aluksesta. Alus voi toiminnan luonteensa mukaan liikkua tai pysyä paikallaan, ...

vrt. poiju/...
  • kaapelityöt / lasku, korjaustyöt..., öljykentät, aarteenetsintä, merentutkimus, tutkimus/opetus
    • miehittämätön purjealus (USV), mm. meri-/ilmatieteellisessä tutkimuskäytössä (Golf-virta)
  • harrastelijat/ kilpailut...
  • taktiset/sotilaalliset
Yhdysvaltain laivaston luokitus eri kokoluokkien miehittämättömien alusten...
    • vertaa Ukrainan isku miehittäjän tukikohtaan Sevastopoliin: Lauantaina 29. lokakuuta:
      • Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV). Venäjä ampui alas seitsemän yhdeksästä droonista. Mustia kajakkeja muistuttaneet kauko-ohjatut pinta-alukset oli varustettu videokameralla, tietoliikenneyhteydellä ja räjähteillä. Julkisuuteen toimitetun videomateriaalin perusteella on ilmeistä, että yksi USV-iskujen kohteina olleista sota-aluksista oli ohjusfregatti Admiral Makarov, joka oli huhtikuussa 2022 upotetun ohjusristeilijä Moskvan jälkeen nostettu Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan asemaan. Venäjä on myöntänyt miinanraivaaja Ivan Golubetsin kärsineen vähäisiä vaurioita. [1] Satelliittikuvat, joiden mukaan Admiral Makarovia havaittiin saatettavan kahden hinaajan avulla Sevastopoliin 1. marraskuuta, tukevat kuitenkin arviota ainakin yhden Ukrainaan risteilyohjuksia ampuneen fregatin vaurioitumisesta USV-iskussa.[2]
    • Turkki, Yhdysvallat, Britannia, Israel, Kiina, Espanja, ...
Lähteet


Signmyrocket.com, Sign my rocket -kampanja

Sign my rocket on toukokuussa 2022 alkanut joukkorahoituskampanja, johon osallistuja tukee Ukrainan puolustustautumista Venäjän laitonta maahantunkeutumista ja sotatoimia (2022–) vastaan. Kampanjalla on verkkosivusto Signmyrocket.com. Esimerkiksi YK:n yleiskokous on ... tuominnut Venäjän hyökkäystoimet laittomaksi... Joukkorahoituskampanjaan osallistuja voi tukea esimerkiksi Ukrainan käyttämien suojavarusteiden tai droonien hankkimista. Riittävän suuren tuen antanut saa mahdollisuuden lisätä haluttu teksti Ukrainan asevoimien käyttämien ammusten tai aseiden kylkeen... kirjailija Sofi Oksanen, työlämäprofessori Martti J. Kari, kansanedustajat [[]] ja ... ... Kampanjalla ei sen järjestäjän mukaan osteta aseita, vaan Ukrainan asevoimien joka tapauksessa lähitulevaisuudessa käyttäviin ammuksiin lisätään joukkorahoittajan toivomat terveiset...

  • valvooko joku joukkorahoituskampanjalla kerätyn rahan päätymistä (ja kuinka suurelta osin) luvattuun tarkoitukseen (?)
  • Martti J. Karin kertoma..., monet olisivat "venäläismielisiä tai ammattivalittajia" ...

30.8.2022 vice.com (englanniksi)

FPV-kilpadrooni räjähteellä

https://www.is.fi/digitoday/art-2000009359875.html Ukrainan uusi ase saa ylistystä jopa Venäjällä: ”Voin järjestää epäilijät rintamalle” Henrik Kärkkäinen31.1.2023

FPV-kilpadrooni yhdistettynä kranaattiin... https://www.vice.com/en/article/n7zxp8/ukraine-is-now-strapping-rpgs-to-racing-drones-to-bomb-invading-russians Ukraine Is Now Strapping RPGs to Racing Drones to Bomb Invading Russians 2.2.2023 Vice vice.com (englanniksi)

https://mil.in.ua/en/news/ukrainian-military-converts-fpv-drone-into-kamikaze/ Ukrainian military converts FPV drone into “kamikaze”

https://www.youtube.com/watch?v=ucuVStYFaMU Байрактарові родичі: як українські волонтери створюють саморобні дрони для ЗСУ 2022 youtube.com (ukrainaksi)

Aeroprakt A-22

Aeroprakt A-22LS rekisteritunnuksella G-CINV.

Aeroprakt A-22 (ukr. Аеропракт А-22) on ukrainalaisvalmisteinen, Aeroprakt-yhtiön valmistama ultrakevyt lentokone.[1][2] Se on hinnaltaan edullinen, uuden lentokoneen myyntihinta VFR-perusvarustuksella voi olla alle 90 000 euroa.[2][3]

Ilmaisku miehittämättömällä koneella Tatarstaniin huhtikuussa 2024

Huhtikuun alussa 2024 raportoitiin, että muunnettua, robottiohjauksella varustettua ja räjähteillä kuormattua Aeroprakt A-22 -lentokonetta olisi käytetty Venäjän Tatarstanin Jelabugassa sijaitsevaa, iranilaismallisia Shahed-136 -räjähdedroneja kokoavan tehtaan alueelle 2. huhtikuuta 2024 tehtyyn sotilaalliseen iskuun. Ukrainan mukaan Venäjä oli hyökännyt 25-kuukautta jatkuneen sodan aikana maahan yli 4630:lla Shared-droonilla.[4][5] Isku vaurioitti ainakin tehdasalueen majoittumistiloja.[2][6] Venäläislähteiden mukaan niissä olisi majoittunut asetehtaalle eli räjähdedroonien kokoamiseen palkattuja opiskelijoita.[7] Ukraina iski myös Tatneft-yhtiön Tanecon öjynjalostamoon läheisessä Nižnekamskissa.[7][8] Useat medialähteet tulkitsivat Ukrainan sotilastiedustelun toteuttaneen räjähteillä varustetulla Aeroprakt A-22 -koneella tehdyn iskun.[7][5] Muiden kuin yhden koneen osalta Tatarstaniin tehdyissä iskuissa käytettujä miehittämättömien ilma-alusten malleja ei viestimissä ole täsmennetty.

Aeroprakt-yhtiön toimitusjohtaja kertoi, että yhtiö ei ole osallinen miehittämättömien ilma-alusten valmistamisessa eikä tiedä kuka olisi kauko-ohjaimet ja navigointilaitteistot lentokoneeseen asentanut. Hänen mukaansa mahdollisesti jotain yhtiön valmistamista noin 1600 lentokoneesta on muunneltu. Venäjällekin oli ennen sotaa myyty noin 100 yhtiön valmistama konetta.[6]

Valokuvia
  • Aeroprakt A-22.
  • Venäjälle rekisteröity Aeroprakt A-22 suksilla.
  • Kellukkeilla varustettu Aeroprakt A-22.
Lähteet
Aiheesta muualla


Punalinkkejä ja teema-artikkeleita

Ukrajinika, eli Ukrainica -e-kirjasto

Ukrajinika (lat. Ukrainica) tai Ukrainica on Ukrainan kansalliskirjaston ja Ukrainan kansallisen tiedeakatemian ___ hanke... hankkeeseen liittyy yleisölle avattu, Ukrainan elektronisten kirjastoaineistojen kokoelma.[1][a][6]

Esimerkkejä

Esimerkkejä Ukrajinikan kautta sähköisesti saatavissa olevista teoksista

Huomautukset
Lähteet



  • a) viittaa yleiseen merkitykseen, Ukrainaan liittyvään kirjallisuuteen tai aineistoon tietyllä taholla, esimerkiksi jossain yliopistossa, kuten Toronto, Harvard. (Vrt. Suomeen liittyvän aineiston Fennica-kokoelma esimerkiksi Zürichin kaupunginkirjastossa, ja kansallisbibliografia Fennica)
Paul Robert Magocsi (1987) Ukrainica Collections and Bibliography in North America: Their Current Status. Journal of Ukrainian Studies; Toronto Vol. 12, Iss. 2, (Winter 1987): 77-.
Ksenya Kiebuzinski (2023) Ukrainian Library Collections in North America: Then, Now, and in the Future (ppt)
Ksenya Kiebuzinski (2011) History of the Ukrainian Collection at the University of Toronto Library, pp. 144 , Solanus 2011


"Vernadsky National Library of Ukraine has launched the electronic libraries (EL) Ukrainica (http://irbis-nbuv.gov.ua/cgi-bin/ua/elib.exe?C21COM=F&I21DBN=NAV&P21DBN=UKRLIB) and Digital Library of Historical and Cultural Heritage (http://irbis-nbuv.gov.ua/cgi-bin/irbis_ir/cgiirbis_64.exe?C21COM=F&I21DBN=NAV&P21DBN=ELIB); whereas the National Historical Library of Ukraine has launched EL Historical Heritage of Ukraine (https://nibu.kyiv.ua/greenstone/cgi-bin/library.cgi?a=p&p=homepage&l=uk&w=utf-8); National Library of Ukraine for Children has launched Electronic Library (https://chl.kiev.ua/ELIBRARY/Book/Index), etc." (Shevchenko & Solianyk, 2022, s. 234-235)
"The composition of EL Ukrainica by the type of resources (the document format) (as of February 4, 2022) is ‘Internet’ (139); ‘Books’ (9,998 titles); ‘Newspapers’ (23 titles); ‘Magazines and continuing editions’ (42 titles); ‘Manuscripts’ (38 titles); ‘Maps’ (74 titles); ‘Printed music’ (97 titles); ‘Images’ (560 items). For the ease of reference and the drilldown of digital documents, it is possible to use the options ‘Subject’ and ‘Subject heading’. From the above data, it can be noted that this digital resource contains more books and peri-odicals"(Shevchenko & Solianyk, 2022, s. 235)
Maryna Shevchenko & Alla Solianyk (2022) The State of Digitalization of Documentary Heritage in Scientific Libraries of Ukraine. Knygotyra ISSN 0204–2061 eISSN 2345-00532022, vol. 79, pp. 223–249. Vilnius University Press; DOI: https://doi.org/10.15388/Knygotyra.2022.79.126 (englanniksi)
which is a striking example of a national corporate project in Ukraine (April 2021 – 114 participants, of which there are 28 libraries). This EL is comprised of publications on culture, art, and ethnography. The analysis of the documents presented in the EL Culture of Ukraine gives grounds to claim the diversity of its typo-species composition. It involves text, music, and art publications. More than 80% of this resource is books, the rest are magazines and sheets (newspapers, posters, billboards), etc. Among the book editions according to the intended purpose, the following types are presented: scientific (monographs, collections of research papers, etc.); popular science; educational (textbooks); reference (directories, guides); literary and artistic publications, etc. Of peculiar interest are digital copies of art publications (paintings, graphics, postcards, photographs, etc.); archival documents, in par-ticular the epistolary legacy of the prominent figures of Ukraine. There are also some photographs of decorative and applied arts, sculptures, etc. Figure 1 illustrates the dynamics of provisioning EL with documents
Esimerkiksi: arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja: https://elib.nlu.org.ua/catalogue.html?catalogue=34
Alulle: Jaroslav Viisaan Ukrainan kansalliskirjasto, Kiova Jaroslav Viisas, https://nlu.org.ua/ ukr. Національна бібліотека України імені Ярослава Мудрого, Офіційна адреса: вул. Михайла Грушевського, 1; м. Київ, 01001, per: Контакти, rakennus: __?, Електронна бібліотека "Культура України"
  • 3 (Electronic Library) National Library of Ukraine for Children. kirjaston esittely National Library of Ukraine for Children (englanniksi) => alulle: Ukrainan lasten kansalliskirjasto', kirjaimellisesti Ukrainan kansalliskirjasto lapsille
  • Kirja, 275 s. (эконом.-геогр. справ.) / В. В. Ковтун, А. В. Степаненко. – Киев: Выща шк., 1990. – 275, [4] c. : ил. (venäjäksi)
  • saatavilla online via Ukrainica
  • Ukrainica -e-kirjasto; ЕЛЕКТРОННА БІБЛІОТЕКА "УКРАЇНІКА"; electronic library "Ukrainica"
  • Kaupungit perustietoineen alueittain, alkaen alueen alueen keskuskaupungista
  • Ukrainica -e-kirjaston taustalla Ukrainan kansallinen tiedeakatemia ja Ukrainan kansalliskirjasto (Національної академії наук України та Національної бібліотеки України імені В. І. Вернадського)
esim Donetskin piirien kartta, 1982 , julkaisun lopulla: s. http://irbis-nbuv.gov.ua/ulib/item/ukr0011090
  • Kiehtova selkeäksi kuvitettu Ukrainan historian kartasto (kouluatlas?), 2008: Історія України : атлас-хрестоматія / ЗАТ "Ін-т передових технологій"; [упоряд. Д. Ісаєв ; текст В. Власова ; мал. В. Зельдеса]. – Київ: Ін-т передових технологій, 2008. – 40, [1] c. : іл.
  • Ілюстрований атлас-хрестоматія містить короткі історичні відомості, доповнені картами. Складається з розділів: "Давня історія", "Княжа Русь - Україна", "Козацька доба", "Відродження України". (ukrainaksi)

...

Kirjallisuutta, lähteitä

  • verkkoviite: {{verkkoviite |osoite= | nimeke=| tekijä= | ajankohta= | selite= | julkaisija= | kieli= | viitattu= .12.2023}}
  • Kirjaviite: {{Kirjaviite | Nimeke = |Tekijä = | Julkaisija = | Vuosi = | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =.1.2024 | Kieli = }}
  • Karttaviite: {{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke = | Mittakaava = | Lehti = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = .1.2024| Kieli = }}
  • Andri Ivtšenko (2023): Ukrajina - Ukraine. 2. painos, ISBN 978-617-12-8905-5 (ukrainaksi, englanniksi)[1] - Ukrainan alueiden yleiskuvaukset historioineen ja nähtävyyksineen. (473 UAH eli vajaa 12 EUR)
  • Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto. [2]
  • Ukrainan maantieatlas: Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštabu 1:500 000 (2022). (ukrainaksi) [3]
- muistuttaa 1980-, 1990- ja 2000-luvun alun neuvostokarttakirjan tyyliä: Ei kovin palveleva, tässä päivässä (vrt. navigaattorit ja osm-kartat); mm. osa lentoasemista jätetty pois...
- mahdolliset tarkemmat, parempiresoluutioiset esim. "GT-karttakirjana" tunnetut opukset vedetty Venäjän hyökkäyssodan vuoksi strategisesti pois ainakin ulkomaalaisilta, annettiin kirjakaupassa ymmärtää...) - Esim. 1:250 000 karttakirja on tehty Атлас автошляхів України ДНВП "Картографія" 1:250 000 (м/о) 0 відгуків Код: 4301; Виробники ДНВП "Картографія" ja se olisi kaksikielinen ((ukrainaksi) ja (englanniksi)). Mutta ainakaan virallisesti teosta ei ole saatavilla! Normaalisti olisi myynnissä mm. Kiovassa, Lvivissä ja Odessassa Terra Incognitan myymälöissä, kuten alueiden 1:250 000 karttojakin. Karttakirja: https://terraincognita.com.ua/atlas-avtoshlyahiv-ukrayini-dnvp--amp-quot-kartografiya-amp-quot--1-250-000--m-o--4301
- lisäksi näkyy julkaistun (venäjäksi)i 1:200 000 mittakaavan karttakirja kolmesta Itä-Ukrainan alueesta: https://prom.ua/ua/p1837490229-atlas-avtomobilnyh-dorog.html
  • Ukrainan maanteiden yleiskartta (2022): Ukrajina. Karta Avtomobilnyh šljah’iv, 1:1 500 000[4]
  • Kiovan kartta (2022): Kyiv city plan, 1:35 000[5]
  • Ukrainan Karpaattien selkeä yleiskartta (2012?) 1:300 000 [6]
  • Ukrainan Karpaattien atlas (karttakirja laajoine selitysosineen) (2016) (ukrainaksi) 1:200 000: [7]
  • Ukrainan Karpaattien kartta (2018): Ukrajinski Karpaty 1:350 000 (ukrainaksi)[8]

...

  • Ukrainalainen keittiö:
Lähteet
Lähteet

Ukrainan kansallinen lastenkirjasto

Ukrainan kansallinen lastenkirjasto
Національна бібліотека України для дітей
Osoitepäärakennus: vul. Januša Kortšaka 60, 03190 Kiova, Ukraina
Koordinaatit, 30.4226°E
Valmistumisvuosi_1967
OmistajaUkrainan valtio
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ukrainan kansallinen lastenkirjasto (ukr. Національна бібліотека України для дітей, Natsionalna biblioteka Ukrajiny dlja ditei), lyhennys (ukr. НБУ для дітей, NBU dlja ditei), kirjaimellisesti Ukrainan kansalliskirjasto lapsille) on vuonna 1967 perustettu kansallinen lapsien tarpeisiin suunnattu kansalliskirjasto Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.[1][2][3][4] Se on Ukrainan suurin lastenkirjasto, ja sai kansalliskirjaston aseman vuonna 2003.[5][3] Kirjasto toimii kansallisena lastenkirjalisuuden kirjasäilönä ("depositary"), tieteellisenä, lähdeteoksellisena, tiedon ja neuvonnan keskuksena 1321:lle erikoistuneelle lastenkirjastolle, lähes 22 000 koululle ja lähes 18 000 paikalliskirjastille, palvellen lapsia.[3] Sen kirjastorakennus sijaitsee Kiovan Ševtšenkon piirin länsiosassa, noin 700 metriä Syretsin metroasemalta lounaaseen.[6]

Kirjaston kokoelmat käsittävät yli 525 000 kirjaa, aikakausijulkaisua tai audivisuaalista mediaaineistoa. Kirjastossa käy yli 20 000 kävijää vuosittain.[5] Kirjastolla on kattava ja arvokas 1800-luvulta olevien teostn kokoelma. Ukrainalaisen kirjallisuudn lisäksi kokoelmiin kuuluu yli 15000 muunkielistä kirjaa.[5] 500 000 ...[2][7]

Lähteet
Aiheesta muualla

Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa

Unesco on nimennyt Ukrainasta kahdeksan kohdetta maailmanperintöluetteloon (tilanne 2023). Kohteista seitsemän on merkittäviä kulttuuriperintönsä ja yksi luonnontilansa ansiosta.[1]

Maailmanperintökohteiden sijainti
Maailmanperintökohteet kartalla, kesken ja osin kohdistamatta!
Maailmanperintökohteet

UNESCO hyväksyy kohteet kymmenen kriteerin perusteella; kunkin kohteen tulee täyttää vähintään yksi näistä valitsemisehdoista. Kohdekriteerit i–vi liittyvät kulttuuriin, ja vii–x luonnonoloihin.[2]

  * Useaan valtioon ulottuva kohde
  † Uhattuna oleva kohde
KohdeKuvaSijaintiListattuUNESCO dataKuvaus
Kiova: Pyhän Sofian katedraali ja sen oheisrakennukset, Kiovan luolaluostari Kiova1990527; i, ii, iii, iv (Kulttuurikohde)Pyhän Sofian katedraali rakennettiin 1000-luvulla, pian Kiovan Rusin kristinuskoon tulon jälkeen. Rakennuksen sisällä on säilynyt tältä aikakaudelta olevia mosaiikkeja ja freskoja. Katedraalin läheiset luostarirakennukset on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ukrainalaisen barokin tyyliin. ...[3]
Lvivin vanha keskusta Lviv1998865; ii, v (Kulttuurikohde)Lviv perustettiin myöhäiskeskiajalla. ...[4]
Struven ketju Hmelnytskyin alue, Odessan alue20051187; ii, iii, vi (Kulttuurikohde)Struven ketju on 1800-luvulta peräisin oleva kolmiomittausketju Jäämeren rannalta Mustallemerelle. Ketjusta maailmanperintökohteeksi on sisällytetty 34 mittauspistettä kymmenen valtion alueella. Ukrainassa sijaitsee neljä näistä mittauspisteistä. Kuvassa Ukrainan Felštynin piste.[5]
Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät useita sijainteja20071133; ix (Luontokohde)Tämä kohde sisältää lauhkean vyöhykkeen ikimetsiä, jotka ilmentävät jääkauden jälkeistä euroopanpyökin levittäytymistä Euroopassa lähtien harvoilta, eristyneiltä seuduilta Alpeilla, Karpaateilla, Dinaariset Alpit, Välimeren seudulla ja Pyreneillä. Tämä maailmanperintökohde listattiin alkujaan 2007 käsittämään ikipyökkimetsiä Ukrainan ja Slovakian Karpaateilla. Vuonna 2011 Saksan muinaiset pyökkimetsät liitettiin mukaan. Aluetta laajennettiin vuosina 2017 ja 2021 niin, että mukana on metsiä yhteensä 18 valtion alueelta. Ukrainassa 13 metsien suojelualuetta kuuluu tämän kohteen piiriin, kuva Synevyrin kansallispuiston alueelta.[6]
Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi Tšernivtsi20111330; ii, iii, iv (Kulttuurikohde)Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi on ortodoksisen kirkon metropoliitan asunnoksi 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu palatsi. Se rakennettiin, kun Tšernivtsi ympäristöineen oli osa Itävalta-Unkaria. Rakennuksen suunnitteli tšekkiläinen arkkitehti Josef Hlávka ja se toimi piispan asuntona toiseen maailmansotaan saakka. Vuonna 1955 kiinteistö siirrettiin Tšernivtsin yliopistolle.[7]
Khersonesos - Muinaisen Taurian Khersonesos kaupunkeineen Sevastopol20131411; ii, v (Kulttuurikohde)[8]
Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat Ivano-Frankivskin, Lvivin, Taka-Karpatian alueet20131424; iii, iv (Kulttuurikohde)Kohde sisältää 16 puukirkkoa ("tserkvaa") Karpaateilla, joista kahdeksan sijaitsee Ukrainassa. Joko ortodoksiset tai kreikkalaiskatoliset uskonyhteisöt ovat rakentaneet nämä kirkot 1500- ja 1800-lukujen välisenä aikana. ...[9]
Odessan historiallinen keskusta Odessa20231703; i, ii, iii, iv, v (Kulttuurikohde)Odessan historiallinen keskusta on Odessan kaupungin vanha osa. Alue on Kohde liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta [10][11]
Lähteet

Potocki-palatsi, Lviv ja tekoäly artikkelin kirjoittamisessa...

Pyyntöjen versiot 1-5...


Lähteet
  • Vertailuksi: Itse haettuja lähteitä..., osa näistä ostettu 12/2023 Kiovassa, Lvivissä, yms. käydessä...
  • EU
  • IEU
  • Kirja1
  • Kirja2
  • Kirja3
  • Kirja4
  • Lvivin kartta
  • Verkkosivu1.
  • Verkkosivu2. Potocki Palace (englanniksi) - lviv.travel-sivuston osoite oli ilmeisesti vaihtunut tähän
  • Verkkosivu3


Pokrovan katedraali, Harkova

Pokrovan katedraali
Собор Покрови Пресвятої Богородиці

Pokrovan katedraali (1689, sininen kirkkorakennus) Harkovassa vuonna 2020.
SijaintiHarkova, Ukraina
Koordinaatit, 36.2288°E
Rakennustyyppikirkkorakennus
Valmistumisvuosi1689
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pokrovan katedraali (ukr. Покровский собор, Pokrovskyi sobor) tai täsmällisemmin (ukr. Собор Покрови Пресвятої Богородиці, Sobor Pokrovy Presvjatoji Bohorodytsi, Свято-Покровську церкву) on Ukrainan Harkovassa sijaitseva kirkkorakennus. Vuonna 1689 valmistunut, Pokrovan luostariin kuuluva katedraali on Harkovan vanhimpia tiilirakennuksia.[1][2][3][4][5]

Lähteet
Aiheesta muualla

Uudelleenkirjoita, vanhentunut nimi ja sisältö: Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät

Stužican aarniometsää Poloninyn kansallispuistossa, Slovakiassa.

Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät on Unescon maailmanperintöluettelon kohde Slovakiassa, Ukrainassa ja Saksassa. Se koostuu 10 suojelualueesta Karpaattien vuoristossa ja viidestä metsästä Saksassa.

Maailmanperintökohteeseen kuuluvat Karpaattien alueet sijaitsevat kahdessa ryppäässä, joista toinen sijaitsee Slovakian itäosassa ja Ukrainan lounaisosassa lähellä Puolan rajaa. Toinen ryväs on Ukrainan lounaisosassa lähellä Romanian rajaa. Kolme neljästä Slovakian puolella olevasta alueesta kuuluu Poloninyn kansallispuiston ja yksi muodostaa Vihorlatin suojellun maisema-alueen. Ukrainassa viisi aluetta kuuluu Karpaattien biosfäärialueeseen ja yksi Užin kansallispuistoon. Karpaateilla kohteeseen kuuluu noin 293 neliökilometrin laajuinen alue.[1] Vuonna 2011 kohdetta laajennettiin ja siihen liitettiin viisi metsää Saksassa. Uusien metsien yhteispinta-ala on noin 44 neliökilometriä.[2]

Euroopanpyökki on merkittävin kliimaksivaiheen puulaji Euroopan lauhkealla vyöhykkeellä Ruotsin eteläosista Espanjaan ja Balkanille.[3] Maailmanperintöluetteloon Karpaattien pyökkimetsät otettiin pyökkien suvun laajan levinneisyyden ja ekologisen tärkeyden takia.[4] Kohteen metsät edustavat suurinta osaa alkuperäisistä metsätyypeistä 300 metristä yli 2000 metriin. Alueen metsät ovat Euroopan suurimmat jäljellä olevat pyökkivaltaiset aarniometsät.[5]

Lähteet
Aiheesta muualla
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11.


Luokka:Ukrainan elokuva

Ukrainan valtion elokuvavirasto, lyhyemmin Ukrainan elokuvavirasto

Ukrainan valtion elokuvavirasto (ukr. Державне агентство України з питань кіно); lyhennys ukr. Держкіно, Deržkino; on kansallinen elokuva__.

Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa

Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa on Ukrainan kansallisen elokuva-arkiston eli Dovženko-keskuksen vuonna 2021 julkaisema luettelo sadasta Ukrainan elokuvahistorian parhaasta elokuvasta.[1][2][3]

Listaus pohjautuu noin 70:lle ukrainalaiselle elokuva-asiantuntijalle tehtyyn kyselyyn. Kultakin osallistujalta pyydettiin kymmenen parhaan elokuvan listausta. Nämä listaukset koottiin yhteen. Useampia mainintoja keränneet ja korkeimpia sijoituksia saaneet elokuvat nousivat ylemmäs koontilistalla.[2] Toisen lähteen mukaan laajaksi luonnehdittuun arviointiin osallistui ukrainalaisia elokuvakriitikoita ja elokuva-alan asiantuntijoita jossain määrin myös kansainvälisesti.[1][4] Listaus on jatkoa Dovženko-keskuksen tavoitteelle lisätä ukrainalaisen elokuvan tuntemusta Ukrainassa ja maan rajojen ulkopuolella. Listaus pyrkii järjestämään kansallista elokuvaperintöä edustavasti ja laadullisesti. Samalla kun päivitetään ikonisten elokuvien listaa, kiinnitetään huomiota nyky-yleisön vähemmän tuntemiin maan elokuvahistorian elokuviin ja ohjaajiin.[1]

Luettelon kärkisijan sai elokuva Sergei Paradžanovin ohjaama Menneitten sukupolvien varjot vuodelta 1964.[1][5][2][3] Muut kärkipään elokuvat ovat:

SijaSuomenkielinen nimiAlkuperäinen nimiVuosiOhjaaja
1Menneitten sukupolvien varjot ukr. Тіні забутих предків (Tini zabutyh’ predkiv)[5]1964Sergei Paradžanov
2Maa ven. Земля (Zemlja)1930Oleksandr Dovženko
3Mies ja elokuvakamera ven. Человек с киноаппаратом (Tšelovek s kinoapparatom)1929Dziga Vertov
4Heimo[6][7] ukr. Пле́м’я (Plemja)2014Myroslav Slabošpytskyi
5Kiviristi[8] ukr. Камінний хрест (Kaminnyi h’rest)1968 Leonid Osyka
6Asteeninen oire ven. Астенический синдром (Astenitšeski sindrom)1989Kira Muratova
7Lentoja unessa ja valveilla[9] ven. Полёты во сне и наяву (Poljoty vo sne i najavu)1983Roman Balajan
8Mustalla merkitty valkea lintu[10] ukr. Білий птах з чорною ознакою (Bilyi ptah’ z tšornoju oznakoju)[11]1970Juri Illjenko
9Pitkiä jäähyväisiä[12] ven. Долгие проводы (Dolhije provody)1971Kira Muratova
10Babylon XX ukr. Вавилон XX (Vavylon XX)[13]1979Ivan Mykolaitšuk[14][a][15]
11Atlantis[16] ukr. Атлантида (Atlantyda)2019Valentyn Vasjanovytš
12Kadonnut kirje[b] ukr. Пропала грамота (Propala hramota)1972 Borys Ivtšenko[17][c][18]
13Lyhyitä kohtaamisia[19] ven. Короткие встречи (Korotkije vstretši)1967Kira Muratova
14Donbass [20][21] ukr. Донбас (Donbas)2018Sergei Loznitsa
15Keväällä[d] ven. Весной (Vesnoi)1929 Mihail Kaufman
16Taistelulentäjät[22] ven. В бой идут одни «старики» (V boi idut odni «stariki»)1973 Leonid Bykov (ukr. Леонід Биков)[23][24]
17Kahden jäniksen jahtaaminen[d] ukr. За двома зайцями (Za dvoma zaitsjamy)1961 Viktor Ivanov
18Kapteeni Vrunhelin seikkailut[d][25] ukr. «Пригоди капітана Врунгеля» (Pryhody kapitana Vrunhelja)1976-1979 Davyd Tšerkaskyi[e] (Давид Черкаський)
19Zvenigora[26] ven. Звенигора (Zvenigora)1927 Oleksandr Dovženko
20Ajatukseni ovat hiljaa[d] ukr. Мої думки тихі (Moji dumky tyh’i)2019 Antonio Lukitš
21Lähde janoaville[27][28] ukr. Криниця для спраглих (Krynytsja dlja sprahlyh’)1965 Juri Illjenko
22My Joy (Schaste Moe[29]) ven. Счастье моё (Stšastje moje)2010 Sergei Loznitsa
23Varta 1, Lviv, Ukraina[d] ukr. Varta 1, Львів, Україна (Varta 1, Lviv, Ukrajina)2015 Juri Hrytsyna (Юрій Грицина)
24Omatunto[d] ukr. Совість (Sobist)1968 Volodymyr Denysenko (ukr. Володимир Денисенко) [30][f][31]
25Leipä[d] ukr. Хліб (H’lib)1929 Nikolai Špikovski (ven. Николай Шпиковский)[g][32] (Mykola Špykovskyi)
26Vakava nuori mies[d] ven. Строгий юноша (Strogyi junoša)1935 Abram Room (ven. Абрам Роом)
27Arsenal[33] ven. Арсенал (Arsenal)1928 Oleksandr Dovženko
28Innostus: Simfonija Donbasa[34], Entusiasmi[35] ven. Энтузиазм (Симфония Донбаса) (Entuziazm (Simfonija Donbasa))1930 Dziga Vertov
29Sateenkaari[36] ven. Радуга (Raduga)1943 Mark Donskoi
30Prometheus[37] ukr. Прометей (Prometei)1935 Ivan Kavaleridze
31Itsensä etsijä[d] (The Self-Seeker / Škurnik) ven. Шкурник (Škurnik)[38]1929 Nikolai Špikovski (Mykola Špykovskyi) (ukr. Микола Шпиковський)
32Minä ja muut[39] ven. Я и другие (Ja i drugije)1971 Feliks Soboljev (ukr. Феликс Соболєв)[h][40]
33Juhannusaatto[41][42] ukr. Вечір на Івана Купала (Vetšir na Ivana Kupala)1968 Juri Illjenko
34Maapallo on sininen kuin appelsiini[d][43] ukr. Земля блакитна, ніби апельсин (Zemlja blakytna, niby apelsyn)2020 Iryna Tsilyk (Ірина Цілик)
35Maidan[44] ukr. Майдaн (Maidan)2014Sergei Loznitsa
36Rukous hetmani Mazepan puolesta[d] ukr. Молитва за гетьмана (Molytva za hetmana Mazepu)2001 Juri Illjenko
37-38Tulivuori[d]ukr. Вулкан (Vulkan)[45]2018 Roman Bondartšuk (ukr. Роман Бондарчук)
37-38Prysmerk (Hämärä/Hämäryys[d]) ukr. Присмерк (Prysmerk)[46]2014 Valentyn Vasjanovytš
39Aeneis[i] ukr. Енеїда (Enejida)[47]1991 Volodymyr Dah’no (ukr. Володимир Дахно)
40Tavaa nimesi[d] (Spell Your Name)[48] ukr. Назви своє ім’я (Nazvy svoje imja)2006Serhi Bukovskyi (ukr. Сергій Буковський)[49]
41Minä rakastan[50] ven. Я люблю (Ja ljublju)1936 Leonid Lukov (ven. Леонид Луков)[51][52]
42Rintamaromanssi[53] ven. Военно-полевой роман (Vojenno-polevoi roman)1983 Pjotr Todorovski (ven. Пётр Тодоро́вский)
43Bumbaraš[54] ven. Бумбараш (Bumbaraš)1971 Mykola Rašejev (ukr. Микола Рашеєв) & Abram Naroditski (ven. Абрам Народицький)[55]
44Elävä tuli[d] ukr. Жива ватра (Žyva vatra)2014 Ostap Kostjuk (ukr. Остап Костюк)
45Kevät Zaretšnaja-kadulla[56] ven. Весна на Заречной улице (Vesna na Zaretšnoi ulitse)1956 Marlen Hutsijev[j][57] (ukr. Марлен Хуциєв, Marlen H’utsijev) & Feliks Myroner (ukr. Фелікс Миронер)[58]

dewiki:

41 I Love Я люблю (Ja ljublju)Leonid Lukow 1936 Schwarz-Weiß-Film

42 Frontromanze Военно-полевой роман (Woenno-polewoj roman)Pjotr Todorowski 1983

43 Bumbarash Бумбараш (Bumbarasch)Nikolai Raschejew & Abram Narodizki 1971 Musicalfilm

44 The Living Fire Жива ватра (Schywa watra)Ostap Kostjuk 2014 Dokumentarfilm

45 Spring on Zarechnaya Street Весна на Заречной улице (Wesna na Saretschnoj ulyze)Marlen Chuzijew & Felix Mironer 1956 Schwarz-Weiß-Film

46–48 Erdgeschoß Перший поверх (Perschyj powerch)Igor Minajew 1990 Schwarz-Weiß-Film

Коліївщина (Kolijiwschtschyna)Ivan Kavaleridze 1933 Schwarz-Weiß-Film

Zwei Tage Два дні (Dwa dni)Heorhij Stabowyj 1929 Schwarz-Weiß-Stummfilm

49–50 Чорнобиль — Хроніка важких тижнів (Tschornobyl — Chronika waschkych tyschniw)Wolodymyr Schewtschenko 1986 Dokumentarfilm

Die Rückkehr zur Schatzinsel Остров сокровищ (Ostrow sokrowyschtsch)Davyd Tšerkaskyi 1986–1988 Zeichentrickfilm

51 The Sentimental Policeman Чутливий міліціонер (Tschutlywyj milizioner)Kira Muratova 1992

52 Straßenbahn Nr. 9 fährt Йшов трамвай дев'ятий номер (Jschow tramwaj dewjatyj nomer)Stepan Koval 2002 Animationskurzfilm

53 Entering the Sea Та, що входить у море (Ta, schtscho wchodyt u more)Leonid Osyka 1965 Kurzfilm

54–55 Shamara Шамара (Schamara) Natalija Andrijtschenko 1994

Very Late Warm Autumn Така пізня, така тепла осінь (Taka pisnja, taka tepla ossin) Ivan Mykolaitšuk 1981

56 Ukrainian Sheriffs Украї́нські шери́фи (Ukrajínski scherýfy) Roman Bondartšuk 2015 Dokumentarfilm

57 Seven Steps Beyond the Horizon Сім кроків за обрій (Sim krokiw sa obrij) Feliks Soboljev 1968 Dokumentarfilm

58 Ордер на арешт (Order na arescht)Heorhij Tassin 1927 Schwarz-Weiß-Stummfilm

59–60 At High Cost Дорогою ціною (Dorohoju zinoju)Mark Donskoi 1957

Evge Додому (Dodomu)Nariman Aliev 2019

  • ukwiki:

41 «Я люблю» 1936 Леонід Луков російська

42 «Військово-польовий роман» 1983 Петро Тодоровський російська

43 «Бумбараш» 1971 Микола Рашеєв, Абрам Народицький російська

44 «Жива ватра» 2014 Остап Костюк українська

45 «Весна на Зарічній вулиці» 1956 Марлен Хуциєв, Фелікс Миронер російська

46-48 «Перший поверх» 1990 Ігор Мінаєв російська

«Коліївщина» 1933 Іван Кавалерідзе українська

«Два дні» 1927 Георгій Стабовий російська

49-50 «Чорнобиль. Хроніка важких тижнів» 1986 Володимир Шевченко російська

«Острів скарбів» 1986-1988 Давид Черкаський російська

51 «Чутливий міліціонер» 1992 Кіра Муратова російська

52 «Йшов трамвай дев'ятий номер» 2002 Степан Коваль українська

53 «Та, що входить у море» 1965 Леонід Осика німий (mykkä)

54-55 «Шамара» 1994 Наталія Андрійченко російська

«Така пізня, така тепла осінь» 1981 Іван Миколайчук українська

56 «Українські шерифи» 2015 Роман Бондарчук російська, українська

57 «Сім кроків за обрій» 1968 Фелікс Соболєв російська

58 «Ордер на арешт» 1926 Георгій Тасін німий (mykkä)

59-60 «Дорогою ціною» 1957 Марк Донськой російська

«Додому» 2019 Наріман Алієв кримськотатарська, українська, російська

Huomautuksia
Lähteet
Aiheesta muualla

Ivanin maa (vuoden 2021 elokuva)

Ivanin maa (ukr. ; engl. Ivan’s Land) on ukrainalainen, ohjaaja __Andrii Lysetskyin dokumenttielokuva (2020) kansantaiteilija Ivan Prykhodkosta. Kesto 85 minuuttia. Kiovan alueella... (?)

Lyhyitä kohtaamisia

13 Lyhyitä kohtaamisia (ven. Короткие встречи, Korotkije vstretši) on Kira Muratovan ohjaama neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1967.[1]Lyhyitä kohtaamisia (ven. Короткие встречи, Korotkije vstretši) on Kira Muratovan ohjaama neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1967.[1]

Teos oli hänen esikoisohjauksensa. Tässä kolmiodraamassa pääosia näyttelivät Muratova itse ja myöhemmin suursuosioon laulajana noussut Vladimir Vysotski.

Vuonna 2021 elokuva arvostettiin Dovženko-keskuksen julkaisemalla Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa -listalla sijalle 13/100.[2][3][4]

Lähteet

Pitkiä jäähyväisiä

Pitkiä jäähyväisiä
Долгие проводы
OhjaajaKira Muratova
KäsikirjoittajaNatalia Riazantseva
KuvaajaHenadii Kariuk
Pääosat
Zinaida Sharko (Jevgenija Vasiljevna)

Oleg Vladimirski/Oleh Volodymyrskyi (Sasha)Svetlana Kabanova/Svitlana Kabanova (Masha)Lidija Bazilskaja/Lidiia BazilskaTatjana Mytshko/Tetiana MychkoJuri Kajurov/Yurii Kaiurov

Оле́г Никола́евич Каравайчу́к
Valmistustiedot
ValmistusmaaNeuvostoliitto
TuotantoyhtiöOdesskaja kinostudija
Ensi-ilta(julkaisumaasta riippuen) 1971[1] tai 1987
Kesto93 min (tai 90 min[1])
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Pitkiä jäähyväisiä (alkuperäisnimi Dolhije provody (ven. Долгие проводы) on Kira Muratovan ohjaama neuvostoliittolainen fiktioelokuva vuodelta 1971.[2][1]

Vastaanotto

Elokuva tuomittiin vastavallankumoukselliseksi ja Neuvostoliiton vastaiseksi, joten se kiellettiin. Vuonna 1971 kuvattu elokuva julkaistiin Neuvostoliitossa vasta vuonna 1987. Elokuvan johdosta sekä Odessan elokuvastudion johtaja että Ukrainan valtion (Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan) elokuvakomitean puheenjohtaja erotettiin tehtävistään. Muratovalta estettiin elokuvien tekeminen "pysyvästi", joten hänen oli pakko siirtyä työskentelemään kirjastonhoitajana.[1]

Vuonna 1987 elokuva voitti Yleisneuvostoliittolaisten elokuvafestivaalien (ven. Всесоюзный кинофестиваль, ВКФ) tuomariston pääpalkinnon ja Neuvostoliiton elokuva-akatemian merkittävimpiin elokuvapalkintoihin kuuluvan Nika-palkinnon. Lisäksi elokuva voitti Locarnon elokuvajuhlilla kansainvälisten elokuvakriitikoiden Fiprescin palkinnon.[3]

Vuonna 2021 elokuva ylsi Ukrainan elokuvahistorian yhdeksänneksi parhaaksi teokseksi Dovženko-keskuksen julkaisemalla Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa -listalla.[4][1][5]

Lähteet
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:The Long Farewell

Lentoja unessa ja valveilla


Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:

Kadonnut kirje

  • 12

Kadonnut kirje[a] (ukr. Пропала грамота, Propala hramota) on Borys Ivtšenkon ohjaama neuvostoliittolainen pitkä elokuva. Sen ensi-ilta oli vuonna 1972.[2][b][3]

Lähteet
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:

19 Zvenihora

ru:Звенигора

Zvenihora
Звенигора

Zvenihora-elokuvan juliste.
OhjaajaOleksandr Dovženko
KäsikirjoittajaMaik Johansen, Juri Tjutjunnyk (Юрій Тютюнник), Oleksandr Dovženko
Pääosat
Semen Svašenko, Mykola Nademskyi, Les Podorožni, Volodymyr Uralskyi,

Heorhi Astafjev, J. Seljuk, Leonid Barbe, Marija Paršyna, Polina Skljar-Otava, Anastasi Symonov, Juri Myh’alov, Mykola Tšarov

Valmistustiedot
ValmistusmaaNeuvostoliitto
TuotantoyhtiöOdessan elokuvastudio
Ensi-ilta1927[1]
Alkuperäiskieliversiosta riippuen 67 min (1927), 92 min (1973) tai 97 min (2011)[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Zvenihora (ukr. Звенигора, ven. Звенигора, Zvenigora) on Oleksandr Dovženkon ohjaama, Odessan elokuvastudiolla toteutettu neuvostoliittolainen mustavalkoinen mykkäelokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 1928.[2][3]

Alkuperäiset vuoden 1927 ukrainankieliset välitekstit korvattiin 1930-luvulla venäjänkielisillä teksteillä. Vuonna 2011 elokuva restauroitiin digitaaliseen muotoon Dovženko-keskuksessa ja samalla ukrainankieliset välitekstit palautettiin Dovženkon käsikirjoituksen avulla. Vuonna 2011 julkaistun, musiikilla taustoitetun version kesto on 97 minuuttia. Elokuvasta on myös Mosfilmin vuonna 1973 julkaisema, musiikilla taustoitettu 92-minuuttinen restauroitu versio.[4]

Zvenigora-elokuva, välitekstit (venäjäksi) (kesto 1 h 31 min 40 s)

Vuonna 2021 elokuva arvioitiin Ukrainan elokuvahistorian 19. parhaaksi teokseksi Dovženko-keskuksen julkaisemalla Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa -listalla.[5][1][6]

Lähteet
Aiheesta muualla
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Zvenigora

Dovženko-keskus

Dovženko-keskuksen rakennusta Kiovassa.

Dovženko-keskus (ukr. Довженко-Центр, Dovženko-Tsentr, täydellisemmin ukr. Національний центр Олександра Довженка, Natsionalnyi tsentr Oleksandra Dovženka; ven. Национальный центр Александра Довженко; Центр Довженко) on kansallinen elokuva-arkisto ja kulttuurikeskittymä Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.

Lähteet

Odessan elokuvastudio

Odessan elokuvastudion kakkosstudion rakennus.

Odessan elokuvastudio (ukr. Одеська Кіностудія, Odeska kinostudija) on vuonna 1919 toimintansa aloittanut ukrainalainen elokuvastudio, jonka kotipaikka on Odessa.[1][2][3]

Elokuvastudiossa on sen yli 110 toimintavuoden aikana kuvattu yli 400 pitkää elokuvaa. Osoitteessa 33 Frantsuskyi Boulevard sijaitsevan elokuvastudion yhteydessä toimii elokuvahistorian museo.[2]

Lähteet
Aiheesta muualla

The Criterion Collection

JustWatch

Kiviristi (elokuva)

5 Kiviristi[8] ukr. Камінний хрест (Kaminnyi h’rest) 1968 Leonid Osyka

Kiviristi (ukr. Камінний хрест, Kaminnyi h’rest) on Leonid Osykan ohjaama neuvostoliittolainen (ukrainalainen) elokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 1968.[1]

Kiviristi kuuluu ohjaajansa tunnetuimpiin ohjaustöihin. Teos on arvostettu Ukrainan elokuvahistorian sadan paraan elokuvan listan sijalle 5/100.[2][3][4] Mustavalkoista teosta on luonnehdittu ukrainalaisen runollisen elokuvan parhaimmistoon kuuluvaksi ja maailman elokuvataiteen teokseksi, jolle ei ukrainaisen elokuvan joukosta löydy vertaista.[3]

Lähteet
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:The Stone Cross (1968 film)

Leonid Osyka, elokuvaohjaaja

Leonid Osyka
Henkilötiedot
Syntynyt8. maaliskuuta 1940 Kiova, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Kuollut16. syyskuuta 2001 Kiova (61 vuotta)
Ammattielokuvaohjaaja, käsikirjoittaja
Ohjaaja
Palkinnot

Ukrainan kansantaiteilija (1998), Ševtšenkon palkinto, Oleksandr Dovženkon valtionpalkinto (2001)

Aiheesta muualla
IMDb

Leonid Mihailovytš Osyka (ukr. Леонід Михайлович Осика; 8. maaliskuuta 1940 Kiova – 16. syyskuuta 2001 Kiova) oli ukrainalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Hänen saamiin tunnustuksiin lukeutuu Ukrainan kansantaiteilijan arvonimi (1998). Hänelle myönnettiin myös Oleksandr Dovženkon valtionpalkinto (2001).[1]

Hänen tunnetuimpiin ohjaustöihinsä lukeutuu Ukrainan elokuvahistorian sadan paraan elokuvan listan sijalle 5/100 arvostettu Kiviristi[2] (ukr. Камінний хрест, Kaminnyi h’rest) (1968).[3][4][5]


Lähteet
Aiheesta muualla

Ivan Mykolaitšuk, elokuvaohjaaja


Ivan Mykolaitšuk
Henkilötiedot
Syntynyt15. kesäkuuta 1941, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Tšortoryja (kylä), Kitsmanin piiri, Tšernivtsin alue, Ukrainan SNT
Kuollut3. elokuuta 1987 Kiova (46 vuotta)
Ammattinäyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Palkinnot

Ukrainan SNT:n kunniataiteilijan asema (Заслужений артист), Ševtšenkon palkinto (1988), asteroidi 8244 on nimetty hänen mukaansa[1]

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ivan Mykolaitšuk (ukr. Іван Миколайчук; 15. kesäkuuta 1941 Tšortoryjan kylä, Kitsmanin piiri, Tšernivtsin alue, Ukrainan SNT– 3. elokuuta 1987 Kiova) on ukrainalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja.[1][2][3][c]

Mykolaitšuk opiskeli Kiovan teatteri-instituutissa (-1965). Tätä seurasi työskentely taiteellisen elokuvan studioilla Kiovassa (O. Dovženkon elokuvastudio), jossa hän ohjasi elokuvat "Babylon-XX" (1979, pohjautuu Vasyl Zemljakin romaaniin Joutsenparvi; oli toinen käsikirjoittaja, elokuvamusiikin suunnittelija ja näytteli Fabianin roolin), "Niin myöhäinen, niin lämmin syksy" (1982, myös musiikin suunnittelu, yksi käsikirjoittajista, Grigorin rooli). Mykolaitšuk näytteli myös joissain ulkomaalaisissa elokuvissa.[1]

Päärooleja ja ohjauksia

Mykolaitšuk on näytellyt keskeisiä rooleja useissa Ukrainan elokuvahistorian sadan keskeisimmän joukkoon arvioidussa elokuvissa 1960–1980-luvuilla.[1] Hänellä oli rooli esimerkiksi elokuvissa Menneitten sukupolvien varjot (Ukrainan elokuvahistorian paras elokuva, eli sija 1/100), Kiviristi (5/100), Mustalla merkitty valkea lintu (8/100), Babylon XX (10/100), Kadonnut kirje (12/100).[1][4]

Hänen tunnetuimpiin ohjaustöihinsä lukeutuu Ukrainan elokuvahistorian sadan parhaan elokuvan listan sijalle 10/100 arvostettu Babylon XX (ukr. Вавилон XX, Vavylon XX) (1979).[5][4][6][1][7]

Tunnustuksia

Ukrainan SNT:n kunniataiteilijan asema (Заслужений артист), Ševtšenkon palkinto (1988). Vuonna 1991 Mykolaitšukin kunniaksi järjestettiin elokuvajuhlat Kiovassa ja Tšernivtsissä. Hänen synnyinkyläänsä on perustettu näyttelijälle omistettu kartanomuseo (1991). Tšernivtsissä hänen mukaansa nimettiin elokuvateatteri (1989), katu (1991) ja hänelle on kiinnitetty tähti kaupungin kunniakujalle (2000); myös Kiovassa katu nimettiin Mykolaitšukin mukaan (2016). Asteroidi 8244 on nimetty hänen mukaansa. [1]

Huomautuksia
Lähteet
Aiheesta muualla

Feliks Soboljev, elokuvaohjaaja

Feliks Soboljev
Henkilötiedot
Syntynyt25. heinäkuuta 1931
Harkova, Ukrainan SNT
Kuollut20. huhtikuuta 1984 Kiova (52 vuotta)
Ammattielokuvaohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Feliks Myh’ailovytš Soboljev (ukr. Фелікс Михайлович Соболєв[a][1]; 25. heinäkuuta 1931 Harkova – 20. huhtikuuta 1984 Kiova) oli ukrainalainen elokuvaohjaaja, jonka ohjaustyöt ajoittuivat Neuvostoliiton aikaan.

Kolme hänen ohjauksistaan arvostettiin Ukrainan elokuvahistorian sadan parhaan elokuvan joukkoon (Dovženko-keskus, 2021).[2][3][4][5] Näistä elokuva Minä ja muut[6] (ven. Я и другие, Ja i drugije) (1971) sijoittui tällä sadan elokuvan listalla sijalle 32. [4]

Huomautuksia
Lähteet
Aiheesta muualla

[[]], elokuvaohjaaja


__
Henkilötiedot
Ammattielokuvaohjaaja

[1][2]

Lähteet


Donbass (elokuva)

Dovbuš, elokuva (2023)

Mavka (ukrainalainen animaatioelokuva 2023)

Film.UA

Film.UA on vuonna 2002 perustettu ukrainalainen elokuva- ja televisiotuotantoyhtiö. Film.UA muodostuu yli 20 piennemmästä yrityksestä, jotka kattavat elokuva- ja tv-tuotannon kaikki vaiheet. Yhtiön päätoimipaikka on Kiova.[1][2][3]

Vuonna 2023 päättyneen tilikauden liikevaiho oli 53 miljoonaa dollaria ja yhtiön palveluksessa oli noin 280 ihmistä.[3]

Venäjän hyökkäyssodan 2022– aikana Film.UA -yhtymä on käynnistänyt yhteistyön aiempien ukrainalaisten kilpailijoittensa (1+1 media, Media Group Ukraine, Starlight Media) kanssa ukrainalaisten elokuva- ja televisiotuotantojen esiinnostamiseksi kansainvälisesti.[4][2] Film.UA -yhtiön tuottamiin, vuonna 2023 julkaisemiin elokuviin lukeutuu muun muassa animaatioelokuva Mavka: metsälaulu.[5]

Lähteet
Aiheesta muualla

Studio Kvartal 95


IC3PEAK, bändi

en:IC3PEAK

IC3PEAK on vuonna 2013 perustettu venäläinen kokeellista elektronista musiikkia soittava kahden hengen yhtye Moskovasta. Duon muodostavat laulaja Anastasija Kreslina (ven. Анастасия Креслина) ja tuottaja Nikolai Kostylev (ven. Николай Костылев). ......

https://zona.media/online/2018/12/04/icep3ak-tour На меня смотрит вся Россия. Опасные гастроли IC3PEAK 4.12.2018 Mediazona, zona.media (venäjäksi)

https://www.npr.org/2019/01/17/685973630/young-russian-musicians-struggle-under-government-scrutiny Young Russian Musicians Struggle Under Government Scrutiny Lucian Kim 17.1.2019 npr.org (englanniksi)

https://www.hrw.org/news/2019/02/28/russia-censorship-younger-generations-music Russia: Censorship of Younger Generation’s Music 28.2.2019 hrw.org (englanniksi)

https://www.magneticmag.com/2022/10/we-spent-a-spooky-evening-at-elsewheres-horror-show-and-stumbled-upon-ic3peaks-music-revolution/ Elsewhere: IC3PEAK Steals The Horror Show Emi Grant 28.10.2022 magneticmag.com (englanniksi)

viimeistelemätöntä kehittelyä artikkeliin Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–

Tapahtumat: Työstetään

  • Artikkelin Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 täydennystä.
  • Täydennä 11-12/2022 aukkopäivät
  • Suuria linjoja esille, grafiikkaa/taulukkoa... (miehitetty pinta-ala; asukkaat näillä ennen sotaa ja minne pakolaiset päätyneet; Ukrainan kansalaisten osuus/ Venäjän+ V-V:n / muiden; tappiot vähintään viikko/kuukausitasolla taulukoutuna tai grafiikkana...), vuosiyhteenevedot pakolaiset, siirtolaiset, kyyditetyt, arvoidut ihmisoikeusrikokset, ...)
  • ihmisoikeusasioiden avaamista, eri arvioita, myös ukrainalaisten tekemät
  • yhteistyöhanke usean maan välillä; Wikimedia säätiö; hae projektimääräraha?
  • kansallinen hanke usean tahon yhteistyönä: laatukontrolli/ohjaus/mentorointi/koulutus: muokkaustilaisuudet
  • onko tietoa iskuista: määrittele isku, kuukaudessa miten monta iskua koko Ukrainaan, entä alueittain?

Tiivistelmien rakenteen hahmottelua

  • rakennetta... (ehkei vielä tänne näkyviin)
  • keskeisiä teemoja, mitkä osiot kuukausi-vuodenaika-artikkelissa "aina"?
summaariset lähteet?
poiminnat kartalta: paikkakuntia?
tietoa sotialiden/ aseiden/ ammusten käytön sekä siviiliuhrien ja vaurioutettujen siviilikohteiden määristä ja trendeistä
huomattavia, ilmeisiä sotarikoksia

Tammikuu 2024

Maanantaina 1. tammikuuta

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti   sotilasta joulukuussa 2023. Tappiotilastojen perusteella joulukuu 2023 oli Venäjän __ sotakuukausi sodan alun jälkeen. Joulukuussa 2023 aiheutui __ prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä __  venäläisjoukkojen kaatunutta joulukuun 2023 loppuun mennessä). Joulukuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin __ taistelijaa päivittäin.[1][2]

Joulukuussa Venäjälle aiheutui hyökkäyssodan keskimääräistä tasoa suuremmat __aseiden ja __ kalustotappiot. Ukrainan asevoimien mukaan joulukuussa 2023 Venäjä menetti yhteensä __ ( ; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 maaliskuun 2023 loppuun) panssarivaunua, __ (_ ) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, __ muuta ajoneuvoa (_ , luku sisältää tankkiautot), __ (_ ) tykkiä, __ (_ ) raketinheitintä, __ (_ ) ilmatorjuntajärjestelmää, __ (_ ) lentokonetta, __ (_ ) helikopteria ja __ (_ ) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti joulukuussa 2023 yhteensä __ (_ ) venäläistä risteilyohjusta ja __ (_ ) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.[1][2] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa. Muun muassa sosiaalisen median raporteista osapuolten kalustotappioita todentavan Oryx-ryhmän varmentamat luvut ovat merkittävästi näitä lukuja pienempiä.

Perjantaina 12. tammikuuta

Yhdysvallat oli havainnut, ettei se valvo aseapuansa loppukäyttöä riittävästi. Noin yhden miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaista aseapua käyttiin vuoden 2023 alkupuolella Ukrainassa niin, ettei Yhdysvalloilla ollut tarkkaa käsitystä toimittamiensa aseiden käytöstä. Tämä on johtunut muun muassa aseapua valvovan henkilöstön vähyydestä esimerkiksi logistiikkakeskuksissa, yhdysvaltalaisten kulkurajoituksista Ukrainassa sekä valvontaprosessien puutteista sodan oloissa. Yhteistyöllä Ukrainan asevoimien kanssa valvonta oli kehittynyt huomattavasti alkuvuonna 2023, mutta merkittävä osa aseavusta jäi vielä valvomatta.[3][4]

Helmikuu 2024

Keskiviikkona 1. helmikuuta

...


Maanantaina 12. helmikuuta

Donetskin lähistöllä venäläisjoukkoja pakotetaan etenemään kohti ukrainalaisia. Esimerkiksi Donetskin lounaispuolella Novomihailovkan läheisellä rintamaosuudella hyökkäämään lähetettyjen sotilaiden taakse sijoitettuja venäläisiä tarkka-ampujia on käytetty estämään vetäytyminen. [5]

Tiistaina 13. helmikuuta

Ukrainan eliittijoukkoihin kuuluva 3. hyökkäysprikaati raportoitiin siirretyn venäläisjoukkojen piiritysuhan alle joutuneeseen Avdijivkaan ja vapauttaneen sitä lähes kaksi vuotta puolustaneen joukko-osaston (110. mekanisoidun prikaatin).[6]

Keskiviikkona 14. helmikuuta
Ukrainan upottama Venäjän laivaston maihinnousualus Tsezar Kunikov (kuva vuodelta 2003).

Ukrainan asevoimat upotti aamulla venäläisen maihinnousualus Tsezar Kunikovin (ven. Цезарь Куников) Krimin niemimaan Alupkan kaupungin edustalla. Laivan Ukraina upotti Magura V5 -meridroonien avulla.[7][8][9] Jo toisen maihunnosusaluksen tuhoutuminen kahden kuukauden sisällä aiheutti potkut Venäjän Mustanmeren laivaston komentajelle.[10] Venäjä on käyttänyt suuria maihinnousualuksia kuljettaakseen erityisesti ampumatarvikkeita täydennykseksi Ukrainan etelä-osissa hyökkäyssotaa käyville asevoimilleen. Maihinnousualusten tuhoamista ja Krimin sillan vaurioittamista on esitetty keskeisiksi keinoiksi maahantunkeutuneiden joukkojen huollon pääväylien katkaisemiseksi.[9]

Torstaina 15. helmikuuta

Ukrainan hallitus, Maailmanpankki, Euroopan komissio ja Yhdistyneet kansakunnat arvioivat yhteisesti, että vuoden 2023 lopussa Ukrainan jälleenrakennus- ja toipumiskustannukset sodan tuhoista (seuraavan vuosikymmenen aikana) ovat nousseet 486 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Vuotta aiemmin vallinneessa tilanteessa jälleenrakennuskustannuksiksi arvioitiin 411 mrd. USD.[11] Vuonna 2024 tarvittaisiin jo noin 15 mrd USD kiirellisiin jälleenrakennus- ja toipumiskuluihin kansallisella ja paikallisella tasolla. Osuus pitäisi sisällään asuinrakennusten, pehmeän infrastruktuurin[12] ja palvelujen, energiajärjestelmien ja liikenteen osuudet.[11]

Perjantaina 16. helmikuuta

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän hyökkäyssodan aikana olisi ylitetty 400 000 kaatuneen venäläissotilaan raja. Edellispäivänä kuoli Ukrainan mukaan 1 210 venäläistaistelijaa, mikä on eräs sodan korkeimmista päiväkohtaisista tappioluvuista.[13]

Donetskin alueen keskivaiheilla sijaitsevasta Avdijivkan kaupungista käytiin kovaa taistelua. Venäläiset olivat pyrkineet piirittämään kaupunkia lokakuusta 2023 lähtien.[14] Ukrainalaiset joutuivat vetäytymään kaupungista muun muassa ammuspulan vuoksi. Joitain ukrainalaistaistelijoita jäi venäläisten vangeiksi ennen kuin vetäytymistä ja uudelleenryhmittäytymistä ehdittiin saada valmiiksi.[15][16][17] Avdijivkassa taistelleen edellisen prikaatin muutamaa päivää aiemmin vapauttanut Ukrainan eliittiin lukeutuva 3. hyökkäysprikaati raportoi aiheuttaneensa suuret tappiot etenkin kahdelle venäläiselle moottorisoidulle prikaatille. Kaikkiaan ainakin 15 000 sotilaan arvioitiin olleen hyökkäämässä tätä ukrainalaiskaupunkia kohti.[16] Ukrainan mukaan Venäjä olisi neljän kuukauden aktiivisen taisteluvaiheen aikana menettänyt Avdijivkan rintamalla yli 47 000 sotilasta (kuolleita tai haavoittuneita), yli 360 tankkia, lähes 250 tykkiä ja viisi lentokonetta. [18] ISW:n arvion mukaan Venäjällä olisi sotilasjoukkojen määrällisesti moninkertaisen ylivoiman ohella ollut taistelujen loppuvaiheessa jonkin aikaa myös selvä paikallinen ilmaherruus Avdijivkan sektorilla. [19]

Ukraina solmi pitkäaikaisen turvallisuussopimuksen Saksan kanssa. Samantapainen sopimus Ukrainalla oli jo Britannian kanssa. Saksa lupasi tukea Ukrainaa 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2024, ja auttaa Ukrainaa myös sodan jälkeen rakentamaan sellaista modernia armeijaa, joka pystyy torjumaan Venäjän hyökkäyksiä tulevaisuudessa.[20] Myös Ranska solmi vastaavan turvallisuussopimuksen, ja sitoutui tukemaan Ukrainaa 3 miljardin euron aseavulla vuonna 2024. Lisäksi Ranska kouluttaa ukrainalaisia sotilaita ja auttaa Ukrainaa Nato-yhteensopivuuden lisäämisessä.[21]

Lauantaina 17. helmikuuta

Unkarin pääministeri ilmoitti, että Ruotsin Nato-jäsenyydes tultaisiin hyväksymään Unkarin parlamentin seuraavan istuntokauden aluksi helmikuun lopulla. Unkari on ollut viimeinen maa, joka ei ole hyväksynyt Ruotsin liittymistä Natoon.[22] Suomen tavoin Ruotsi päätti hakea puolustusliiton jäsenyyttä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Sunnuntaina 18. helmikuuta

Tanskan uutisoitiin lahjoittavansa "koko tykistönsä" Ukrainalle. Tällä Tanska tarkoittaa yhden tykistörykmentin varustusta eli 19 kappaletta 155 millimetrin ranskalaisvalmisteisia CAESAR-haupitseja ammuksineen.[23] Tämän kaluston maa vastaanotti vuosina 2019-2023. Tanskan tykistö on kooltaan pieni, suuruusluokkaa alle viideskymmenesosa Suomen tykistön koosta.[24] Lahjoitettavien tykkien tilalle Tanska on tilannut israelilaisia Elbit Systemsin valmistamia 155 millimetrin ATMOS 2000 -tykkejä, joiden toimitus alkoi jo vuonna 2023.[25][24]

. maaliskuuta

https://www.ukrinform.net/rubric-economy/3832313-ukrainian-british-think-tanks-expose-imports-of-raw-materials-to-russia-for-ammo-production.html Ukrainian, British think tanks expose supplies of raw materials to Russia for ammo production 26.2.2024

Marraskuu 2022

Keskiviikkona 16. marraskuuta
  • Etsi: Venäjän kaksoiskansalaisten kutsunnat; / kv.laki ja käytännöt
  • Etsi: miehitysalueiden Venäjän passin "ottaneiden" kutsunnat/ + laittomuus

...

Perjantaina 25. marraskuuta

Venäjä asevoimat tulitti hyökkäyssotansa rintamalinjaa ukrainalaisia asuinalueita (kaupungeja, taajamia ja kyliä) sekä Ukrainan asevoimien asemia muun muassa tykistöaseillaan. pitkin ja sen lähiseutuja Hersonin, Zapo..., Dnepri..., Donetskin, Luhanskin ja Harkovan alueilla. Ainakin Harkovan seudulle iskettiin ohjuksilla Venäjän Belgorodin alueelta käsin.[26]

  • Venäläisviestimissä / Ukraianlaiset ... 1932 kansanmurhasta, Ukrainan mukaan vuoden 2022 kansanmurhasta... (holodomorin muistopäivä lauantaina) Ukrainalaisten kansanmurhasta

Hersonin alueella kuolleita ja haavottuneita... Venäläiset tulittaeet myös sairaaloita, törkeä sotarikos... psykiatrinen sairaalan muutto Odessaan ja lastensairaala Mykolajviin. Aiemmin viikolla tulittaneen ainakin kahta sairaalaa Zapo... Aiemmin syksyllä WHO uutisoi, että siihen mennessä... (keskimäärin kpl/ päivä), [27]

  • Lavastettuja keskusteluja "sotilaiden äitien" kanssa. Telvisioidussa keskustelussa Putin tapasi 18 tarkasti valittua, korkeassa asemassa työskentelevää naista. Mutta tuhansien sotilaiden äitejä puolustavien järjestöjen edustajia ei oltu kutsuttu "keskusteluun sotilaiden äitien kanssa"

[28]

Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes analysoi Venäjän tykistön tulenjohdon ja tykistötoiminnan organisoinnin pettämistä sodassa ja siihen johtaneita syitä. Orlan-30 -lennokeja oli vain muutama, Etulinjassa toimiva tulenjohtaja joutui siksi kiipeämään esimerkiksi puuhun tai muuhun koreaan maastonkohtaan kiikaroimaan ja suuntimaan kompassilla tykistön tulen kohdistusta. [29]

Lauantaina 26. marraskuuta
Sunnuntaina 27. marraskuuta
Maanantaina 28. marraskuuta
Tiistaina 29. marraskuuta
Keskiviikkona 30. marraskuuta

[30][31]

Toukokuu 2023

Ukrainan vastahyökkäyksen uusi vaihe alkoi ja usealla rintamalohkolla käynnistettiin aktiivisempi vaihe toukokuussa 2023... valmistelevia toimia jo osin etukäteen... [32]

Kesäkuu 2023

Keskiviikkona 21. kesäkuuta

Vähintään 40 000 Krimin asukasta on värvätty Venäjän asevoimiin asepalvelukseen 2014 lähtien. Vuosittain asepalvelus on koskenut noin 6000 asukasta. Miehittäjämaa Venäjän lainsäädännön mukaan asepalveluksesta kieltäytyminen voisi johtaa 1-2 vuoden vankeuteen, mikä ei johtaisi asepalvesta vapautumiseen vaan tämä seuraisi vankeusrangaistuksen jälkeen. [33] Geneven sopimusten mukaan miehittävä...

Venäjä kiertää asevientisäännöksiä ostamalla länsimaista teknologiaa muun muassa Kiinan kautta.[34] Kriittistä asejärjestelmien komponenteista pääosa oli ukrainalaisen selvityksen mukaan länsimaista valmistetta. Yli kolme neljässaa näistä oli yhdysvaltalaista, saksalaista, sveitsiäistä tai alakomaalaista alkuperää. Arvoltaan 72 prosenttia ostamistaan kriittisistä komponenteista Venäjä osti Kiinan kautta, edellisvuoden vastaavana aikana osuus oli 22 prosenttia. Kiinalaisen myyjän välittämien kauppojen voimakkaan kasvun lisäksi myös kiinalaisvalmisteisten osien määrä kaupoissa kasvoi. Esimerkiksi mikropiireistä Venäjä osti 87 prosenttia Kiinan kautta, vaikka vain 40 prosenttia oli kiinalaisvalmisteisia.[34] Viiden yhdysvaltalaisen yrityksen (Analog Devices, Texas Instruments, Microchip Technology, Intel Corporation ja Advanced Micro Devices (AMD)) osuus venäläisistä asejärjestelmistä löydetyistä oli 52 prosenttia. Ukrainalaisten selvitysten mukaan esimerkisi venäläisissä risteilyohjuksissa, panssaroiduissa ajoneuvoissa, tykistö- ja ilmatorjuntajärjestelmissä sekä taktisissa lennokeissa (myös iranilaisvalmisteisissa räjähdelennokeissa) on ulkomailta tuotuja komponentteja. Venäjän asevienti oli yhä 20,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria maalis-joulukuussa 2022 eli putosi vain vain 15 prosenttia Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.[34]

Torstaina 22. kesäkuuta

Venäjän miehittämän Krimin ja Dneprin itäpuolisen Hersonin alueen nukkehallintojen johtajat raportoivat Hersonin alueen ja Krimiä yhdistäneen eurooppatie E 105:n Tšhonharin siltaan kohdistuneesta iskusta. Tšhonharin siltayhteys on yksi kolmesta keskeisestä maantiesiltayhteydestä Hersonin alueen ja Krimin välillä; lisäksi on kaksi rautatiesiltaa. Vahvistamattoman venäläisväitteen mukaan siltaan oltaisiin iskettu brittiläisvalmisteisilla__Storm Shadow __ohjuksilla... [35]

Perjantaina 23. kesäkuuta
Lähteet

Alulle: Artikkeleita Ukrainasta, mm. paikkakunnista, henkilöistä, tekojärvistä ja luonnonsuojelualueista

Alulle artikkeleja listan Wikiprojekti:Ukraina/Top 500 puuttuvat artikkelit nimikkeistä

Alulle: Kiovan kansallinen kulttuuri- ja taideyliopisto

Alulle: Ukrainan liputuspäivät

  • taulukkoartikkeli, näille lähde.

Alulle: Malline:Yleiset vapaapäivät Ukrainassa

Alulle: Ukrainan valtion päivä


Ukrainan valtion päivä
День Української Державності
ValtioUkraina
Tyyppikansallinen juhla- ja vapaapäivä
Vietetään28. heinäkuuta
Ensimmäisen kerran28. heinäkuuta 2022

Ukrainan valtion päivä (ukr. День Української Державності, Den Ukrajinskoji Deržavnosti) on kansallinen juhla- ja vapaapäivä Ukrainassa. Sitä vietetään 28. heinäkuuta. Juhlapäivää vietettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2022.[1][2]

Lähteet
Aiheesta muualla

Vesiväylä-artikkeleita

Kokonaan uusiksi: Luettelo Ukrainan luonnonsuojelualueista

Tämä on luettelo Ukrainan luonnonsuojelualueista. Ukrainassa on satoja eritasoisia luonnonsuojelualueita.

Ukrainan biosfäärialueet ja luonnonpuistot (IUCN:n I-luokka)

Ukrainan biosfäärialueet ja luonnonpuistot kuuluvat tiukimmin suojeltuihin luonnonsuojelualueisiin. Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n on antanut näille suojelualueluokittelun korkeimman, I-tason luokituksen.[1] Vuonna 2022 Ukrainassa oli kahdeksan Unescon biosfäärialueena (MAB) tunnustamaa suojelualuetta (ukr. біосферний заповідник, biosfernyi zapovidnyk).[2] Lisäksi väestönsuojelullisista syistä biosfäärialueeksi on luokiteltu Tšernobylin säteily-ekologinen biosfäärialue. Tämän ohella maassa on 19 luonnonpuistoa (ukr. (Природний) заповідник, (Pryrodnyi) zapovidnyk).[3][4]

SuojelualueNimi ukrainaksi (englanniksi)LuokitusSijaintiKuvaWeb/Lyhyesti
Askania-Novan biosfäärin suojelualue[5]Деснянський біосферний заповідник (Askaniya-Nova Biosphere Reserve)biosfäärialueHersonin alue [5]; Askaniya-Nova Biosphere Reserve, Ukraine (englanniksi)
Desnan biosfäärialueДеснянський біосферний заповідник (Desnianskyi Biosphere Reserve)biosfäärialueSumyn alue Desnianskyi Biosphere Reserve, Ukraine (englanniksi) , Деснянський біосферний резерват (ukrainaksi), Національний природний парк “Деснянсько-Старогутський” (ukrainaksi)
Itä-Karpaattien biosfäärialueбіосферний заповідник "Східні Карпати" (East Carpathians Biosphere Reserve)biosfäärialueTaka-Karpatian alue, Lvivin alue, Puola ja Slovakia East Carpathians Transboundary Biosphere Reserve, Poland/Slovakia/Ukraine (englanniksi)
Karpaattien biosfäärialueКарпатський біосферний заповідник (Carpathian Biosphere Reserve)biosfäärialueTaka-Karpatian alue, Ivano-Frankivskin alue ja Romania Carpathian Biosphere Reserve, Ukraine (englanniksi)
Läntisen Polesian biosfäärialueбіосферний заповідник "Західне Полісся" (West Polesie Biosphere Reserve)biosfäärialueVolynian alue, Puola ja Valko-Venäjä West Polesie Transboundary Biosphere Reserve, Belarus/Poland/Ukraine (englanniksi)
Mustanmeren biosfäärialue[6][7]Чорноморський біосферний заповідник (Chernomorskiy Biosphere Reserve)biosfäärialueHersonin alue[7] [7] Chernomorskiy Biosphere Reserve, Ukraine (englanniksi)
Roztotštšjan biosfäärialue / luonnonpuistoбіосферний заповідник "Розточчя" (Roztochya Biosphere Reserve)biosfäärialueLvivin alue Roztochia Nature Reserve, Roztocze Transboundary Biosphere Reserve, Poland/Ukraine (englanniksi)
Tonavan suiston biosfäärialueДунайський біосферний заповідник (Danube Delta Biosphere Reserve)biosfäärialueOdessan alue ja Romania Danube Delta Transboundary Biosphere Reserve, Romania/Ukraine (englanniksi)
Tšernobylin säteily-ekologinen biosfäärialueЧорнобильський радіаційно-екологічний біосферний заповідник (Chornobyl Radiation Ecological Biosphere Reserve)väestönsuojelullinen biosfäärialueKiovan alue; liittyy Valko-Venäjän Homelin alueen Polesian säteily-ekologiseen suojelualueeseen Tšornobylskyi radiatsijno-ekolohitšnyi biosfernyi zapovidnyk (ukrainaksi), The Chornobyl Radiation and Ecological Biosphere Reserve (englanniksi)
Dnepr-Orilin luonnonpuistoДніпровсько-Орільський (природний) заповідник (Dniptovetsko-Orilskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Dniprovsko-Orilskyi Nature ReserveluonnonpuistoDnipropetrovskin alue
, 34°47′4″E
 Dniprovsko Orilskyi Nature Reserve (englanniksi) , Природний заповідник "Дніпровсько-Орільський" (ukrainaksi)
Drevljanin luonnonpuistoДревлянський природний заповідник (Drevljanskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Drevlyans Nature ReserveluonnonpuistoŽytomyrin alue
, 29°4′53″E
 [8] Drevlyans Nature Reserve (englanniksi), Pryrodnyi zapovidnyk "Drevljanskyi" (ukrainaksi)
Gorganyn luonnonpuistoҐорґани заповідник (Gorgany zapovidnyk), en:Gorgany Nature ReserveluonnonpuistoIvano-Frankivskin alue
, 24°14′00″E		 [9][10]; Gorgany zapovidnyk (ukrainaksi)
Jaltan vuoriston ja metsän luonnonpuistoЯлтинський гірсько-лісовий (природний) заповідник (Jaltynskyi girsko-lisovyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Yalta Mountain-Forest Nature ReserveluonnonpuistoKrimin autonominen tasavalta (Venäjän miehittämä)
, 34°05′24″E		 Yalta Mountain and Forest Nature Reserve (englanniksi)
Jeljanetsin aron luonnonpuistoПриродний заповідник "Єланецький степ" (Pryrodnyi zapovidnyk "Jelanetskyi step"); en:Yelanets steppe Nature ReserveluonnonpuistoMykolajivin alue
, 31°54′30″E		 [11] Pryrodnyi zapovidnyk "Jelanetskyi step" (ukrainaksi)
Kanivin luonnonpuisto[12]Канівський природний заповідник (Kanivskyi pryrodnyi zapovidnyk), en:Kaniv Nature ReserveluonnonpuistoTšerkasyn alue
, 31°27′21″E		 [13][12] Kanivskyi pryrodnyi zapovidnyk (ukrainaksi)
Karadagin luonnonpuisto[14]Карадазький (природний) заповідник (Karadazkyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Karadag Nature ReserveluonnonpuistoKrimin autonominen tasavalta (Venäjän miehittämä)
, 35°13′59″E		 [14][15] Karadag Nature Reserve (englanniksi), [4] (venäjäksi)
Kazantypin luonnonpuistoКазантипський (природний) заповідник (Kazantypskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Kazantypskyi State Nature ReserveluonnonpuistoKrimin autonominen tasavalta (Venäjän miehittämä)
, 35.8434°E		 [16] Kazantyp Nature Reserve (englanniksi)
Krimin luonnonpuistoКримський (природний) заповідник (Krymskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Crimean Nature ReserveluonnonpuistoKrimin autonominen tasavalta (Venäjän miehittämä)
, 34°21′00″E		 Crimean Nature Reserve (englanniksi)
Luhanskin luonnonpuisto[17]Луганський (природний) заповідник (Luhanskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Luhansk Nature ReserveluonnonpuistoLuhanskin alue
, 39°22′32″E		 [17] Luhansk Nature Reserve (englanniksi)
Martjaninniemen luonnonpuistoПриродний заповідник “Мис Мартьян” (Pryrodnyi zapovidnyk "Mys Martjan"), en:Cape Martyan ReserveluonnonpuistoKrimin autonominen tasavalta (Venäjän miehittämä)
, 34.2509°E		 [18] Природний заповідник “Мис Мартьян” (englanniksi)
Marmorosin massiivin luonnonpuistoМармароський заповідний масив (Marmoroskyi zapovidnyi masiv), Marmaros Massif Nature ReserveluonnonpuistoTaka-Karpatian alue Marmoroskyi zapovidnyi masiv (ukrainaksi)
Medoboryn luonnonpuistoМедобори (природний) заповідник (Medobory (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Medobory Nature ReserveluonnonpuistoTernopilin alue , 26°10′00″E [19] Medobory Nature Reserve (englanniksi)
Opukin luonnonpuistoОпуцький (природний) заповідник (Olutskyikyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Opuksky Nature ReserveluonnonpuistoKrimin autonominen tasavalta (Venäjän miehittämä)
, 36°11′10″E		 !--Located on the southern coast of the Kerch Peninsula on the Black Sea. It is centered on a limestone massif (Mount Opuk) rising from the kerch plains, and a salt lake (Lake Koyashske). The site is a Ramsar Wetland of International Importance.--> Opuksky Nature Reserve (englanniksi)
Polesian luonnonpuisto[20]Поліський (природний) заповідник (Poliskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Polissya Nature ReserveluonnonpuistoŽytomyrin alue
, 28°06′20″E		 [20] Polissia Nature Reserve (englanniksi)
Provalljan aron luonnonpuisto (Luhanskin luonnonpuiston osa!)Провальський степ заповідник (Provalskyi step (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Provallya Steppe Nature ReserveluonnonpuistoLuhanskin alue
, 39°51′29″E		 [21]Filial "Provalskyi step" (Luhanskyi pryrodnyi zapovidnyk) (ukrainaksi)
Rivnen luonnonpuistoРівненський (природний) заповідник (Rivnenskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), RivneluonnonpuistoRivnen alue
, 26.8472°E		 Pryrodnyi zapovidnyk Rivnenskyi (ukrainaksi), Rivne Nature Reserve (englanniksi)
Stanytsja Luhanskan luonnonpuisto (Luhanskin luonnonpuiston osa!)uk:Станично-Луганський заповідник (Stanytšno-Luhanskyi zapovidnyk); en:Stanichno-Luhansk ReserveluonnonpuistoLuhanskin alue
, 39°21′30″E		 [22] [23]filial (Luhanskyi pryrodnyi zapovidnyk) (ukrainaksi)
Striltsivin aron luonnonpuisto (Luhanskin luonnonpuiston osa!)Стрільцівський Степ заповідник (Striltsivskyi step (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Striltsevsky Steppe Nature ReserveluonnonpuistoLuhanskin alue
, 40°5′46″E
Tšeremsken luonnonpuistoЧеремський (природний) заповідник (Tšeremskyi (pryrodnyi) zapovidnyk), CheremskeluonnonpuistoVolynian alue
, 25°28′40″E		 [24]__ (ukrainaksi)
Ukrainan aron luonnonpuisto[25]Український степовий (природний) заповідник (Ukrajinskyi stepovyi (pryrodnyi) zapovidnyk), Ukrainian SteppeluonnonpuistoDonetskin alue
, 38°00′E		 [25] Ukrainian Steppe Nature Reserve (englanniksi), Український степовий природний заповідник
"Joutsensaarten" luonnonpuisto (osa Krimin luonnonpuistoa!)uk:Лебедині острови (заповідник), en:Swan Islands Nature ReserveluonnonpuistoKrimin autonominen tasavalta (Venäjän miehittämä)
, 33°32′30″E		 [5] [26]
Mi____ luonnonpuistoМихайлівська цілина (природний) заповідник (Myhaukuvska tsilyna (pryrodnyi) zapovidnyk), en:Michael's Virgin Land Nature ReserveluonnonpuistoSumyn alue
, 34°45′E		 [27]
Kalkkikasvien (?)_ luonnonpuistouk:Крейдова флора (заповідник), en:Chalk Flora Nature ReserveluonnonpuistoDonetskin alue
, 37°53′09″E
[6] [28]
__n luonnonpuisto__ (__ Nature Reserve)luonnonpuisto__n alue

Huom: biosfäärialue voi koostua muista suojelualueista ja ulottua valtionrajan yli; siihen voi sisältyä esim. yksi tai useampi kansallispuisto. Ohessa on lueteltu vielä taulukoimattomia ukrainalaisia luonnonpuistoja (ukr. (природний) заповідник, (pryrodnyi) zapovidnyk):

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: uk:Шаблон:Природоохоронні_території_загальнодержавного_значення_в_Україні
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of Nature Reserves of Ukraine
  • (ukr. Кузійський (природний) заповідник, Kyzijskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)
  • (ukr. Розточчя (природний) заповідник, Roztotštšja (pryrodnyi) zapovidnyk)
  • (ukr. Угольсько-Широколужанський (природний) заповідник, Uholsko-Šyrokolužanskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)
  • (ukr. Свидовецький (природний) заповідник, Svydovetskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)
  • (ukr. Чорногірський (природний) заповідник, Tšornohirvskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)

Ukrainan kansallispuistot (IUCN:n II-luokka)

IUCN:n II-luokkaan kuuluu yli 50 kansallista luonnonsuojelupuistoa eli kansallispuistoa (Національний парк, Національний природний парк; translitt. natsionalnyi park, natsionalnyi pryrodnyi park; lyhennys НП tai НПП).[4][1] Osa Ukrainan kansallispuistoista on hyvin nuoria, perustettu vasta 2020-luvulla. Ohessa on lueteltu 55 kansallispuistoa ja yksi suunniteltu kansallispuisto. Useiden Ukrainan kansallispuiston suomenkielinen nimi ei vielä ole vakiintunut. Oheissa kansallispuistojen nimiä on pyritty suomentamaan nimen merkityksen perusteella sen sijaan, että nimi olisi merkityksestä välittämättä translitteroitu ukrainan kielestä.

Pääartikkeli: Luettelo Ukrainan kansallispuistoista

Muut luonnonsuojelualueet

Lisäksi Ukrainassa on useita satoja muita luonnonsuojelualueita.

Lähteet
Aiheesta muualla


Luettelo Ukrainan kansallispuistoista

IUCN:n II-luokkaan kuuluu yli 50 kansallista luonnonsuojelupuistoa eli kansallispuistoa (Національний парк, Національний природний парк; translitt. natsionalnyi park, natsionalnyi pryrodnyi park; lyhennys НП tai НПП).[1][2][3][4] Osa Ukrainan kansallispuistoista on hyvin nuoria, perustettu vasta 2020-luvulla.[4] Ohessa on lueteltu 56 kansallispuistoa ja yksi suunniteltu kansallispuisto. Useiden Ukrainan kansallispuiston suomenkielinen nimi ei vielä ole vakiintunut. Oheissa kansallispuistojen nimiä on pyritty suomentamaan nimen merkityksen perusteella sen sijaan, että nimi olisi merkityksestä välittämättä translitteroitu teknisesti siirtokirjoittamalla ukrainan kielestä SFS 4900-standardin (1998) tai YK-latilanaistuksen (2012) mukaisesti. Mikäli nimi pohjautuu vakiintuneeseen paikannimeen, sitä on pyritty käyttämään myös kansallispuiston nimessä. Oheisen taulukon koonneen wikipedistin mielestä esimerkiksi vuonna 2022 Tammen julkaiseman Pohjois- ja Itä-Euroopan maiden kansallispuistoja esittelevän kirjan käyttämät paikannimet Ukrainasta (ja Valko-Venäjältä) eivät ole teknisen, sisällöllisen merkityksen unohtavan lähestymisensä johdosta onnistuneita. Äänteenmukaisuuden vuoksi on ohessa käytetty SFS-standardin mukaista paikannimeä, mikäli osuvaa semanttisesti purettua, tunnetuiksi paikannimiksi purkautuvaa merkitystä ei ole nopeahkosti keksitty ja siihen pohjautuvaa suomalaiselle lukijalle avautuvaa taivutettua nimimuotoa löydetty.

Kansallispuistojen sisällä voi sijaita tiukemmin suojeltuja alueita. Toisaalta kansallispuistot voivat kuulua jonkun laajemman suojelualueen piiriin.

SuojelualueNimi ukrainaksi (englanniksi)Pinta-ala (km²)[4]Perustettu[4]Luokitus[4]Sijainti[4]KuvaWeb/Lyhyesti
Ala-Dneprin kansallispuistoНижньодніпровський національний природний парк[5] (Nižnodniprovskyi natsionalnyi pryrodnyi park)801,77802015.11.24kansallispuistoHersonin alue Dneprin alajuoksu Kah’ovkan vesivoimalaitospadolta alas Dnepr–Bugin limaanille saakka ilman kaupunkeja tai taajamia; kartta (jpg) (ukrainaksi); НПП «Нижньодніпровський» (ukrainaksi), НПП “Нижньодніпровський” (ukrainaksi)
Ala-Dnestrin kansallispuistoНижньодністровський національний природний парк[6] (Nižnodnistrovskyi natsionalnyi pryrodnyi park)213,11102008.11.13kansallispuistoOdessan alue Lower Dniester National Nature Park (englanniksi)
Ala-Sulan kansallispuistoНижньосульський національний природний парк[7] (Nižnosulskyi natsionalnyi pryrodnyi park)186,35112010.02.10kansallispuistoPultavan alue, Tšerkasyn alue Lower Sula National Nature Park (englanniksi), Національний природний парк "Нижньосульський" (ukrainaksi)
Asova-Syvašin kansallispuistoАзово-Сиваський національний природний парк[8] (Azovo-Syvaskyi natsionalnyi pryrodnyi park)525,82701993.02.25kansallispuistoHersonin alue Azov-Syvash National Nature Park (englanniksi)
Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuistoБілобережжя Святослава національний парк (Biloberežžja Svjatoslava natsionalnyi park)352,23142009.12.16kansallispuistoMykolajivin alue Natsionalnyi pryrodnyi park "Biloberežžja Svjatoslava" (ukrainaksi)
Biloozeron kansallispuistoБілоозерський національний природний парк (Biloozerskyi natsionalnyi pryrodnyi park)70,14442009.12.11kansallispuistoKiovan alue, Tšerkasyn alue
Bugin Hardin kansallispuistoНаціональний природний парк Бузький Гард (Natsionalnyi pryrodnyi park Buzki Hard)61,38132009.04.30kansallispuistoMykolajivin alue Національний природний парк Бузький Гард (ukrainaksi), Buzkyi Gard National Nature Park (englanniksi) (englanniksi)
Boikivštšynan kansallispuistouk:Національний природний парк «Бойківщина»; (Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna)122,40002019.04.11kansallispuistoLvivin alue Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna (ukrainaksi), Національний природний парк “Бойківщина” відтепер є заповідником (2019), Національний природний парк «Бойківщина» (ukrainaksi)
Derman–Ostrohin kansallispuistoДермансько-Острозькийнаціональний природний парк (Dermansko-Ostrozkyi natsionalnyi pryrodnyi park)54,48302009.12.11kansallispuistoRivnen alue Natsionalnyi pryrodnyi park Dermansko-Ostrozkyi (ukrainaksi), Derman-Ostroh National Nature Park (englanniksi) (c:Dermansko-Ostrozkyi National Nature Park), puisto sijaitsee Rivnen piirin eteläisassa, Dermanin eteläpuolella ja Ostrohin lounaispuolella
Desna–Stara Hutan kansallispuistoДеснянсько-Старогутський національний природний парк (Desnjansko-Starohutskyi natsionalnyi pryrodnyi park)162,14361999.02.23kansallispuistoSumyn alue Desnjansko-Starohutskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi), Desna-Stara Huta National Nature Park (englanniksi), Sumyn alueen pohjoisrajalla, kartta (ukrainaksi), Desna River Floodplains puiston länsiosan Ramsar-alue (englanniksi)
Dnestrin kanjonin kansallispuistoНаціональний природний парк «Дністровський каньйон» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Dnestrovskyi kanion")117,30282010.02.03kansallispuistoTernopilin alue National Nature Park Dniester Canyon (englanniksi), Dniester Canyon National Nature Park (englanniksi); Huom. Puistossa esimerkiksi noin 100 luolaa, joista Ozerna (105 km) ja Optymistychna (230/ 240 km) on luolaverkostoltaan maailman pisimpiä !
Dvoritšnan kansallispuistoДворічанський національний природний парк (Dvoritšanskyi natsionalnyi pryrodnyi park)31,31202009.12.11kansallispuistoHarkovan alue Dvorichanskyi National Nature Park (englanniksi), Dvorichanskyi National Park (englanniksi)
Džarylhatšin kansallispuisto
(Džarylhatšin saaren kp.)		Джарилгацький національний природний парк (Džarylhatskyi natsionalnyi pryrodnyi park)100,001993.12.11kansallispuistoHersonin alue Dzharylhach National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Džarylhatskyi"
Halytšin kansallispuistoГалицький національний природний парк (Halytskyi natsionalnyi pryrodnyi park)146,84802004.08.09kansallispuistoIvano-Frankivskin alue (Halytšin ympäristö) Halytskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi), Halych National Nature Park (englanniksi)
Hetmanin kansallispuistoГетьманський національний природний парк (Hetmanskyi natsionalnyi pryrodnyi park)233,60102009.04.27kansallispuistoSumyn alue Vorsklajoen varrella, Welcome to the Getmanski National Natural Park (englanniksi), kartta puiston alueesta (jpg) (ukrainaksi), Hetmanskyi National Nature Park (englanniksi)
Holosijivin kansallispuistoНаціональний природний парк «Голосіївський» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Holosijivskyi")45,25522008.10.30kansallispuistoKiova (Holosijivin kaupunkipiiri) Natsionalnyi pryrodnyi park "Holosijivskyi" (ukrainaksi), Holosiivskyi National Nature Park (englanniksi)
H’olodnyi Jarin kansallispuistoНаціональний природний парк «Холодний Яр» (Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar")68,335071 [9]2022.01.01 [9]kansallispuistoTšerkasyn alue Національний природний парк «Холодний яр» (ukrainaksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar" (yt-video) (ukrainaksi), Довгоочікуваний статус: Холодний Яр став Національним природним парком (yt-video) (ukrainaksi)
Homilšan metsien kansallispuistoНаціональний природний парк «Гомільша́нські ліси» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Homilšanski lisy")143,14802004.09.06kansallispuistoHarkovan alue (metsä Velyka Homilšan ja Suh’a Homilšan välillä selä ympäristöissä) Natsionalnyi pryrodnyi park "Homilšanski lisy" (ukrainaksi)
H’otynin kansallispuistoХотинський національний природний парк (H’otynskyi natsionalnyi pryrodnyi park)94,46102010.01.22kansallispuistoTšernivtsin alue Khotyn National Nature Park (englanniksi)
Hutsulštšynan kansallispuisto
(Hutsulienmaan kansallispuisto)		Національний природний парк «Гуцульщина» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Hutsulštšyna")322,712002.05.14kansallispuistoIvano-Frankivskin alue Natsionalnyi pryrodnyi park "Hutsulštšyna" (ukrainaksi), https://wownature.in.ua/en/hutsulshchyna-national-nature-park/ Hutsulshchyna National Nature Park] (englanniksi)
Itšnjan kansallispuistoІчнянський національний (природний) парк (Itšnjanskyi natsionalnyi (pryrodnyi) park)96,65801993.04.21kansallispuistoTšernihivin alue Itšnjan kaupungin lähistö (uk:Ічня) Ichnya National Nature Park (englanniksi)
Javorivin kansallispuistoЯворівський національний природний парк (Javorivskyinatsionalnyi pryrodnyi park71,081998.07.04kansallispuistoLvivin alue Yavoriv National Nature Park (englanniksi)
Kamjankan Sitšin kansallispuistouk:Національний природний парк «Кам'янська Січ»; (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kamjanska Sitš")122,61142019.04.11kansallispuistoHersonin alue Kamianska Sich National Nature Park (englanniksi)
Karmeljukoven Podolian kansallispuisto (?)Націона́льний приро́дний парк «Кармелюко́ве Поді́лля» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Karmeljukove Podillja")202,03402009.12.16kansallispuistoVinnytsjan alue Natsionalnyi pryrodnyi park "Karmeljukove Podillja" (ukrainaksi), Karmeliuk’s Podillia National Nature Park (englanniksi)
Karpaattien kansallispuistouk:Карпатський національний природний парк;[10] (Karpatskyi natsionalnyi pryrodnyi park)504,95001980.06.03kansallispuistoIvano-Frankivskin alue Karpatskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi), Carpathian National Nature Park (englanniksi)
Korolivskin Beskidien kansallispuisto (Kuninkaallisten/Kruunun Beskidien kansallispuisto?)uk:Національний природний парк «Королівські Бескиди»;[11][12] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Korolivski Beskydy")89,97002020.11.30kansallispuistoLvivin alue
Kremenetsin vuorten kansallispuistoНаціона́льний приро́дний парк «Кремене́цькі го́ри»[13] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kremenetski hori")69,51202009.12.11kansallispuistoTernopilin alue, Kremenetsin kaupungin lähiseudut Kremenets Mountains National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Kremenetski hori" (ukrainaksi), Kremenets Mountains (englanniksi)
Kreminnan metsien kansallispuistoНаціональний природний парк «Кремінські ліси» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kreminski lisy")72,692019.09.10kansallispuistoLuhanskin alue Указ Президента України від 10 вересня 2019 року № 678/2019 «Про створення національного природного парку «Кремінські ліси» » (ukrainaksi) (korvasi 2019 aiemman Сіверсько-Донецький NPP:n (Siversko-Donetskyi NP))
Kujalnykin kansallispuistoНаціональний природний парк «Куяльницький» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kujalnytskyi")108,008867 [14]2022.01.01 [14]kansallispuistoOdessan alue Указ Президента України №3/2022 Про створення національного природного парку "Куяльницький" (ukrainaksi) (uusi puisto 2022, ei sivua)
Mezynin kansallispuistoМезинський національний природний парк (Mezynskyi natsionalnyi pryrodnyi park)310,35202006.02.10kansallispuistoTšernihivin alue (kylän nimen mukaan Мезин) Mezynskyi National Nature Park (englanniksi)
Meotydan kansallispuistoНаціональний природний парк «Меотида»[15] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Meotyda")207,20952009.12.25kansallispuistoDonetskin alue Meotyda National Nature Park (englanniksi)
Nobelin kansallispuisto
(Nobeljärven kansallispuisto)		Нобельський національний природний парк (Nobelskyi natsionalnyi pryrodnyi park)253,18812019.04.11kansallispuistoRivnen alue Nobel National Nature Park (englanniksi)
Oleškyn hietikon kansallispuisto
(Oleškyn hiekkojen kp.?)		Національний природний парк «Олешківські піски» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Oleškivski pisky")116,71062010.02.23kansallispuistoHersonin alue
Oleshky Sands National Nature Park (englanniksi)
Pohjois-Podolian kansallispuistoНаціональний природний парк «Північне Поділля» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Pivnitšne Podillja")155,87922010.02.10kansallispuistoLvivin alue Northern Podillia National Nature Park (englanniksi)
Podolian Tovtryn kansallispuisto
(suom. Podolian mukaan)		Націона́льний приро́дний парк «Поді́льські То́втри» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Podilski Tovtry")2613,161996.06.27kansallispuistoHmelnytskyin alue Pinta-alaltaan Ukrainan suurin kansallispuisto; Podilski Tovtry National Nature Park (englanniksi), Podilski Tovtry (ukrainaksi)
Pryazovan kansallispuisto (?)Приазовський національний природний парк (Pryazovskyi natsionalnyi pryrodnyi park)781,26922010.02.10kansallispuistoZaporižžjan alue Pryazovskyi National Nature Park (englanniksi)
Pripet–Stoh’idin kansallispuisto
(Pripet- ja Stoh’idjokien kansallispuisto)		Національний природний парк «Прип'ять-Стохід» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Prypjat-Stoh’id")393,15502007.08.13kansallispuistoVolynian alue Prypiat-Stokhid National Nature Park (englanniksi)
Pyhien vuorten kansallispuisto
(Svjati Horyn kp.)		Національний природний парк «Святі Гори» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Svjati Hory")405,891997.02.13kansallispuistoDonetskin alue Holy Mountains National Nature Park (englanniksi)
Pyrjatynin kansallispuistoПирятинський національний природний парк (Pyrjatynskyi natsionalnyi pryrodnyi park)120,2842[16]2009.12.11[16]kansallispuistoPultavan alue Pyriatyn National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Pyrjatynskyi" (ukrainaksi)
Radvilan metsän kansallispuisto
(Radziwiłłin metsän kp.)		Національний природний парк «Пуща Радзівіла»[17][18][19](Natsionalnyi pryrodnyi park "Puštša Radzivila")242,65307[17]2022.01.01[17]kansallispuistoRivnen alue Національний природний парк «Пуща Радзівіла» (ukrainaksi)
Skolen Beskidien kansallispuistoНаціональний природний парк “Сколівські Бескиди” (Natsionalnyi pryrodnyi park "Skolivski Beskydy")356,84001999.02.11kansallispuistoLvivin alue (Keski-Beskidien vuoristo Skolen ympäristössä) Національний природний парк “Сколівські Бескиди”, Skole Beskids National Nature Park (englanniksi)
Slobodan kansallispuistoСлобожанський національний природний парк (Slobožanskyi natsionalnyi pryrodnyi park)52,442009.12.11kansallispuistoHarkovan alue Slobozhanskyi National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Slobožanskyi " (ukrainaksi)
Synevyrin kansallispuistoНаціональний природний парк "Синевир"[20][10] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Synevyr")430,81801989.01.05kansallispuistoTaka-Karpatian alue Synevyr National Nature Park (englanniksi), [7] (ukrainaksi)
Synohoran kansallispuisto (?)[[:uk:Національний природний парк «Синьогора» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Synohora")108,66002009.12.21kansallispuistoIvano-Frankivskin alue Natsionalnyi pryrodnyi park "Synohora" (ukrainaksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Synohora" (ukrainaksi)
Šatskin kansallispuistouk:Шацький національний природний парк[10] (Šatskyi natsionalnyi pryrodnyi park)489,771983.01.28kansallispuistoVolynian alue Šatskin järvet on karstijärvien alue; suosittu lomakohde, yksi Ukrainan seitsemästä luonnonihmeestä; Shatsk Lakes (englanniksi)
Tsumanin metsän kansallispuistoНаціональний природний парк «Цуманська пуща» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Tsumanska puštša")344,6789[21][22]2010.02.22[23][22]kansallispuistoVolynian alue Tsumanska Pushcha National Nature Park in Kivertsi (englanniksi), Kivertsivskyi natsionalnyi pryrodnyi park "Tsumanska puštša" (ukrainaksi)
Tšarivna havanin kansallispuisto
(Hurmaavan sataman kp.)		Національний природний парк «Чарівна гавань»] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Tšarivna havan")109,002009.12.11kansallispuistoKrimin autonominen tasavalta Charivna Havan (“Magical Harbor”) National Nature Park (englanniksi)
Tšeremošin kansallispuisto
(Tšeremošjoen kp.)		Черемоський національний природний парк (Tšeremoskyi natsionalnyi pryrodnyi park)71,17502009.12.11kansallispuistoTšernivtsin alue Natsionalnyi pryrodnyi park "Tšeremoskyi" - Pro nas (ukrainaksi)
Tuzlyn limaanien kansallispuistoНаціональний природний парк «Тузловські лимани»[24] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Tuzlovski Lymany")278,65002010.01.01kansallispuistoOdessan alue Tuzly Estuaries National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Tuzlovski Lymany" (ukrainaksi), Shagany-Alibei-Burnas Lakes System (englanniksi), Tuzlovski Lymany (ukrainaksi)
Užin kansallispuistoУжанський національний природний парк (Užanskyi natsionalnyi pryrodnyi park)461,47301999.09.27kansallispuistoTaka-Karpatian alue Uzhanskyi National Nature Park (englanniksi), Užanskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi)
Velykyi Luhin kansallispuisto (Suuren niityn kansallispuisto)Національний природний парк Великий Луг (Natsionalnyi pryrodnyi park Velykyi Luh)167,562006.02.10kansallispuistoZaporižžjan alue Національний природний парк Великий Луг (ukrainaksi), Great Meadow National Nature Park (Velykyi Luh) (englanniksi)
Verh’ovynan kansallispuistoВерховинський національний природний парк (Verh’ovynskyi natsionalnyi pryrodnyi park)120,22902010.01.22kansallispuistoIvano-Frankivskin alue Verkhovyna National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Verh’ovynskyi" (ukrainaksi)
Vyžnytsjan kansallispuistoВижницький національний природний парк (Vyžnytskyi natsionalnyi pryrodnyi park)112,381995.08.30kansallispuistoTšernivtsin alue (Vyžnytsjan kaupungin mukaan) Vyzhnytsia National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Vyžnytskyi" (ukrainaksi)
Vähä-Polesian kansallispuisto (?)uk:Національний природний парк «Мале Полісся» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Male Polissja")87,62702013.08.02kansallispuistoHmelnytskyin alue Lower Polissia National Nature Park (englanniksi), "Male Polissja" natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi)
Ylä-Pobužžjan kansallispuisto
(suunniteltu kansallispuisto)		Верхнє Побужжя національний природний парк [25][26] (Verh’ne Pobužžja natsionalnyi pryrodnyi park)ei vielä, suunniteltuei vielä, suunniteltukansallispuistoHmelnytskyin alue
Zalissjan kansallispuistoНаціональний природний парк «Залісся» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Zalissja")148,362009.12.11kansallispuistoKiovan alue, Tšernihivin alue Національний природний парк «Залісся» (ukrainaksi)
Zatšarovanyi krain kansallispuisto (?)Національний природний парк «Зачарований край» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Zatšarovanyi krai",)61,012009.05.21kansallispuistoTaka-Karpatian alue Natsionalnyi pryrodnyi park "Zatšarovanyi krai" (ukrainaksi), Zacharovanyi Krai National Nature Park (“Enchanted Land”) (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: uk:Шаблон:Природоохоронні_території_загальнодержавного_значення_в_Україні
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:National Parks of Ukraine

[1]

Lähteet
Aiheesta muualla


Ukrainan kansallispuistojen artikkeleita

Vähä-Polesian kansallispuisto

Vähä-Polesian kansallispuisto

Kansallispuistossa sijaitseva Svjate ozero (Pyhäjärvi).

Sijainti
Pinta-ala
87,6270 km²
Hallinto
Perustettu
3.8.2013

muokkaa - muokkaa wikitekstiä

Vähä-Polesian kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Мале Полісся», Natsionalnyi pryrodnyi park "Male Polissja") on kansallispuisto Ukrainan Hmelnytskyin alueella. [1][2][3] Elokuussa 2013 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 87,627 neliökilometriä.[4]

Kansallispuisto on nimetty Vähä-Polesian historiallis-kultturellisen alueen mukaan.[1][5] Puiston pyrkimyksenä on suojella arvokkaita luonnonarvoja ja Vähä-Polesia historiallisia kulttuurikohteita. Kansallispuistolla on tärkeä ympäristöllinen, tieteellinen, esteettinen, virkistyksellinen ja terveyttä edistävä vaikutuksensa.[1] Kansallispuistoon sisältyy muun muassa paikallisen Svjate ozeron (ukr. Святе озеро, suom. Pyhäjärvi) alue ympäristöineen.[1][2]

Lähteet
Aiheesta muualla
  • [ Natsionalnyi pryrodnyi park __] (ukrainaksi)

Šatskin kansallispuisto

Šatskin kansallispuisto
Sijainti
Pinta-ala
489,77 km²
Hallinto
Perustettu
28.1.1983

muokkaa - muokkaa wikitekstiä

Šatskin kansallispuisto (ukr. Шацький національний природний парк, Šatskyi natsionalnyi pryrodnyi park) on kansallispuisto Ukrainan Volynian alueella.[1][2] Tammikuussa 1983 perustetun kansallispuiston pinta-ala on nykyään 489,77 neliökilometriä.[3] Kansallispuisto sijaitsee lähellä Puolan ja Valko-Venäjän rajaa.

Kansallispuiston alueella sijaitsee yhteensä 23 järveä. Keskeinen piirre kansallispuistoa ovat Šatskin järvet; järvistä suurin on Šatsk.[1][4] Ne ovat osa yli 30 karstijärvien alueesta.[4] Šatskin järvet on Polesian suurimpia ja parhaiten säilyneitä kosteikkoalueita ja suojeltu Ramsarin sopimuksella. Alueella pesii noin 75 lintulajia ja järviseutu on monien muuttolintujen muuttomatkan levähdyskohde.[5] Seutu on ollut myös hyvin suosittu lomakohde.

    Lähteet
    Aiheesta muualla
    • [ Natsionalnyi pryrodnyi park __] (ukrainaksi)

    Alulle: Ukrainan kansallispuistot -karttamalline

    • ja/tai luettelomalline artikkelin loppuun?
    • vrt. Ukrainan ydinvoimalat -malline

    Alulle: Svjatohirskin lavra

    Svjatohirskin lavraa ympäröi Pyhien vuorten kansallispuisto.

    Svjatohirskin lavra yksi neljästä lavran arvon saaneista luostareista Ukrainassa.[1][2]Svjatohirsk, Donetskin alue, Ukraina

    Pyhien vuorten kansallispuisto tai Svjati Horyn kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Святі Гори», Natsionalnyi pryrodnyi park "Svjati Hory") on kansallispuisto Ukrainan Donetskin alueella.[3][4] Vuonna 1997 perustetun laajan, useista osista koostuvan kansallispuiston pinta-ala on 405,89 neliökilometriä.[5][4] Kansallispuisto on saanut nimensä Donetsjoen rinteellä, Svjatohirskin kaupungin lähistöllä sijaitsevasta Svjatohirskin lavrasta, joka on yksi neljästä Ukrainassa lavran arvon saaneista luostareista.[1][2] Laaja kansallispuisto on tarjonnut luostarin ohella seudulla kävijälle mahdollisuuden hiljentyä ja virkistyä.

    Kansallispuiston alue on ollut Venäjän hyökkäyssodassa (2022–) taistelutantereena, ja sotatoimet ovat paitsi surmanneet ja haavoittaneet ihmisiä, tuhonneet laajalti sekä luontoa että rakennuksia (tammikuuhun 2023 mennessä).[6][7]

      • Neljä lavraa Ukrainassa:[2]
      1) Києво-Печерська Свято-Успенська лавра (статус Л. від 1182), Petšerskin lavra (Kiovan luolaluostari), Kiova
      2) Почаївська Свято-Успенська лавра (від 1833), Potšajivin lavra, Potšajiv
      3) Унівська Свято-Успенська лавра Студійського уставу (від 1913), Univin lavra, Univ (kylä), Lvivin piiri, Lvivin alue (Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko)
      4) Святогірська Свято-Успенська лавра (від 2004). Svjatohirskin lavra, Svjatohirsk
      Lähteet
      Aiheesta muualla

      Alulle: Džarylhatšin kansallispuisto

      Džarylhatšin kansallispuisto
      Sijainti
      Lähin kaupunki
      Pinta-ala
      100,00 km²
      Hallinto
      Perustettu
      11.12.1993

      muokkaa - muokkaa wikitekstiä

      Džarylhatšin kansallispuisto (Džarylhatšin saaren kp.; ukr. Джарилгацький національний природний парк, Džarylhatskyi natsionalnyi pryrodnyi park) on kansallispuisto Ukrainan Hersonin alueen eteläosassa.[1][2] Vuonna 1993 (asetus 11.12.2009) perustetun kansallispuiston pinta-ala on 100,00 neliökilometriä.[3][1] Kansallispuiston ydinosa sijaitsee Mustanmeren pohjoisosassa, alle 10 kilometrin etäisyydellä Skadovskin kaupungin eteläpuolella sijaitsevalla Džarylhatšin saarella.[1][2][4] Jo ennen kansallispuiston perustamista, alueella on sijainnut esimerkiksi kasvitieteellinen luonnonsuojelualue.[5]

      Lähteet
      Aiheesta muualla

      Alulle: Boikivštšynan kansallispuisto

      Boikivštšynan kansallispuisto
      Sijainti
      Lähin kaupunki
      Pinta-ala
      122,40 km²
      Hallinto
      Perustettu
      11.4.2019
      Hallinto

      muokkaa - muokkaa wikitekstiä

      Kansallipuiston logo.

      Boikivštšynan kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Бойківщина», Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna) on kansallispuisto Ukrainan Lvivin alueella, aivan Taka-Karpatian alueen rajalla.[1][2] Huhtikuussa 2019 silloiseen Turkan piiriin, nykyiseen Sambirin piiriin perustetun kansallispuiston pinta-ala on 122,40 neliökilometriä.[3][4]

      Kansallispuiston maisemiin lukeutuu myuun muassa Pikuivuori (1 408 m), joka on Lvivin alueen korkein huippu.[5] Kansallispuiston läheillä, Matkivin kaupunkityyppisessä taajamassa sijaitsee Unescon maailmanperintökohteeseen Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat kuuluva Matkivin Pyhän Demetrioksen kirkko.[1]

      • Lyboh’oran kylä, aiemman Turkan piirin, nykyisen Sambirin piiri alueella.
      • Pikuivuori (1408 m) on Lvivin alueen korkein huippu.
      • Mustekalasieni (Clathrus archeri) Pikuivuoren suojelualueella.
      Lähteet
      Aiheesta muualla

      Alulle: H’olodnyi Jarin kansallispuisto

      H’olodnyi Jarin kansallispuisto
      Sijainti
      Lähin kaupunki
      Tšyhyryn (ukr. Чигирин) ja Kamjanka
      Pinta-ala
      68,335071 km²
      Hallinto
      Perustettu
      1.1.2022

      muokkaa - muokkaa wikitekstiä

      H’olodnyi Jarin kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Холодний Яр», Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar") on kansallispuisto Ukrainan Tšerkasyn alueella.[1] Vuonna 2022 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 68,335 neliökilometriä.[2]

      H’olodnyi Jar (kirjaimellinen suom. Kylmä rotko) voi tarkoittaa Ukrainassa useaa eri asiaa. Eräs tavallisimmista merkityksistä liittyy historialliseen, runsaasti harjuja ja lähteitä käsittävään suojeltuun (vuodesta 1968) metsäalueeseen Motronynskyin kolminaisuuden luostarin läheisyydessä, Tšyhyrynin kaupungin länsipuolella. Metsä on toiminut paikallisten asukkaiden suojana satojen vuosien aikana - niin tataarien hyökkäysten kuin puolalaisvallankin aikana. Metsä oli muun muassa Zaporižžjan kasakoihin (Запорiзька Січ) kuuluneen kevyesti aseistettujen, puolalaishallintoa vastaan taistelleiden haidamakojen kokoontumispaikka 1700-luvulla. H’olodnyi Jarin metsä oli partisaanitaistelijoiden tukikohta-alue myös vuosina 1918–1922.[3][4][5]

      • Kuvitusta Taras Ševtšenkon runoteokseen haidamakoista (1886).
      • Yli 1100-vuotias, kasakkapäällikkö Maksym Zaliznjakille omistettu rauhoitettu tammi Budan kylän lähellä.
      • Kriminlumikelloja.
      • Kolmen lähteen polku Subotivin kylässä Tšyhyrynin länsipuolella.
      Lähteet
      Aiheesta muualla


      Alulle: Kamjankan Sitšin kansallispuisto

      Kamjankan Sitšin kansallispuisto

      Kamjankan Sitšin muistomerkkejä kansallispuiston alueella, Kah’ovkan tekojärven lounaisrannalla.

      Sijainti
      Lähin kaupunki
      Pinta-ala
      122,6114 km²
      Hallinto
      Perustettu
      11.4.2019

      muokkaa - muokkaa wikitekstiä

      Kamjankan Sitšin kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Кам'янська Січ», Natsionalnyi pryrodnyi park "Kamjanska Sitš") on kansallispuisto Ukrainan Hersonin alueella.[1] Vuonna 2019 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 122,6114 neliökilometriä.[2] Kansallispuisto sijaitsee Beryslavin piirissä Kah’ovkan tekojärven lounaisosassa; puistoalueeseen kuuluu myös tekojärven vesialuetta ja sinne laskevia Dneprin oikean rannan sivujokia ympäristöineen.[2] Aikoinaan Zaporižžjan kasakoihin kuuluneen Kamjankan Sitšin ydinalue muistomerkkeineen on osa kansallispuistoa (Respublikanetsin kylä).[1][2][3]

      Lähteet
      Aiheesta muualla

      Alulle: Kujalnykin kansallispuisto

      Kujalnykin kansallispuisto

      Suolaa Kujalnykin limaanin kuivuneessa osassa.

      Sijainti
      Lähin kaupunki
      Pinta-ala
      108,008867 km²
      Hallinto
      Perustettu
      1.1.2022

      muokkaa - muokkaa wikitekstiä

      Kujalnykin kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Куяльницький», Natsionalnyi pryrodnyi park "Kujalnytskyi") on kansallispuisto Ukrainan Odessan alueella.[1] Vuonna 2022 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 108,008867 neliökilometriä.[2]

      Kujalnykin kansallispuisto sijaitsee Odessan piirissä, Odessan suurkaupungin pohjoispuolella. Kansallispuiston ytimen muodostaa erittäin suolainen Kujalnykin limaani, jonka veden tyypillinen suolaisuus on 74,3 ppt, enimmillään jopa 296 ppt.[3][4] Limaaniin laskee Velykyi Kujalnyk -joki (Великий Куяльник) ja Mustastamerestä sen erottaa vajaa kaksi kilometriä leveä penger.

      • Suolayrttiä (Salicornia europaea) Kujalnykin limaanin rantahietikolla.
      • Kujalnykin limaania.
      Lähteet
      Aiheesta muualla
      • [ Natsionalnyi pryrodnyi park __] (ukrainaksi)
      • Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; luettelon avaamiseksi valitse kartan alapuolelta "Перелік національних природних парків". Osa uusimmista kansallispuistoista uupuu tästä listauksesta) Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 18.3.2023. (ukrainaksi)

      Alulle: Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuisto

      Kinburnin kynnään kärki. Vastarannalla näkyy Mykolajivin piiriä Otšakivin lähistöltä.

        Biloberežžja   Svjatoslavan kp.
      Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuisto sijaitsee Kinburninniemellä Dneprin limaaniin eteläpuolella.

      Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuisto (ukr. Білобережжя Святослава національний (природний) парк, Biloberežžja Svjatoslava natsionalnyi (pryrodnyi) park; suom. Svjatoslavan valkorannan kansallispuisto) on kansallispuisto Ukrainan eteläosassa Mykolajivin alueen Mykolajivin piirissä Kinburninniemellä. Kansallispuisto rajautuu pohjoisessa Dneprin limaaniin, lännessä ja etelässä Mustaanmereen, idässä Hersonin alueen Hersonin piiriin.[1][2][3][4][5]

      Kansallispuiston alue on osa länttä kohti työntyvää noin 40 kilometriä pitkää ja luokkaa 5 kilometriä leveää Kinburninniemeä (ukr. Кінбурнський півострів, Kinburnskyi pivostriv).[4][5][2] Niemen länsiosassa luoteeseen kurottautuu Kinburnin kynnäs (ukr. Кінбурнська коса, Kinburnska kosa), kapeampi hiekkasärkästä muodostunut 10 kilometriä pitkä, 100–1 500 metriä leveä niemi.[6][1] Sen eteläisenä jatkeena on Jahoplykinlahteen (ukr. Ягорлицька затока) työntyvä Pokrovin kynnäs.[1] Kinburninniemen länsiosan kolme kylää on rajattu kansallispuiston ulkopuolelle.[2]

      Kansallispuisto on perustettu vuonna 2009 ja sen pinta-ala on 352,2 neliökilometriä.[2]

      Lähteet
      Aiheesta muualla


      Kehitä tietosanakirja-artikkeleita

      • Tietosanakirjan osat: Paperille painettu tietosanakirjasarja on julkaistu avoimessa pdf-julkaisumuodossa alkukirjaimen mukaisiin pdf-tiedostoihin jaettuna:

      UkrLandFarming

      UkrLandFarming on ukrainalainen suurmaatalouden alalla yritys... Pääomistaja ukrainalainen oligarkki Oleh Bah’matjuk. [1][2][3][4][5][6][7][8]

      Itä-Ukrainan sota (2014-) ja venäjälle alisteisten nukkevaltioiden miehityshallinto, Krimin miehitys ja venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– ovat aiheuttaneet yritykselle erittäin merkittäviä taloudellisia menetyksiä...[9][4]

      Lähteet

      Rivnen meripihka

      • Rivnen meripihka, ukrainalainen meripihka
      Lähteet


      Ukrainan tekojärviä, kanavia, vesi- ja lämpövoimalaitoksia yms

      Donets–Donbass-kanava, ohjaus sivuilta Donets-Donbass -kanava ja Donets-Donbass-kanava

      Donets–Donbass-kanava (ukr. Канал Сіверський Донець – Донбас, Kanal Siverskyi Donets – Donbas), on ... kanava Donetskin alueella Ukrainan itäosassa.[1] [[]]__ista lähtevä ja [[]]an päättyvä kanava on __ kilometriä pitkä, josta kaivettua kanavaa __ km, putkessa kulkevaa osuutta__  km,___ ....

      Kanava kulkee reittiä ___ ___ ___ Tšasiv Jar[2]

      Donets–Donbass -kanavaa Tšasiv Jarin pohjoispuolella.

      Donets–Donbass-kanava (ukr. Канал Сіверський Донець — Донбас) kulkee kaupungin itäosien läpi.[3][2]

      Lähteet


      Dnepr–Donbass-kanava

      • Harkova...
      • Ukrainan tekojärvet (kastelun, teollisuuden ja yhdyskuntaveden tarpeisiin) - kerää 2-5 kpl

      Ukrainan suurimpia kaivoksia ja kaivosalan yrityksiä, sekä kaivannaisvaroja

      Ukrainan 10-30 suurinta sähkö- ja lämpövoimalaitosta

      Alulle artikkeleita listasta Luettelo itsenäisyyspäivistä

      +- Moldovan itsenäisyyspäivä


      Puolan itsenäisyyspäivä

      Slovakian perustuslain päivä

      Slovakian tasavallan perustuslain päivä (slovakiksi Deň Ústavy Slovenskej republiky) on vuosittain Slovakiassa juhlittava kansallispäivä. Sitä vietetään 1. syyskuuta ja tällä juhlistetaan 1. syyskuuta 1992 Bratislavassa hyväksyttyä tasavallan maan perustuslakia.[1][2][3] Merkitykseltään juhlapäivä vastaa itsenäisyyspäivää. Slovakian perustuslaki astui voimaan 1. lokakuuta 1992.[4] Käytännössä Tšekkoslovakian hajoaminen Tšekiksi ja Slovakiaksi toteutui virallisesti 1. tammikuuta 1993.

      Lähteet


      Ukrainan talouselämään ja oikeuteen liittyviä aiheita

      Euroopan unionin neuvontaoperaatio Ukrainassa, (EUAM Ukraine)

      ...

      Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto

      Ukrainan kansallinen korruption vastainen toimisto (NABU)

      Ukrainan korruptionvastainen erityissyyttäjänvirasto (SAPO)

      Ukrainan yleisen syyttäjän (viraston) tunnus. SAPO on eräs sen yksköistä.

      Korruptionvastainen erityissyyttäjänvirasto (ukr. Спеціалізована антикорупційна прокуратура, lyhennys САП; engl. Specialized Anti-Corruption Prosecutor’s Office, lyhennys SAPO) on Ukrainan yleisen syyttäjän (syyttäjänviraston) alainen riippumaton yksikkö, jonka on ensisijaisesti vastuussa Ukrainan korruption vastaisen toimiston (NABU) tekemien rikosepäilyjen esitutkinnan lainmukaisuudesta ja syyttäjänä toimimisesta tapausten oikeuskäsittelyssä.[1] Yksikön toiminta käynnistettiin joulukuussa 2015....

      Joulukuussa 2023 julkistetun ___Razumkov Centerin... kyselytutkimuksen mukaan ukrainalaisten luottamus useisiin viranomaistahoihin ei ollut järin korkea.[3]

      SAPO:n johtajina ovat toimineet Nazar Kholodnytsky (2015-2020) ja Oleksandr Klymenko (2022-).[4][5][6][7]

      Lähteet
      Aiheesta muualla

      Venäjän sotatoimien kansainväliset rahoittajat, etsi parempi suomennos

      • luokittelu...

      Mir (maksujärjestelmä)

      Venäjän federaation kansallisen Mir-maksujärjestelmän logo.
      Venäjän federaation kansallisen Mir-maksujärjestelmän pääkonttori Moskovassa (2020).
      Venäjän federaation kansallisen Mir-maksujärjestelmän pankkikortti (2015).

      Mir (ven. ) on Venäjän kansallinen maksu___... [1][2]

      Lähteet

      Sotavero

      Kehitä: Ukrainan maantiede, maatiedon eri lähestymisiä, aluehallinnon eri tasot ja lähteistys

      Alulle: Ukrainan valtion tilastopalvelu

      Ukrainan valtion tilastopalvelun logo.

      Ukrainan valtion tilastopalvelu (ukr. Державний Комітет Статистики України, Deržavnyi Komitet Statystyky Ukrajiny, lyhennys UkrStat; engl. State Statistics Service of Ukraine, lyhennys SSSU) on Ukrainan valtion ylläpitämä julkinen, kansallinen tilastokeskus.[1] Ukrainan tilastokeskus Ukrstat......

      Lähteet
      Aiheesta muualla

      Alulle:Ukrainan maantieteen tietosanakirja

      uk:Географічна енциклопедія України

      Ukrainan maantieteen tietosanakirja (ukr. Географічна енциклопедія України, Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny) on vuosina 1989-1993 julkaistu kolmiosainen ukrainankielinen tietosanakirja, joka käsittelee erityisesti Ukrainan maantiedettä. Tietosanakirjasarjan kirjoittajia oli yhteensä noin 650.[1] Toimituskunnan päätoimittajana toimi maantieteilijä, professori Oleksandr Marynytš (ukr. Олександр Мефодійович Маринич).

      Tietosanakirjan osat ovat (linkki arkistoituun pdf-julkaisuun):

      Lähteet

      Harkitse/tutustu/alulle: Ukrainan taloustieteellinen tietosanakirja

      Ukrainan taloustieteellinen tietosanakirja ({ukr. Економічна енциклопедія , Ekonomitšna entsyklopedija) on ukrainankielinen, vuosina 2000-2002 julkaistu kolmiosainen taloustieteen tietosanakirja... [1]

      Päivitä ja kehitä: Ukrainan alueet

      • Voisi olla tarvetta myös Ukrainan historiallis-entnisten alueiden artikkelille: käsitteet Hutsulienmaa (Hutsulštšyna), Boikojenmaa (Boikivštšyna), Lemkojenmaa (Lemkivštšyna) yms. Ukwikissä ja Commonsissa on kielellisten alueiden (murteiden) suuntaa-antava kartta (englanniksi), (ukrainaksi) ja artikkeleita, joissa tähän viitataan esim. uk:Бойківщина. Olisiko Ukrainan kansallisatlaksessa lisää, ainakin useissa tietosanakirjoissa on? Mitä neuvostotietosanakirjat ja -historiat asiasta kertovat? pyrkiikö uudempi venäläispropaganda muuttamaan tai uudelleenkirjaottamaan tai unohtamaan jotain osaa tästä...?
      • Yhteydenotto HY:n Ukrainan maatiedon ja kulttuuritutkimuksen porukoihin ja suomen kielen nimistötutkijohin/paikannimiasiantuntijoihin ??
      Ukrainan 27 alueellista yksikköä sekä eräs jako Länsi- (West), Keski- (Central), Itä- (East) ja Etelä-Ukrainaan (South). Ukrainan alueita laajempien osien rajat eivät ole kovin vakiintuneita ja voivat vaihdella tarkastelusta toiseen suurestikin.
      Länsi-Ukraina. Länsi-Ukrainaan luetaan vähintään punaisella merkityt viisi aluetta. Usein ruskealla merkityt alueet liitetään mukaan ja toisinaan myös keltaisella kuvatut alueet.
      Keski-Ukraina. Keski-Ukrainaan luetaan yleensä vähintään kartan punaiset alueet. Usein ruskealla merkityt ja toisinaan myös keltaisella kuvatut alueet otetaan mukaan. Tarkasteltaessa Ukrainaa itä-länsisuunnassa vain kolmena vyöhykkeenä, voi Keski-Ukraina ulottua etelässä Mustallemerelle.
      Pohjois-Ukraina. Pohjois-Ukrainaan luetaan yleensä vähintään punaisella merkityt alueet. Usein mukaan lasketaan myös ruskealla merkityt alueet. Toisinaan mukaan otetaan myös kaksi aluetta Ukrainan luoteisosasta (näitä ei ole värjätty kuvassa).
      Itä-Ukraina. Itä-Ukrainaan luetaan vähintään punaisella merkityt kolme aluetta. Toisinaan myös keltaisella kuvatut alueet.
      Etelä-Ukraina. Etelä-Ukrainaan luetaan vähintään kartan kolme punaista aluetta. Usein mukaan katsotaan myös ruskeat alueet.

      Ukrainan alueet ovat Ukrainan ylimmän tason hallinnollisia osia. Maa jakautuu 27 aluetasoiseen yksikköön. Näistä 24 on tavallisia alueita, yksi autonominen tasavalta (Krimin autonominen tasavalta) sekä kaksi erityisstatuksella olevaa kaupunkia, pääkaupunki Kiova sekä Sevastopol. Aluejako on kuvattu Ukrainan perustuslain 9. luvussa 123-134. Krimin autonomista tasavallan asemaa käsitellään lisäksi Ukrainan perustuslain 10. luvussa. [2] Tätä perustuslain määrittelemää jakoa 27 hallinnolliseen alueeseen käytetään maata koskevissa aluetilastollissa ja päätöksenteossa.[3][4][5]

      Tieteellisissä tutkimuksissa ja tiedotusvälineissä käytetään myös monia laajempien Ukrainan osien alueellisia nimityksiä. Näistä osista ei ole yhtä ja yksiselitteistä käytäntöä, ja jako vaihtelee esityksestä toiseen melkoisesti.[6]

      Hallinnollisesti Ukraina on yhtenäisvaltio, eikä liittovaltio kuten Venäjä tai liittotasavalta kuten Saksa. Yksikamarisen parlamentin 450 paikasta puolet (225 paikkaa) jaetaan viiden prosentin äänikynnyksen ylittäneille puolueille suhteellisella vaalitavalla ja toinen puoli enemmistövaalilla yhden edustajan vaalipiireissä.

      Aluehallinnon jakomalli pohjautuu Neuvostoliiton aikaiseen Ukrainan SNT:n aluejakomalliin. Vuosien kuluessa alueiden rajoihin ja lukumäärään tehtiin joitain muutoksia.lähde?

      Venäjä on pyrkinyt puuttumaan Ukrainaan kuuluvien Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupunkipiirin alueiden asemaan 1992–1997. Keväällä 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan sotilasvoimin. Tästä huolimatta alue on esimerkiksi YK:n ja Euroopan yhteisön mukaan yhä laillisesti osa Ukrainaa.

      Ukrainan alueet: Väestö ja pinta-ala

      Alue
      [3][5]      		Ukrainan osaAsukasluku
      (2013,
      arvio)[5]      		Osuus
      Ukrainan
      väestöstä
      (%)[5], H1      		Kaupunkilaisten
      osuus (%)      		Pinta-ala
      (km2)[4]      		Osuus
      Ukrainan
      pinta-alasta
      (%)
      Ukraina yhteensäUkraina45 553 047100,068,9603 548100,0
      Dnipropetrovskin alueEtelä-Ukraina3 307 7957,383,531 9235,3
      Donetskin alueItä-Ukraina4 375 4429,690,626 5174,4
      Harkovan alueItä-Ukraina2 744 4196,080,331 4185,2
      Hersonin alueEtelä-Ukraina1 078 2322,461,228 4614,7
      Hmelnytskyin alueLänsi-Ukraina1 313 9642,955,520 6293,4
      Ivano-Frankivskin alueLänsi-Ukraina1 381 7883,043,413 9272,3
      KiovaKeski-Ukraina2 845 0236,2100,08360,1
      Kiovan alueKeski-Ukraina1 722 0523,861,828 1214,7
      Kirovohradin alueKeski-Ukraina995 1712,262,324 5884,1
      Krimin autonominen tasavaltaEtelä-Ukraina1 965 1774,362,726 0814,3
      Luhanskin alueItä-Ukraina2 256 5515,086,826 6834,4
      Lvivin alueLänsi-Ukraina2 540 7025,660,921 8313,6
      Mykolajivin alueEtelä-Ukraina1 173 4812,667,824 5854,1
      Odessan alueEtelä-Ukraina2 395 1605,366,933 3135,5
      Pultavan alueKeski-Ukraina1 467 8213,261,428 7504,8
      Rivnen alueLänsi-Ukraina1 156 8682,547,820 0513,3
      SevastopolEtelä-Ukraina383 4370,893,88640,2
      Sumyn alueKeski-Ukraina1 143 2492,567,923 8324,0
      Taka-Karpatian alueLänsi-Ukraina1 254 3932,837,212 7532,1
      Ternopilin alueLänsi-Ukraina1 077 3272,444,113 8242,3
      Tšerkasyn alueKeski-Ukraina1 268 8882,856,420 9163,5
      Tšernivtsin alueLänsi-Ukraina907 1632,042,58 0961,3
      Tšernihivin alueKeski-Ukraina1 077 8022,463,531 9035,3
      Vinnytsjan alueKeski-Ukraina1 627 0383,650,226 4924,4
      Volynian alueLänsi-Ukraina1 039 9582,352,120 1443,3
      Zaporižžjan alueEtelä-Ukraina1 785 2433,977,127 1834,5
      Žytomyrin alueKeski-Ukraina1 268 9032,858,429 8274,9
      Länsi-Ukraina yhteensäLänsi-Ukraina10 672 16323,449,6131 25521,7
      Keski-Ukraina yhteensäKeski-Ukraina13 415 94729,568,3215 26535,7
      Itä-Ukraina yhteensäItä-Ukraina9 376 41220,686,784 61814,0
      Etelä-Ukraina yhteensäEtelä-Ukraina12 088 52526,572,7172 41028,6

      Huomautus H1: Prosenttiosuus laskettu lähdeteoksen[5] kaupunkilaisten ja kokonaisväestön suhteena. Taulukon pitämiseksi luettavana, ei Ukrainan tilastokeskus UkrStatin vuoden 2013 tilastoteoksen arvioita kaupunkilaisten lukumäärästä alueittain ole toistettu tässä.

      Ukrainan alueet: talous

      Alue[3][5]Ukrainan osaAlueellinen
      BKT 2011
      (milj. UAH)[7]      		Alueellinen
      BKT 2011
      (milj. EUR)[7][8]      		Osuus Ukrainan
      2011 BKT:sta
      (%)      		Alueellinen
      BKT 2011
      henkeä kohti
      (UAH)[7]      		Alueellinen
      BKT 2011
      henkeä kohti
      (EUR)[7][8]      		Alueellinen
      BKT 2011
      henkeä kohti,
       % Ukrainan
      keskiarvosta      		Keski-
      määräinen
      kuukausi-
      palkka (UAH, 2013)[9]      		Keski-
      määräinen
      kuukausi-
      palkka (EUR, 2013)[9][10]      		Alueellinen
      BKT 2020
      (milj. UAH)[11]      		Alueellinen
      BKT 2020
      (milj. EUR)[11][12]      		Osuus Ukrainan
      2020 BKT:sta
      (%)      		Alueellinen
      BKT 2020
      henkeä kohti
      (UAH)[11]      		Alueellinen
      BKT 2020
      henkeä kohti
      (EUR)[11][12]      		Alueellinen
      BKT 2020
      henkeä kohti,
       % Ukrainan
      keskiarvosta      		Keski-
      määräinen
      kuukausi-
      palkka (UAH, 2021)[13]      		Keski-
      määräinen
      kuukausi-
      palkka (EUR, 2021)[13][14]
      Ukraina yhteensäUkraina1 302 079126 439,3100,028 4882 7661003265296  100,0   
      Dnipropetrovskin alueEtelä-Ukraina140 02013 596,710,842 0684 0851483335302     
      Donetskin alueItä-Ukraina161 02115 636,112,436 4463 5391283755340     
      Harkovan alueItä-Ukraina76 8667 464,15,927 9662 716982975269     
      Hersonin alueEtelä-Ukraina18 4481 791,41,416 9901 650602464223     
      Hmelnytskyin alueLänsi-Ukraina22 8432 218,21,817 2601 676612641239     
      Ivano-Frankivskin alueLänsi-Ukraina26 7522 597,82,119 3861 882682679243     
      KiovaKeski-Ukraina223 77421 729,717,2797297 7422805007453     
      Kiovan alueKeski-Ukraina59 1545 744,24,534 4203 3421213351303     
      Kirovohradin alueKeski-Ukraina20 0411 946,11,519 9181 934702609236     
      Krimin autonominen tasavaltaEtelä-Ukraina38 2203 711,42,919 4671 890683265296     
      Luhanskin alueItä-Ukraina57 2025 554,64,425 0672 434883337302     
      Lvivin alueLänsi-Ukraina52 1035 059,54,020 4901 990722789253     
      Mykolajivin alueEtelä-Ukraina27 6332683,32,123 4022272823094280     
      Odessan alueEtelä-Ukraina61 4995 971,94,725 7482 500902947267     
      Pultavan alueKeski-Ukraina52 2525 074,04,035 2463 4231242988271     
      Rivnen alueLänsi-Ukraina19 3021 874,31,516 7351 625592844258     
      SevastopolEtelä-Ukraina9 359908,80,724 5642 385863114282     
      Sumyn alueKeski-Ukraina22 9072 224,41,819 8001 923702702245     
      Taka-Karpatian alueLänsi-Ukraina18 0541 753,11,414 4551 404512553231     
      Ternopilin alueLänsi-Ukraina16 2941 582,21,315 0551 462532359214     
      Tšerkasyn alueKeski-Ukraina27 0122 623,02,121 0822 047742682243     
      Tšernivtsin alueLänsi-Ukraina11 9691 162,30,913 2281 285462484225     
      Tšernihivin alueKeski-Ukraina21 1652 055,21,6193571 880682504243     
      Vinnytsjan alueKeski-Ukraina29 0992825,72,2177681 725622651240     
      Volynian alueLänsi-Ukraina17 6371 712,71,416 9931 650602580234     
      Zaporižžjan alueEtelä-Ukraina49  5254 809,23,827 5672 677973142385     
      Žytomyrin alueKeski-Ukraina21 9282 129,31,717 1841 669602561232     
      Länsi-Ukraina yhteensäLänsi-Ukraina184 95417 960,114,2  
      Keski-Ukraina yhteensäKeski-Ukraina477 33246 351,736,7  
      Itä-Ukraina yhteensäItä-Ukraina295 08928 654,826,5  
      Etelä-Ukraina yhteensäEtelä-Ukraina344 70433 472,726,5  
      Katso myös
      Lähteet
      Aiheesta muualla
      Commons
      Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11.


      Artikkeleita teemoista: Ukrainan piirit ja Luettelo Ukrainan kaupungeista

      Artikkeleja listalta Wikiprojekti:Ukraina/Top 500 puuttuvat artikkelit

      Ukrainan kaupunkien suuralueet Ukrainan kaupunkien piirit

      • VL1989 lähde: [1]

      Kaupunki Alue Kaupunkipiiri Ukrainaksi Väkiluku (1989)[1] Väkiluku (2001) Pinta-ala

      Odessan kaupunkipiirit

      Odessan kaupunkipiirit

      Odessan paikallinen piirijako (kaupunkipiirit) on muuttunut useasti vuosien saatossa. Piirien lukumäärä on vähentynyt, piirien nimet vaihtuneet. Vuodesta 2003 lähten piirejä on ollut enää neljä.

      • +- Kiovan piiri (Odessa) Kyjivskyi raion Київський район (південь) 47,7 256 580 as. (2001) 5379 as./km²Вузівський, Люстдорф, Південний, Селище Таїрова, Черемушки (частково), Шкільний
      • +- Peresypin piiri Peresypskyi raion Пересипський район (північ) 25,3 263 000 as. (2001)10395,2 as./km²Лузанівка, Пересип, Селище Котовського, Слобідка, Шкодова гора

      Piirin nimi vaihdettiin nykymuotoon toukokuussa 2023.

      • +-Prymorskyin piiri (Odessa) Primorskyi raion Приморський район (історичний центр та схід) 24,2 km², 259 000 as. (2001)10702,4 as./km² Аркадія, Великий Фонтан, Середній Фонтан, Малий Фонтан, Куликове поле, Молдаванка (частково), Сахалінчик, Центр
      • +- H’adžybein piiri H’adžybeiskyi raion Хаджибейський район (захід) 89,7 km², 242 900 as. (2001) 2707,9 as./km²Ближні Млини, Бугаївка, Верстатобудівельник, Дальні Млини, Молдаванка (частково), Черемушки (частково)

      Piirin nimi vaihdettiin nykymuotoon toukokuussa 2023.

      Lähteet

      Donetskin kaupunkipiirit

      Kaupunkipiirit

      Donetskin kaupunki jakautuu yhdeksään paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin.[1][2] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on kuvattu kartassa omalla värillään. Värien merkitys käy ilmi ohesta.

      Donetskin hallinnollisten piirien kartta. Värien selitys ohessa.
        Budjonnyin piiri (Будьонівський)
        Kalinin piiri (Калінінський)
        Kiovan piiri (Київський)
        Kirovin piiri (Кіровський)
        Kuibyševin piiri (Куйбишевський)
        Leninin piiri (Ленінський)
        Petrovskin piiri (Петровський)
        Proletaariaatin piiri (Пролетарський)
        Vorošilovin piiri (Ворошиловський)
      Lähteet

      Kuibyševin piiri

      Donetskin kaupunki jakautuu yhdeksään paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin.[1][2] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on kuvattu kartassa omalla värillään. Värien merkitys käy ilmi ohesta.

      Donetskin hallinnollisten piirien kartta. Värien selitys ohessa.
        Budjonnyin piiri (Будьонівський)
        Kalinin piiri (Калінінський)
        Kiovan piiri (Київський)
        Kirovin piiri (Кіровський)
        Kuibyševin piiri (Куйбишевський)
        Leninin piiri (Ленінський)
        Petrovskin piiri (Петровський)
        Proletaariaatin piiri (Пролетарський)
        Vorošilovin piiri (Ворошиловський)


      Kuibyševin piiri
      Куйбишевський район
      ValtioUkraina
      AlueDonetskin alue
      PiiriDonetskin piiri
      KaupunkiDonetsk
      Perustettu1937[3]
      Pinta-ala  ([3])51 km²
      Väkiluku  (2001)118 157
      Donetskin kaupunkipiirit. Kuibyševin piiri sijaitsee luoteisosassa, ja on merkitty punaisella värillä.
        Kuibyševin piiri

      Kuibyševin piiri (ukr. Куйбишевський район, Kuibyševskyi raion) on yksi Ukrainan Donetskin yhdeksästä hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1][2] Kaupungin luoteisosassa sijaitsevan piirin pinta-ala on 51 neliökilometriä.[3] Piiri on nimetty neuvostoliittolaisen poliitikon Valerian Kuibyševin mukaan.

      Donetskin kaupunki ja sen Kuibyševin piiri oli 2024 alussa ja jo vuodesta 2014 Venäjän miehittämää, ja siten Ukrainan laillisen hallinnon ulkopuolista aluetta.[4]

      Piirin väestöarvio oli noin 106 000 ihmistä.[3], tai 118 157 (2001lähde?) tai 132 854 (VL 1989).[2]


      • Kuibyševin piirin kulttuuritalo
      • Topazin __
      • erään hiilikaivoksen kaivosjäteharjanne ja kaupunkia
      Lähteet

      Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”AtlasUA2022”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
      Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Ukraina-Popu2022-01-01”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

      Aiheesta muualla

      Kiovan piiri

      Donetskin kaupunki jakautuu yhdeksään paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin.[1][2] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on kuvattu kartassa omalla värillään. Värien merkitys käy ilmi ohesta.

      Donetskin hallinnollisten piirien kartta. Värien selitys ohessa.
        Budjonnyin piiri (Будьонівський)
        Kalinin piiri (Калінінський)
        Kiovan piiri (Київський)
        Kirovin piiri (Кіровський)
        Kuibyševin piiri (Куйбишевський)
        Leninin piiri (Ленінський)
        Petrovskin piiri (Петровський)
        Proletaariaatin piiri (Пролетарський)
        Vorošilovin piiri (Ворошиловський)


      Kiovan piiri
      Київський район
      ValtioUkraina
      AlueDonetskin alue
      PiiriDonetskin piiri
      KaupunkiDonetsk
      Perustettu1967
      Pinta-ala  ([3])37,87 km²
      Väkiluku  (2001) 
      Donetskin kaupunkipiirit. Kiovan piiri sijaitsee kaupungin pohjoisosassa, ja on merkitty vihreällä värillä.
        Kiovan piiri

      Kiovan piiri (ukr. Київський район, Kyjivskyi raion) on yksi Ukrainan Donetskin yhdeksästä hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1][2] Piirin pinta-ala on 37,87 neliökilometriä.[3]

      Donetskin kaupunki ja sen Kiovan piiri on ollut vuodesta 2014 Venäjän tai sen nukkevaltion miehittämä, ja siten Ukrainan laillisen hallinnon ulkopuolista aluetta. Sotatoimissa osapuolet ovat käyttäneet kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjäkin aseita kuten asutuskeskuksissa kiellettyjä rypäleammuksia, ja taistelujen seurauksena on tullut myös siviiliuhreja.[4][5]

      Piirin väestöarvio oli ennen vuonna 2014 alkanutta miehitystä noin 139 3asutusalueille 00 ihmistä.[3], tai 139 177 (2001 lähde?) tai 146 618 (VL 1989).[2]

      Kiovan piiri sijaitsee Donetskin kaupungin pohjoisosassa. Kaakossa Kiovan piirin naapurina on Donetskin Kalinin piiri, etelässä Vorošilovin piiri ja lounaassa Kuibyševin piiri. Lännessä ja pohjoisessa kaupunkipiirin rajoittuu Donetskin alueen Pokrovskin ja Donetskin piireihin.[6]

      Piirin alueella sijaitsevat muun muassa:[3][6]

      • Donetskin rautatieasemaa (2013).
      • Donetskin kansainvälinen lentoasema.
      • Donbas Arena.
      • Tapahtumahalli Ekspodonbass.
      • Junost-teatteri/konserttisali.
      • Viktorija-hotelli viereisine urheilukenttineen.
      • Donetskin planetaario.
      Lähteet

      Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Ukraina-Popu2022-01-01”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

      Aiheesta muualla

      Vorošilovin piiri

      Donetskin kaupunki jakautuu yhdeksään paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin.[1][2] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on kuvattu kartassa omalla värillään. Värien merkitys käy ilmi ohesta.

      Donetskin hallinnollisten piirien kartta. Värien selitys ohessa.
        Budjonnyin piiri (Будьонівський)
        Kalinin piiri (Калінінський)
        Kiovan piiri (Київський)
        Kirovin piiri (Кіровський)
        Kuibyševin piiri (Куйбишевський)
        Leninin piiri (Ленінський)
        Petrovskin piiri (Петровський)
        Proletaariaatin piiri (Пролетарський)
        Vorošilovin piiri (Ворошиловський)


      Vorošilovin piiri
      Ворошиловський район

      Vaakuna
      ValtioUkraina
      AlueDonetskin alue
      PiiriDonetskin piiri
      KaupunkiDonetsk
      Perustettu1973[3]
      Pinta-ala  ([3])9,8 km²
      Väkiluku  (2001)94 168
      Donetskin kaupunkipiirit. Vorošilovin piiri sijaitsee kaupungin keskiosassa, ja on merkitty vaaleansinisellä värillä.
        Vorošilovin piiri

      Vorošilovin piiri (ukr. Ворошиловський район, Vorošilovskyi raion) on yksi Ukrainan Donetskin yhdeksästä hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1][2] Se sijaitsee Donetskin keskustassa. Vuonna 1973 perustetun piirin pinta-ala on 9,8 neliökilometriä.[3]

      Donetskin kaupunki ja sen Vorošilovin piiri on ollut vuodesta 2014 Venäjän tai sen nukkevaltion miehittämä, ja siten Ukrainan laillisen hallinnon ulkopuolista aluetta.[4]

      Piirin väestöarvio oli ennen vuonna 2014 alkanutta miehitystä noin 92 400 ihmistä.[3], tai 94 168 (2001 lähde?) tai 115 098 (VL 1989).[2]

      Vorošilovin piiri sijaitsee Donetskin keskiosassa. Lännessä piirin naapurina on Donetskin Kuibyševin piiri, pohjoisessa Kiovan piiri. Idässä vastassa on Kalilinin piiri ja etelässä Leninin piiri.

      Piirin alueella sijaitsevat muun muassa:[5][3]

      • [[__]]
      • Donetskin aluehallinnon rakennus.
      • Donetskin oopperatalo.
      Lähteet

      Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Ukraina-Popu2022-01-01”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

      Aiheesta muualla


      Leninin piiri

      Donetskin kaupunki jakautuu yhdeksään paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin.[1][2] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on kuvattu kartassa omalla värillään. Värien merkitys käy ilmi ohesta.

      Donetskin hallinnollisten piirien kartta. Värien selitys ohessa.
        Budjonnyin piiri (Будьонівський)
        Kalinin piiri (Калінінський)
        Kiovan piiri (Київський)
        Kirovin piiri (Кіровський)
        Kuibyševin piiri (Куйбишевський)
        Leninin piiri (Ленінський)
        Petrovskin piiri (Петровський)
        Proletaariaatin piiri (Пролетарський)
        Vorošilovin piiri (Ворошиловський)


      Leninin piiri
      Ленінський район
      ValtioUkraina
      AlueDonetskin alue
      PiiriDonetskin piiri
      KaupunkiDonetsk
      Perustettu__1937
      Pinta-ala  ([3])__ km²
      Väkiluku  (2001) 
      Donetskin kaupunkipiirit. Leninin piiri sijaitsee kaupungin keskivaiheilla, ja on merkitty oranssilla värillä.
        Leninin piiri

      Leninin piiri (ukr. Ленінський район, Leninskyi raion) on yksi Ukrainan Donetskin yhdeksästä hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1][2] Piirin pinta-ala on __ neliökilometriä.[3]

      Donetskin kaupunki ja sen Leninin piiri oli 2024 alussa Venäjän miehittämää, ja siten Ukrainan laillisen hallinnon ulkopuolista aluetta.[4]

      Piirin väestöarvio oli noin   ihmistä.[3], tai __168 046 (2001lähde?) tai 116 511 (VL 1989).[2]

      __Leninin piiri sijaitsee Donetskin kaupungin keskiosissa. ___Pohjoisessa Leninin piirin naapurina __on Donetskin Kuibyševin piiri, lännessä Kirovin piiri ja .... [5][6]. ....

      __Kirovin piirin alueella on .[3] Piirin alueella sijaitsevat muun muassa:[5]

        Lähteet
        Aiheesta muualla

        Zaporižžjan kaupunkipiirit

        Vuonna 1989 (Запорожье 883909 as.) oli kuusi kaupunkipiiriä:

        • Жовтневый район 88513
        • Заводский район 72757
        • Коммунарский район 138559
        • Ленинский район 270432
        • Орджоникидзевский район 135221
        • Шевченковский район 178427

        Vuonna 2001 oli seitsemän kaupunkipiiriä, asukasluku noin (suluissa 1989). Kaupunki yhteensä: 815,300 as. /2001 ja(881,200 as., 1989) [1]

        • - Жовтневий 76,300 (88,500) => Олександрівський (3/2016)
        • + Заводський 60,900 (72,800)
        • + Комунарський 140,400 (138,600)
        • - Ленінський (väkiluku pienentynyt 1989:n arvosta; piiri jaettu?) 151,900 (151,400) => Дніпровський?
        • - Орджонікідзевський 106,300 (135,200) => Вознесенівський?
        • + Хортицький (uusi, ei ollut 1989, laskennallinen luku) 122,400 (119,000)
        • + Шевченківський 157,100 (175,700)
        • suomenna kartta:
          Zaporižžjan kaupunkipiirit - suomenna!
        Zaporižžjan kaupunkipiirit

        Vuonna 2015 seitsemän kaupunkipiiriä (__ район), perustamisvuosineen , pinta-aloineen,[2] arvioituine väkilukuineen:[3]

        Lähteet

        Voznesenkan piiri


        Voznesenkan piiri
        Вознесенівський район
        ValtioUkraina
        AlueZaporižžjan alue
        PiiriZaporižžjan piiri
        KaupunkiZaporižžja
        Perustettu1939[1]
        Pinta-ala50,8[1] km²
        Väkiluku (2015)101 349
        Zaporižžjan kaupunkipiirit. Voznesenkan piiri on merkitty numerolla 5.

        Voznesenkan piiri (ukr. Вознесенівський район, Voznesenivskyi raion) on yksi Ukrainan Zaporižžjan seitsemästä hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä). Zaporižžjan keskustan länsiosassa, Dneprin vasemmalla rannalla ja joen saarilla sijaitsevan piirin pinta-ala on 50,8 neliökilometriä.[1] Piiri on Zaporižžjan hallinnollinen, teollinen, kaupallinen, kulttuurielämän ja terveydenhoidon keskus.[2]

        Vuonna 1939 perustetun hallinnollisen piirin aiempi nimi oli Ordžonikidzen piiri (ukr. Орджонікідзевський район, Ordžonikidzevskyi raion), vallankumousjohtaja Grigori Ordžonikidzen mukaan. Vuonna 1995 piirin alueeseen liitettiin Hortytsjan ja Baidan saaret.[2] Piiri nimettiin vuonna 2016 Voznesenkan kylän mukaan.[2]

        Piirin väestöarvio on 101 349 (2015),[3] ja aiemmin noin 106 300 (VL 2001).[4]

        Piirin alueella sijaitsee muun muassa:[2][5]

        • (kesken)
        • Zaporižžjan alueen hallintorakennus.
        • Zaporižžjan sirkus.
        • Zaporižžjan sitšin rakennuksia kasakkamuseossa Hortytsjan saarella.
        Lähteet
        Aiheesta muualla

        Hersonin kaupunkipiirit

        Mariupol

        Dnipron yms. kaupunkipiirit, kaupunginpiirit, suuralueet

        • Onko kaupunginpiiri, piiri kaupungissa, kaupunkipiiri sopiva käännös, vai olisiko suotavaa käyttää lähinnä Suomen kaupunkien suuraluetta vastaavaa käsitettä. Ennen 2020 aluehallinnollista uudistusta kaupunkipiiri oli kaupunkia laajemman, aluehallinnon toisen tason hallinnollisen alueen nimitys
        • lisää sarake kaupungille, mahdollistaen koko Ukrainan kaupunkipiirien taulukoimisen...
        • Dnipron piirit: svg-kartta:
          Dnipron piirit.

        Kryvyi Rihin yms. kaupunkipiirit, kaupunginpiirit, suuralueet

        Kryvyi Rihin piirijako. 1) Ternyn piiri, 2) Pokrovskin piiri, 3) Saksahanin piiri, 4) Kaupunkikeskustan piiri, 5) Dovhintsevon piiri, 6) Metallurgian piiri, ja 7) Inhuletsin piiri.

        , esim. en:Pokrovskyi District, en:Saksahanskyi District, en:Tsentralno-Miskyi District,...


        • mietitään sarakkeiden järjestys: Kaupunki, Alue, Suuralue?
        Ukrainan alueKaupunkiSuuralueen
        nro        		SuuralueSuuralue tai kaupunki
        (ukwiki)        		Väkiluku
        (VL 1989)        [1]        		Väkiluku
        (VL 1.12.2001)lähde?
        Dnipropetrovskin alueDnipro1 (lisää hiljaiset sorttausavaimet)Amur-NyzhnodniprovskyiАмур-Нижньодніпровський160 572
        Dnipropetrovskin alueDnipro2Ševtšenkon piiriШевченківський159 867
        Dnipropetrovskin alueDnipro3Kirkkopiiri (Soborin piiri)Соборний172 002
        Dnipropetrovskin alueDnipro4TeollisuuspiiriІндустріальний134 924
        Dnipropetrovskin alueDnipro5Keskustan piiriЦентральний72 013
        Dnipropetrovskin alueDnipro6TšetšelЧечелівський123 022
        Dnipropetrovskin alueDnipro7NovokodakНовокодацький162 451
        Dnipropetrovskin alueDnipro8SamaraСамарський80 157
        Dnipropetrovskin alueKamjanske1Eteläinen piiriПівденний район75 158
        Dnipropetrovskin alueKamjanske2Dnipron piiriДніпровський90 233
        Dnipropetrovskin alueKamjanske3Tehdaspiiri (Zavodskyi)Заводський90 450
        Dnipropetrovskin alueKryvyi Rih1Metallurgian piiriМеталургійний район70 705
        Dnipropetrovskin alueKryvyi Rih2Dovhintsevon piiriДовгинцівський102 217 Долгінцево => Dovhintsevon piiri
        Dnipropetrovskin alueKryvyi Rih3Pokrovskin piiriПокровський142 955
        Dnipropetrovskin alueKryvyi Rih4Inhuletsin piiriІнгулецький23 447
        Dnipropetrovskin alueKryvyi Rih5Saksahanin piiriСаксаганський149 181 Saksahanjoki: Саксагань
        Dnipropetrovskin alueKryvyi Rih6Ternyn piiriТернівський89 600
        Dnipropetrovskin alueKryvyi Rih7Kaupunkikeskustan piiriЦентрально-Міський90 875
        Donetskin alueDonetsk1Budjonnyin piiriБудьоннівський94 875
        Donetskin alueDonetsk2Vorošilovin piiriВорошиловський94 168
        Donetskin alueDonetsk3Kalinin piiriКалінінський107 098
        Donetskin alueDonetsk4Kiovan piiriКиївський139 177
        Donetskin alueDonetsk5Kirovin piiriКіровський168 046
        Donetskin alueDonetsk6Kuibyševin piiriКуйбишевський118 157
        Donetskin alueDonetsk7Leninin piiriЛенінський106 269
        Donetskin alueDonetsk8Petrovskin piiriПетровський85 399
        Donetskin alueDonetsk9Proletaariaatin piiri Пролетарський103 005
        Donetskin alueHorlivka1Kalinin piiriКалінінський101 565
        Donetskin alueHorlivka2MykytivskyiМикитівський70 336
        Donetskin alueHorlivka3Tsentralno-Miskyi (Kaupungin keskustan piiri?)Центральноміський120 349
        Donetskin alueMakijivka1HirnytskyГірницький107 825
        Donetskin alueMakijivka2Kirovin piiriКіровський52 768
        Donetskin alueMakijivka3Sovietskyi (Neuvoston piiri?)Совєтський53 007
        Donetskin alueMakijivka4Tsentralno-Miskyi (Kaupungin keskustan piiri?)Центральноміський94 937
        Donetskin alueMakijivka5__TšervonohvardiyskyiЧервоногвардійський81 042
        Donetskin alueMariupol1Tsentralnyi (Keskustan piiri)Центральний188 325
        Donetskin alueMariupol2Kalmiuskyi (Kalmiuksen piiri)Кальміуський103 721
        Donetskin alueMariupol3LivoberežnyiЛівобережний128 139
        Donetskin alueMariupol4PrymorskyiПриморський71 991

        Harkovan (kaupunki)piirit

        Harkovan kaupunkipiirt. Harkovan aluehallinnollinen jako piireihin.
        1. H’olodna Horan piiri
        2. Ševtšenkon piiri
        3. Kiovan piiri
        4. Saltivkan piiri
        5. Nemyšljan piiri
        6. Teollisuuspiiri
        7. Slobodan piiri
        8. Osnovan piiri
        9. Nova Bavarijan piiri

          1989 väkiluku ja Harkovan silloiset piirien nimitykset (ven. Харьков)[2]: 1609959

          • Дзержинский район 259587
          • Киевский район 173022
          • Коминтерновский район 176453
          • Ленинский район 117089
          • Московский район 332568
          • Октябрьский район 117475
          • Орджоникидзевский район 158049
          • Фрунзенский район 167962
          • Червонозаводский район 107754

          Ševtšenkon piiri (Harkova)

          Piirissä sijaitsevat muun muassa:[3][4]

          Lähteet
          Aiheesta muualla

          Kiovan piiri

          Tämä artikkeli käsittelee kaupunkipiiriä Harkovassa Ukrainassa. Muista samannimisistä hallinnollisista alueista voit lukea täsmennyssivulta.
          Kiovan piirin sijainti Harkovassa.

          Kiovan piiri (ukr. Київський район, Kyjivskyi raion) on yksi Ukrainan suurkaupunki Harkovan yhdeksästä hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1][2] Piiri käsittää Harkovan keskustasta koilliseen kaupungin ulkorajalle ulottuvan sektorin.[1]

          Kiovan piirin naapureina ovat Harkovan Ševtšenkon piiri lännessä ja Saltivkan piiri etelässä. Kaupungin keskustassa piiri sivuaa Osnovan piiriä. Kiovan piirin pohjoispuolella jatkuu Harkovan piiri, johon koko Harkovan kaupunkikin on kuulunut kesän 2020 aluehallinnollisesta uudistuksesta lähtien.

          Kiovan piirin vaakuna.

          Kiovan piiri on perustettu vuona 1932. Piirin pinta-ala on 51,7 neliökilometriä. Piirin rajat ja pinta-ala on muuttunut vuosien saatossa.[1] Piirissä asui noin 188 500 ihmistä, joista 184 100 kirjattiin vakituisiksi asukkaiksi (2018).[1] Vuonna 1989 piirin väkiluku oli 173 022.[3]

          Piirin alueella sijaitsevat muun muassa:[1][4]

          Lähteet
          Aiheesta muualla

          Hersonin kaupunkipiirit

          Kiovan (kaupunki)piirit

            • Lähteet!!

          Ks. Kiova-artikkeli;

          • vaihda kartta- muokkaa tämä suomeksi
            Suomenna tämä svg-kartta!
          • lähteet yms.
          • kaikkiin hallintaluemalline, kotisivu, metro/juna-asemat

          Solomjankan piiri


          Solomjankan piiri
          Солом’янський район

          Lippu
          Vaakuna

          Sijainti
          ValtioUkraina
          AlueKiova
          Perustettu1921
          Aluejaon uudistus2001
          Väkiluku (1/2021)384 616
          Lyhenteet
           – postitunnusUA-03020 Kiova
          Verkkosivu

          Solomjankan piiri (ukr. Солом’янський район, Solomjanskyi raion) on yksi Ukrainan pääkaupungin Kiovan kymmenestä hallinnollisesta piiristä (kaupunkipiiristä). Solomjanin piiri sijaitsee Kiovan ydinkeskustan lounaispuolella.[1][2] Vuoden 2021 väestöarvion mukaan se oli Kiovan väkirikkain kaupunkipiiri 384 616 asukkaallaan.[3]

          Piirin nimi pohjautuu kylän nimeen Solomjanka (ukr. Солом'янка).[1] Piiriä rajaa lännessä Kiovan Svjatošynin piiri, pohjoisessa Ševtšenkon piiri ja idässä Holosijivin piiri. Lounaassa naapurina Kiovan alueen Butšan piiri.[2][4]

          Nykyisen kaupunkipiirin alueelta löytyi ihmisasutuksen jälkiä 15 000–20 000 vuoden takaa; löydöt tehdiin rautatien rakennustöiden aikana Prorasliv Jarista Batyjeva Horasta (Батиєва Гора). Myös kivikautisia työkaluja on löydetty, samoin monia nuorempien aikojen asutuksen merkkejä.[1]

          Rautatie Kiovaan rakennettiin 1860-luvulla, ja tämä lisäsi nykyisen kaupunkipiirin alueen merkitystä. Piirijako perustettiin vuonna 1921, mutta nykyisin Solomjankan piiriin kuuluvien maiden rajaus ja nimitys on muuttunut useasti vuosien saatosssa.[1]

          Solomjankan piirissä sijaitsevat esimerkiksi:[5][2]

          Kuvia
          Lähteet
          Aiheesta muualla

          Dnipron piiri

          Täsmennyssivu..., ks. uk:H’erson

          Dnipron piiri on Ukrainan aluehallinnossa käytetty hallintoalueen nimitys. Se voi tarkoittaa muun muassa seuraavia:

          ...

          Täydennä: Ukrainan piirit

          uk:Райони України, en:Raions of Ukraine, de:Liste der Rajone der Ukraine

          Ukrainan piirit kartalla alueittain, uusi piirijako (7/2020-).
          Ukrainan aiemmat piirit (1966-2020) kartalla. Kirjaimin merkityt piirit viittaavat alueelle alisteisiin kaupunkeihin tai kaupunkipiireihin ja numerot kuvaavat hallinnollisia piirejä alueittain.
          • teema-artikkeli Luettelo Ukrainan piireistä, johon voisi lisätä historiallisen osuuden
          • artikkeliin pohjatietoa: Ukrainan aluehallinnon toisella tasolla, ylimmän tason eli aluetason alaisuudessa, on heinäkuusta 2020 lähtien ollut Ukrainan korkeimman neuvoston päättämän lain mukaan juridisesti 140 piiriä. Krimin autonominen alue oli ennen aluehallinnollista uudistusta jaettu 14 piiriin, ja näiden supistamisesta 10:een on tehty päätös, mutta muutos tulee voimaan vasta Venäjän Krimin miehityksen päättyessä. Lisäksi itäisen Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilla on yhteensä seitsemän (7) piiriä, jotka Venäjän sotilaallisesti tukeman kapinallishallinnon vuoksi eivät ole vapaan Ukrainan hallinnassa. Täten vapaassa Ukrainassa on vuodesta 2020 lähtien ollut 119 piiriä.[1] Heinäkuuhun 2020 saakka Ukrainaan kuului (de jure) 490 piiriä.[2],
          • tarvitaan siis 136 artikkelia, joista osa on jo olemassa; mutta usimpia pitää päivittää (monet lopetettiin/ yhdistettiin isomman osaksi 2020), tai jopa lyhyesti 490 piiriartikkelia
          • pohjaksi noin 1-5 artikkelia, sitten luokka piireille alueen mukaan, kuten [[Luokka:Luhanskin alueen piirit]]
          • uudet väkilukutiedot: [3]
          • mahd. muitakin tilastotietoja, etsi...[9] 2021 väestöennuste, Ency. Modern Ukraine artikkeli, jne. Mistä "runko" uusille piirien kuvaukselle?
          • useimmat perustettu vuosina 1922-1925 (oliko joku jo ennen, vrt. 1917 perustettu Ukrainan SNT, sitten ...), aluejako neuvostovuosina, lyhyesti tässä: per http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CU%5CK%5CUkrainianSovietSocialistRepublic.htm; etsi pitempi kuvaus; koska kuvernementit lopetettiin vasta 1925,http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CG%5CU%5CGubernia.htm kai niiden kihlakunnatkin olivat olemassa päällekäin Ukrainan SNT:n perustamien piirien kanssa??
          • taulukoi lähteistäen: perustettu alkujaan, aiemmat nimet; alueliitokset; väestön / pinta-alan kehitys
          • kunnat (hromada) ja niiden kpl-määrä; nimet, väestö, pinta-ala ja keskus (väkilukuineen) toiseksi taulukoksi: noin 1469 kpl

          vertaa http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CZ%5CE%5CZemstvo.htm Zemstvo; ja Suomessa tehty seurakunnan ja pitäjän erottaminen toisistaan...

          Alulle/Päivitä: Donetskin alueen piirien artikkelit

          Ns. Donetskin kansantasavallan oikeusasiamiehen käyttämää kieltä humanitaarisen tilanteen uhreista, fraaseja:

          РаненыСиловые стуктры: 10339Гражданские лица: 2504

          ПогиблиСиловые стуктры: 2460Гражданские лица: 763


          Haavoittuneet(Sotilaalliset) voimarakenteet:Siviilit:

          Menehtyneet

          • * *

          Donetskin alueen piirien (raion) lukumäärä supistettiin vuoden 2020 aluehallinnollisessa uudistuksessa kahdeksaan piiriin.[4][5][1][6] Näiden alaisuudessa sijaitsevat alueen 52 kaupunkia (joissa on yhteenä 21 kaupunkipiiriä), samoin 131 kaupunkityyppistä taajamaa ja 1 115 kylää tai muuta maaseutuasutusta. Väkilukuna on ilmoitettu Ukrainan tilastokeskuksen vuoden 2021 alun arvio.[7][8] Piirien perustietoja löytyy oheisesta taulukosta:

          NimiUkrainalainen nimi,
          kyrillinen[7][1]          		Asukkaita
          (2021)[7]          		Pinta-ala
          (km2)[1][8]          		Hallintopaikka
          		Sijainti-
          kartta
          Bah’mutin piiriБахмутський район&&&&&&&&&0224528.&&&&00224 5280Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.1 748,3Bah’mut
          (72 310 as.)
          Donetskin piiriДонецький район&&&&&&&&01490301.&&&&001 490 301&&&&&&&&&&&02900.&&&&002 900Donetsk
          (905 364 as.)
          Horlivkan piiriГорлівський район&&&&&&&&&0664949.&&&&00664 949&&&&&&&&&&&02470.&&&&002 470Horlivka
          (241 106 as.)
          Kalmiusken piiriКальміуський район&&&&&&&&&0121234.&&&&00121 234&&&&&&&&&&&03130.&&&&003 130Kalmiuske
          (11 447 as.)
          Kramatorskin piiriКраматорський район&&&&&&&&&0553559.&&&&00553 5590Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.5 194,1Kramatorsk
          (150 084 as.)
          Mariupolin piiriМаріупольський район&&&&&&&&&0510425.&&&&00510 4250Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.2 634,2Mariupol
          (431 859 as.)
          Pokrovskin piiriПокровський район&&&&&&&&&0393487.&&&&00393 4870Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 004,1Pokrovsk
          (61 161 as.)
          Volnovah’an piiriВолноваський район&&&&&&&&&0141797.&&&&00141 7970Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 457,4Volnovah’a
          (21 441 as.)
          Lähteet

          Rautatieasemia Ukrainan lähistöllä

          Prešovin rautatieasema

          Prešovin rautatieasema,
          Železničná stanica Prešov

          Prešovin rautatieasema.
          Perustiedot
          Sijainti, 21.2499°E
          OsoiteMasarykova 25, 080 01 Prešov[1]
          KuntaPrešov
          ValtioSlovakia
          Etäisyydet(Etäisyydet noin) Bratislava km, Nové Zámky km, Žilina km, Poprad-Tatru km, Košice 20 km; Wien km; Budapest-Nyugati (Budapest Läntinen) km; Praha km; Berliini km; jne.[2]
          Avattu1872[1]
          Liikenne
          Liikennöitsijä(t)Slovakian tasavallan rautatiet
          Kaukoliikennekattavasti eri puolille Slovakiaa ja ulkomaille
          Asemarakennus
          Lipunmyyntikyllä

          Prešovin rautatieasema (slovakiksi Železničná stanica Prešov, tai Prešov hlavná stanica eli Prešovin päärautatieasema) on rautatieasema Slovakian itäosassa Prešovin kaupungissa.[1][3] Asema kuuluu osana Slovakian tasavallan rautateiden (ŽSR) yhteensä 292:n rautatieaseman (2022) palveluverkostoon.[4][3][5][6]

          [[Tiedosto:|thumb|left|Prešovin rautatieaseman ....]]Prešovin linja-autoasema sijaitsee rautatieaseman ___.

          Lähteet
          Aiheesta muualla

          Linja-autoasemia Ukrainassa ja lähistöllä

          Varsovan läntinen asema

          • rautatie- ja linja-autoasema
          • Varsovan tärkein kaukoliikenteen linja-autoasema
          • tietoja rakennuksen arkkitehtuurista ja ...
          • esimerkiksi reitit Ympäri Puolaa, Ukrainaan Lviviin ja Kiovaan, Saksaan..., Keski-Eurooppaan (Slovakia, Tsekki, ...) . Baltiaan esimerkiksi Vilnaan, Riikaan ja Tallinnaan


          Varsovan läntinen asema
          puol. Dworzec (autobusowy) Warszawa Zachodnia
          engl. Warsaw West (bus) station

          Varsovan Läntinen asema (2019).
          OsoiteAl. Jerozolimskie 144, Wola, Varsova
          Koordinaatit, 20.9653°E
          Valmistumisvuosi1936, uudistustyöt 2023
          OmistajaPKP Polskie Linie Kolejowe S.A.
          Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

          Varsovan läntinen asema (puol. Dworzec (autobusowy) Warszawa Zachodnia; engl. Warsaw West (bus) station) on yksi Puolan pääkaupungin Varsovan neljästä suurimmasta rautatieasemasta ja kaukoliikenteen tärkein linja-autoasema.[1][2][3][4]

          Vuosina 1919-1936 rakennettu Varsovan läntinen rautatieasema uudistettiin mittavalla korjaus- ja kunnostusrakentamisella vuosina 2020-2033. Rakennustöiden aikana aseman käyttö jatkui.

          Varsovan läntinen linja-autoasema.

          Varsovan läntisen aseman linja-autoterminaalista on bussiyhteyksiä ympäri Puolaa ja Eurooppaa. Sieltä on kesästä 2023 lähtien ollut myös suora linja-autoyhteys Suomeen.[5][6]

          Lähteet
          Aiheesta muualla

          Berliinin keskuslinja-autoasema

          Täydennä:Tukholman linja-autoterminaali

          • mm. rakennusmalline, perustietoja, aikatauluhaku

          Riian kansainvälinen linja-autoasema

          Prahan ___ linja-autoasema

          Päivitä: Flixbus, vanhentunut nopeasti!

          • konsepti ja sen kritiikkiä..., ei vain kehuja kuten nyt..., sijoittajat rahastamassa nostamiaan arvostuksia piakkoin / rahasteneet jo osin. Avaa hieman piilossa olevaa.

          Ecolines

          Ecolines
          Yritysmuotoosakeyhtiö
          Perustettu1993
          KotipaikkaPrāgas Iela, Riika, LV1001, Latvia
          ToimialaJoukkoliikenne
          Kotisivuecolines.net
          Ecolinesin bussi Latvian Riiassa (2022).

          Ecolines on latvialainen joukkoliikenneyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Riiassa, Latviassa. Se on suurehko, erityisesti itäisessä Euroopassa operoiva linja-autoyhtiö.[1]

          Lähteet
          Aiheesta muualla
          • [Ecolinesin kotisivut] (englanniksi, latviaksi)

          Valtaväyliä Ukrainaan liittyen

          Eurooppatie E38

          Eurooppatie E81

          Eurooppatie E87

          E 87
          E87

          E87:n reitti
          Maat
           Ukraina
           Romania
           Bulgaria
           Turkki
          TieluokkaEurooppatie
          Pituusnoin 2 030 km
          AlkupisteOdessa, Ukraina
          PäätepisteAntalya, Turkki (noin 2 030 km)

          Eurooppatie E87 on noin 2030 kilometriä pitkä eurooppatie. Tien lähtee pohjoisessa Ukrainasta ja sen päätepiste on Turkissa. Tie alkaa Ukrainan Odessasta ja kulkee Romanian ja Bulgarian kautta Turkin eteläosaan, Välimeren rantakaupunkiin Antalyaan.[1][2]

          Reitti

          Odessa - Izmajil - Reni - Galați - Tulcea - Constanța - Varna - Burgas - Marinka - Zvezdec - Malko Tarnovo - Dereköy - Kirklareli - Babaeski - Havza - Keşan - Gallipoli - Eceabat - (lauttayhteys Aasian puolelle) - Çanakkale - Ayvalik - İzmir - Selçuk - Aydin - Denizli - Acipayam - Korkuteli - Antalya.[1][2]

          Eurooppatie E87:n varren kaupungeista väkirikkaimpia ovat Odessa, Varna, İzmir, Denizli ja Antalya.

          Lähteet

          Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Reuters-”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

          Aiheesta muualla
          Eurooppatiet

          E1 | E3 | E4 | E5 | E6 | E7 | E8 | E9 | E10 | E11 | E12 | E13 | E14 | E15 | E16 | E17 | E18 | E19 | E20 | E21 | E22 | E23 | E24 | E25 | E26 | E27 | E28 | E29 | E30 | E31 | E32 | E33 | E34 | E35 | E36 | E37 | E38 | E39 | E40 | E41 | E42 | E43 | E44 | E45 | E46 | E47 | E48 | E49 | E50 | E51 | E52 | E53 | E54 | E55 | E56 | E57 | E58 | E59 | E60 | E61 | E62 | E63 | E64 | E65 | E66 | E67 | E68 | E69 | E70 | E71 | E72 | E73 | E74 | E75 | E76 | E77 | E78 | E79 | E80 | E81 | E82 | E83 | E84 | E85 | E86 | E87 | E88 | E89 | E90 | E91 | E92 | E94 | E95 | E96 | E97 | E98 | E99 | E101 | E105 | E115 | E117 | E119 | E121 | E123 | E125 | E127 | E136 | E271 | E551 | E844

          Täydennä: Luettelo Ukrainan kaupungeista

          + OK 1. => yli 30 000 as. kaupungit; nyt taulukoitu > 25 000 as. kaupungit
          + OK 2. => yli 20 000 as. kaupungit
          + OK 3. => yli 15 000 as. kaupungit (noin 250 kpl)
          + OK 4. => yli 10 000 as. kaupungit, valmista 31.8.2023!
          +- 5.-6. => kaikki kaupungit (461 kpl, 2022), tästä joukosta punaisena vielä lähes 90 kaupunkia (1.9.2023), huh!
          +- 5.-6. laajenna aluksi yli 200 000 as. kaupungit: esim. suuralueet/kaupungin piirit, historia, väestöä, oppilaitoksia, yrityksiä...
          - 7. laajenna yli 50 000 as. kaupungit

          Vuoden 2022 alun asukasluvut: (kommenttina)

          Ukrainassa oli vuoden 2001 väestönlaskennan aikaan 454 kaupunkia. Niistä viidessä asui yli miljoona ihmistä. Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja oli yhteensä 46.[1] Vuoden 2021 alussa kaupunkeja oli yhteensä 461.[2]

          Kaupungeista kaksi – Kiova ja Sevastopol – on suoraan valtion keskushallinnon alaisuudessa maakuntien tapaan. Suuri osa (178) kaupungeista toimi heinäkuuhun 2020 saakka aluehallinnon alaisuudessa (ukr. місто обласного значення). Enemmistö erityisesti pienemmistä kaupungeista oli hallintopiirin eli raionin alaisia (ukr. місто районного значення), yhteensä 279 kpl. Kesä-heinäkuussa 2020 Ukrainassa uudistettiin koko aluehallinnon toisen ja kolmannen portaan jako; piirien lukumäärää vähennettiin voimakkaasti. Kaikki aiemmin aluehallinnon alaiset kaupungit ja kaupunkipiirit siirrettiin osaksi uusia piirejä.[3] Isoimmissa kaupungeissa on silti yhä oma jakonsa kaupunkipiireihin.

          Suurimmat kaupungit

          Oheiseen taulukkoon on kerätty Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskennan suurimmat kaupungit. Toisessa ja kolmannessa sarakkeessa esitetään Ukrainan tilastokeskuksen arviot kaupunkien vuoden 2013 ja 2021 alun väkiluvusta.[4][5]

          Vuonna 2013 (ja 2021) Ukrainassa oli enää kolme miljoonakaupunkia: Kiova, Harkova ja Odessa. Merkittäviä, yli 500 000 asukkaan aluekeskuksia olivat lisäksi Dnepropetrovsk (nyk. Dnipro), Donetsk, Zaporižžja ja Lviv.[4][5]

          (Kesken: Luetteloa täydennettäessä lisätyt pienimpien alle 19 000 as. kaupunkien 2021 asukaslukuarviot täydennettävä 2013 osalta, tehtävä pistokokeita 2001 arvojen oikeellisuudesta. Taulukkoa on tarkoitus täydentää 10 000-14 000 asukkaan kaupunkien osalta ja päivittää yhtenäisemmäksi; mahdollisesti 2014 ja 2022 väestöennusteisiin siirtyen. Tilapäisesti ainakin yksi kaupunki esiintyy sekä yli että alle 10 000 asukkaan kaupunkien listalla, koska jälkommäinen taulukko pohjautuu uudempaan 2022 väestöarvioon ja aiempi vuoden 2021 arvioon.)

          NimiUkrainalainen nimi,
          kyrillinen          		AlueAsukkaita
          2001          		Asukkaita
          2013 (arvio)[4]          		Asukkaita
          2021 (arvio)[5]
          KiovaКиївKiova&&&&&&&&02611327.&&&&002 611 327&&&&&&&&02845023.&&&&002 845 023&&&&&&&&02962180.&&&&002 962 180
          HarkovaХарківHarkovan alue&&&&&&&&01470902.&&&&001 470 902&&&&&&&&01451028.&&&&001 451 028&&&&&&&&01433886.&&&&001 433 886
          OdessaОдесаOdessan alue&&&&&&&&01029049.&&&&001 029 049&&&&&&&&01014852.&&&&001 014 852&&&&&&&&01015826.&&&&001 015 826
          DniproДніпро [6]Dnipropetrovskin alue&&&&&&&&01065008.&&&&001 065 008&&&&&&&&&0997754.&&&&00997 754&&&&&&&&&0980948.&&&&00980 948
          DonetskДонецькDonetskin alue&&&&&&&&01016194.&&&&001 016 194&&&&&&&&&0953217.&&&&00953 217&&&&&&&&&0905364.&&&&00905 364
          ZaporižžjaЗапоріжжяZaporižžjan alue&&&&&&&&&0815256.&&&&00815 256&&&&&&&&&0770672.&&&&00770 672&&&&&&&&&0722713.&&&&00722 713
          LvivЛьвівLvivin alue&&&&&&&&&0732818.&&&&00732 818&&&&&&&&&0730272.&&&&00730 272&&&&&&&&&0721510.&&&&00721 510
          Kryvyi RihКривий рігDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&0668980.&&&&00668 980&&&&&&&&&0656478.&&&&00656 478&&&&&&&&&0612750.&&&&00612 750
          MykolajivМиколаївMykolajivin alue&&&&&&&&&0514136.&&&&00514 136&&&&&&&&&0496188.&&&&00496 188&&&&&&&&&0476101.&&&&00476 101
          MariupolМаріупольDonetskin alue&&&&&&&&&0492176.&&&&00492 176&&&&&&&&&0461810.&&&&00461 810&&&&&&&&&0431859.&&&&00431 859
          LuhanskЛуганськLuhanskin alue&&&&&&&&&0463097.&&&&00463 097&&&&&&&&&0425848.&&&&00425 848&&&&&&&&&0399559.&&&&00399 559
          VinnytsjaВінницяVinnytsjan alue&&&&&&&&&0356665.&&&&00356 665&&&&&&&&&0371698.&&&&00371 698&&&&&&&&&0370601.&&&&00370 601
          MakijivkaМакіївкаDonetskin alue&&&&&&&&&0389589.&&&&00389 589&&&&&&&&&0353918.&&&&00353 918&&&&&&&&&0340337.&&&&00340 337
          SimferopolСімферопольKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&0343644.&&&&00343 644&&&&&&&&&0337285.&&&&00337 285&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          SevastopolСевастопольSevastopol&&&&&&&&&0342451.&&&&00342 451&&&&&&&&&0342580.&&&&00342 580&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          TšernihivЧернігівTšernihivin alue&&&&&&&&&0304994.&&&&00304 994&&&&&&&&&0296089.&&&&00296 089&&&&&&&&&0285234.&&&&00285 234
          H’ersonХерсонHersonin alue&&&&&&&&&0328360.&&&&00328 360&&&&&&&&&0299052.&&&&00299 052&&&&&&&&&0283649.&&&&00283 649
          PultavaПолтаваPultavan alue&&&&&&&&&0317998.&&&&00317 998&&&&&&&&&0296852.&&&&00296 852&&&&&&&&&0283402.&&&&00283 402
          H’melnytskyiХмельницькийHmelnytskyin alue&&&&&&&&&0253994.&&&&00253 994&&&&&&&&&0264988.&&&&00264 988&&&&&&&&&0274582.&&&&00274 582
          TšerkasyЧеркасиTšerkasyn alue&&&&&&&&&0295414.&&&&00295 414&&&&&&&&&0285605.&&&&00285 605&&&&&&&&&0272651.&&&&00272 651
          TšernivtsiЧернівціTšernivtsin alue&&&&&&&&&0240621.&&&&00240 621&&&&&&&&&0258842.&&&&00258 842&&&&&&&&&0265471.&&&&00265 471
          ŽytomyrЖито́мирŽytomyrin alue&&&&&&&&&0284236.&&&&00284 236&&&&&&&&&0271303.&&&&00271 303&&&&&&&&&0263507.&&&&00263 507
          SumyСумиSumyn alue&&&&&&&&&0293141.&&&&00293 141&&&&&&&&&0269177.&&&&00269 177&&&&&&&&&0259660.&&&&00259 660
          RivneРівнеRivnen alue&&&&&&&&&0248813.&&&&00248 813&&&&&&&&&0250333.&&&&00250 333&&&&&&&&&0245289.&&&&00245 289
          HorlivkaГорлівкаDonetskin alue&&&&&&&&&0292250.&&&&00292 250&&&&&&&&&0256714.&&&&00256 714&&&&&&&&&0241106.&&&&00241 106
          Ivano-FrankivskІвано-ФранківськIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&0218359.&&&&00218 359&&&&&&&&&0226018.&&&&00226 018&&&&&&&&&0237855.&&&&00237 855
          KamjanskeКам’янськеDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&0255841.&&&&00255 841&&&&&&&&&0241880.&&&&00241 880&&&&&&&&&0229794.&&&&00229 794
          TernopilТернопільTernopilin alue&&&&&&&&&0227755.&&&&00227 755&&&&&&&&&0217118.&&&&00217 118&&&&&&&&&0223938.&&&&00223 938
          KropyvnytskyiКропивницькийKirovohradin alue&&&&&&&&&0254103.&&&&00254 103&&&&&&&&&0234322.&&&&00234 322&&&&&&&&&0222695.&&&&00222 695
          KrementšukКременчукPultavan alue&&&&&&&&&0234073.&&&&00234 073&&&&&&&&&0225892.&&&&00225 892&&&&&&&&&0217710.&&&&00217 710
          LutskЛуцькVolynian alue&&&&&&&&&0208816.&&&&00208 816&&&&&&&&&0214727.&&&&00214 727&&&&&&&&&0217197.&&&&00217 197
          Bila TserkvaБіла ЦеркваKiovan alue&&&&&&&&&0200131.&&&&00200 131&&&&&&&&&0210919.&&&&00210 919&&&&&&&&&0208737.&&&&00208 737
          MelitopolМелітопольZaporižžjan alue&&&&&&&&&0160657.&&&&00160 657&&&&&&&&&0156984.&&&&00156 984&&&&&&&&&0150768.&&&&00150 768
          KramatorskКраматорськDonetskin alue&&&&&&&&&0181025.&&&&00181 025&&&&&&&&&0164283.&&&&00164 283&&&&&&&&&0150084.&&&&00150 084
          KertšКерчKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&0157007.&&&&00157 007&&&&&&&&&0145265.&&&&00145 265&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          UžhorodУжгородTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&0117317.&&&&00117 317&&&&&&&&&0116349.&&&&00116 349&&&&&&&&&0115542.&&&&00115 542
          BrovaryБровариKiovan alue&&&&&&&&&&086839.&&&&0086 839&&&&&&&&&&098250.&&&&0098 250&&&&&&&&&0109473.&&&&00109 473
          BerdjanskБердянськZaporižžjan alue&&&&&&&&&0121692.&&&&00121 692&&&&&&&&&0116034.&&&&00116 034&&&&&&&&&0107928.&&&&00107 928
          NikopolНікопольDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&0136280.&&&&00136 280&&&&&&&&&0118720.&&&&00118 720&&&&&&&&&0107464.&&&&00107 464
          SlovjanskСлов'янськ [7]Donetskin alue&&&&&&&&&0124829.&&&&00124 829&&&&&&&&&0117445.&&&&00117 445&&&&&&&&&0106972.&&&&00106 972
          AltševskАлчевськLuhanskin alue&&&&&&&&&0119193.&&&&00119 193&&&&&&&&&0111360.&&&&00111 360&&&&&&&&&0106550.&&&&00106 550
          PavlohradПавлоградDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&0118816.&&&&00118 816&&&&&&&&&0110070.&&&&00110 070&&&&&&&&&0103073.&&&&00103 073
          SjevjerodonetskСєвєродонецькLuhanskin alue&&&&&&&&&0119940.&&&&00119 940&&&&&&&&&0109466.&&&&00109 466&&&&&&&&&0101135.&&&&00101 135
          JevpatorijaЄвпаторіяKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&0105915.&&&&00105 915&&&&&&&&&0106877.&&&&00106 877&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          Kamjanets-PodilskyiКам'янець-ПодільськийHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&099610.&&&&0099 610&&&&&&&&&0102743.&&&&00102 743&&&&&&&&&&097908.&&&&0097 908
          LysytšanskЛисичанськLuhanskin alue&&&&&&&&&0115229.&&&&00115 229&&&&&&&&&0104314.&&&&00104 314&&&&&&&&&&095031.&&&&0095 031
          MukatševeМукачевеTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&082346.&&&&0082 346&&&&&&&&&&084992.&&&&0084 992&&&&&&&&&&085903.&&&&0085 903
          KonotopКонотопSumyn alue&&&&&&&&&&092657.&&&&0092 657&&&&&&&&&&088787.&&&&0088 787&&&&&&&&&&084787.&&&&0084 787
          UmanУманьTšerkasyn alue&&&&&&&&&&088735.&&&&0088 735&&&&&&&&&&087111.&&&&0087 111&&&&&&&&&&082154.&&&&0082 154
          H’rustalnyiХрустальний [8]Luhanskin alue&&&&&&&&&&094875.&&&&0094 875&&&&&&&&&&082765.&&&&0082 765&&&&&&&&&&079764.&&&&0079 764
          OleksandrijaОлександріяKirovohradin alue&&&&&&&&&&093357.&&&&0093 357&&&&&&&&&&082819.&&&&0082 819&&&&&&&&&&077303.&&&&0077 303
          JenakijeveЄнакієвеDonetskin alue&&&&&&&&&0103997.&&&&00103 997&&&&&&&&&&082629.&&&&0082 629&&&&&&&&&&077053.&&&&0077 053
          DrohobytšДрогобичLvivin alue&&&&&&&&&&079119.&&&&0079 119&&&&&&&&&&077080.&&&&0077 080&&&&&&&&&&074610.&&&&0074 610
          BerdytšivБердичівŽytomyrin alue&&&&&&&&&&087575.&&&&0087 575&&&&&&&&&&078523.&&&&0078 523&&&&&&&&&&073999.&&&&0073 999
          KadijivkaКадіївка [9]Luhanskin alue&&&&&&&&&&090152.&&&&0090 152&&&&&&&&&&077593.&&&&0077 593&&&&&&&&&&073702.&&&&0073 702
          ŠostkaШосткаSumyn alue&&&&&&&&&&087130.&&&&0087 130&&&&&&&&&&079058.&&&&0079 058&&&&&&&&&&073197.&&&&0073 197
          Bah’mutБахмутDonetskin alue&&&&&&&&&&082916.&&&&0082 916&&&&&&&&&&077620.&&&&0077 620&&&&&&&&&&072310.&&&&0072 310
          IzmajilІзмаїлOdessan alue&&&&&&&&&&084815.&&&&0084 815&&&&&&&&&&073007.&&&&0073 007&&&&&&&&&&070731.&&&&0070 731
          NovomoskovskНовомосковськDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&072439.&&&&0072 439&&&&&&&&&&070787.&&&&0070 787&&&&&&&&&&070230.&&&&0070 230
          JaltaЯлтаKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&081654.&&&&0081 654&&&&&&&&&&078115.&&&&0078 115&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          KostjantynivkaКостянтинівкаDonetskin alue&&&&&&&&&&095111.&&&&0095 111&&&&&&&&&&077066.&&&&0077 066&&&&&&&&&&068792.&&&&0068 792
          KovelКовельVolynian alue&&&&&&&&&&066401.&&&&0066 401&&&&&&&&&&068912.&&&&0068 912&&&&&&&&&&067991.&&&&0067 991
          NižynНіжинTšernihivin alue&&&&&&&&&&076625.&&&&0076 625&&&&&&&&&&073282.&&&&0073 282&&&&&&&&&&066983.&&&&0066 983
          SmilaСмілаTšerkasyn alue&&&&&&&&&&069681.&&&&0069 681&&&&&&&&&&068636.&&&&0068 636&&&&&&&&&&066475.&&&&0066 475
          KalušКалушIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&067902.&&&&0067 902&&&&&&&&&&067585.&&&&0067 585&&&&&&&&&&065814.&&&&0065 814
          TšervonohradЧервоноградLvivin alue&&&&&&&&&&070568.&&&&0070 568&&&&&&&&&&068000.&&&&0068 000&&&&&&&&&&065180.&&&&0065 180
          FeodosijaФеодосіяKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&074669.&&&&0074 669&&&&&&&&&&069461.&&&&0069 461&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          BoryspilБориспільKiovan alue&&&&&&&&&&053975.&&&&0053 975&&&&&&&&&&059545.&&&&0059 545&&&&&&&&&&063674.&&&&0063 674
          PervomaiskПервомайськMykolajivin alue&&&&&&&&&&070170.&&&&0070 170&&&&&&&&&&066671.&&&&0066 671&&&&&&&&&&063377.&&&&0063 377
          DovžanskДовжанськLuhanskin alue&&&&&&&&&&072531.&&&&0072 531&&&&&&&&&&065276.&&&&0065 276&&&&&&&&&&062993.&&&&0062 993
          IrpinІрпіньKiovan alue&&&&&&&&&&040593.&&&&0040 593&&&&&&&&&&042924.&&&&0042 924&&&&&&&&&&062456.&&&&0062 456
          KorostenКоростеньŽytomyrin alue&&&&&&&&&&066669.&&&&0066 669&&&&&&&&&&065503.&&&&0065 503&&&&&&&&&&062285.&&&&0062 285
          PokrovskПокровськDonetskin alue&&&&&&&&&&069154.&&&&0069 154&&&&&&&&&&064895.&&&&0064 895&&&&&&&&&&061161.&&&&0061 161
          KolomyjaКоломияIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&061989.&&&&0061 989&&&&&&&&&&061428.&&&&0061 428&&&&&&&&&&061140.&&&&0061 140
          StryiСтрийLvivin alue&&&&&&&&&&062479.&&&&0062 479&&&&&&&&&&060126.&&&&0060 126&&&&&&&&&&059608.&&&&0059 608
          TšornomorskЧорноморськOdessan alue&&&&&&&&&&054151.&&&&0054 151&&&&&&&&&&059718.&&&&0059 718&&&&&&&&&&058524.&&&&0058 524
          H’artsyzkХарцизькDonetskin alue&&&&&&&&&&064175.&&&&0064 175&&&&&&&&&&059315.&&&&0059 315&&&&&&&&&&056367.&&&&0056 367
          RubižneРубіжнеLuhanskin alue&&&&&&&&&&065322.&&&&0065 322&&&&&&&&&&060374.&&&&0060 374&&&&&&&&&&056066.&&&&0056 066
          ZviahelЗвягельŽytomyrin alue&&&&&&&&&&056259.&&&&0056 259&&&&&&&&&&055991.&&&&0055 991&&&&&&&&&&055463.&&&&0055 463
          DružkivkaДружківкаDonetskin alue&&&&&&&&&&064557.&&&&0064 557&&&&&&&&&&059863.&&&&0059 863&&&&&&&&&&055088.&&&&0055 088
          LozovaЛозоваHarkovan alue&&&&&&&&&&064041.&&&&0064 041&&&&&&&&&&058307.&&&&0058 307&&&&&&&&&&054026.&&&&0054 026
          TšystjakoveЧистякове [10]Donetskin alue&&&&&&&&&&072346.&&&&0072 346&&&&&&&&&&057998.&&&&0057 998&&&&&&&&&&053725.&&&&0053 725
          EnerhodarЕнергодарZaporižžjan alue&&&&&&&&&&056242.&&&&0056 242&&&&&&&&&&054708.&&&&0054 708&&&&&&&&&&052887.&&&&0052 887
          PrylukyПрилукиTšernihivin alue&&&&&&&&&&064861.&&&&0064 861&&&&&&&&&&058475.&&&&0058 475&&&&&&&&&&052553.&&&&0052 553
          AntratsytАнтрацитLuhanskin alue&&&&&&&&&&063698.&&&&0063 698&&&&&&&&&&054640.&&&&0054 640&&&&&&&&&&052353.&&&&0052 353
          NovovolynskНововолинськVolynian alue&&&&&&&&&&053838.&&&&0053 838&&&&&&&&&&053199.&&&&0053 199&&&&&&&&&&050417.&&&&0050 417
          Horišni PlavniГорішні ПлавніPultavan alue&&&&&&&&&&051740.&&&&0051 740&&&&&&&&&&051730.&&&&0051 730&&&&&&&&&&050414.&&&&0050 414
          Šah’tarskШахтарськDonetskin alue&&&&&&&&&&059589.&&&&0059 589&&&&&&&&&&051007.&&&&0051 007&&&&&&&&&&048404.&&&&0048 404
          Bilhorod-DnistrovskyiБілгород-ДністровськийOdessan alue&&&&&&&&&&051890.&&&&0051 890&&&&&&&&&&050246.&&&&0050 246&&&&&&&&&&048197.&&&&0048 197
          Oh’tyrkaОхтиркаSumyn alue&&&&&&&&&&050399.&&&&0050 399&&&&&&&&&&049047.&&&&0049 047&&&&&&&&&&047216.&&&&0047 216
          MyrnohradМирноградDonetskin alue&&&&&&&&&&054787.&&&&0054 787&&&&&&&&&&049646.&&&&0049 646&&&&&&&&&&046904.&&&&0046 904
          SnižneСніжнеDonetskin alue&&&&&&&&&&058496.&&&&0058 496&&&&&&&&&&048485.&&&&0048 485&&&&&&&&&&045966.&&&&0045 966
          IzjumІзюмHarkovan alue&&&&&&&&&&056114.&&&&0056 114&&&&&&&&&&051511.&&&&0051 511&&&&&&&&&&045884.&&&&0045 884
          MarhanetsМарганецьDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&049592.&&&&0049 592&&&&&&&&&&048546.&&&&0048 546&&&&&&&&&&045718.&&&&0045 718
          RovenkyРовенькиLuhanskin alue&&&&&&&&&&053725.&&&&0053 725&&&&&&&&&&047852.&&&&0047 852&&&&&&&&&&045651.&&&&0045 651
          Nova Kah’ovkaНова КаховкаHersonin alue&&&&&&&&&&052137.&&&&0052 137&&&&&&&&&&047852.&&&&0047 852&&&&&&&&&&045069.&&&&0045 069
          BrjankaБрянкаLuhanskin alue&&&&&&&&&&054767.&&&&0054 767&&&&&&&&&&047512.&&&&0047 512&&&&&&&&&&044987.&&&&0044 987
          FastivФастівKiovan alue&&&&&&&&&&051976.&&&&0051 976&&&&&&&&&&048237.&&&&0048 237&&&&&&&&&&044841.&&&&0044 841
          LubnyЛубниPultavan alue&&&&&&&&&&052572.&&&&0052 572&&&&&&&&&&047643.&&&&0047 643&&&&&&&&&&044595.&&&&0044 595
          SvitlovodskСвітловодськKirovohradin alue&&&&&&&&&&050094.&&&&0050 094&&&&&&&&&&046613.&&&&0046 613&&&&&&&&&&043931.&&&&0043 931
          Žovti VodyЖовті ВодиDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&053582.&&&&0053 582&&&&&&&&&&047509.&&&&0047 509&&&&&&&&&&042901.&&&&0042 901
          SorokyneСорокине [11]Luhanskin alue&&&&&&&&&&050560.&&&&0050 560&&&&&&&&&&044283.&&&&0044 283&&&&&&&&&&042582.&&&&0042 582
          VyšneveВишневеKiovan alue&&&&&&&&&&034465.&&&&0034 465&&&&&&&&&&037457.&&&&0037 457&&&&&&&&&&042480.&&&&0042 480
          VarašВарашRivnen alue&&&&&&&&&&038830.&&&&0038 830&&&&&&&&&&041432.&&&&0041 432&&&&&&&&&&042126.&&&&0042 126
          ŠepetivkaШепетівкаHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&048212.&&&&0048 212&&&&&&&&&&043375.&&&&0043 375&&&&&&&&&&040802.&&&&0040 802
          PodilskПодільськOdessan alue&&&&&&&&&&040718.&&&&0040 718&&&&&&&&&&040692.&&&&0040 692&&&&&&&&&&039662.&&&&0039 662
          JužnoukrajinskЮжноукраїнськMykolajivin alue&&&&&&&&&&038206.&&&&0038 206&&&&&&&&&&040555.&&&&0040 555&&&&&&&&&&039048.&&&&0039 048
          MyrhorodМиргородPultavan alue&&&&&&&&&&042886.&&&&0042 886&&&&&&&&&&041109.&&&&0041 109&&&&&&&&&&038447.&&&&0038 447
          RomnyРомниSumyn alue&&&&&&&&&&050448.&&&&0050 448&&&&&&&&&&042616.&&&&0042 616&&&&&&&&&&038305.&&&&0038 305
          PokrovПокровDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&044834.&&&&0044 834&&&&&&&&&&041374.&&&&0041 374&&&&&&&&&&038111.&&&&0038 111
          VolodymyrВолодимир [12]Volynian alue&&&&&&&&&&038256.&&&&0038 256&&&&&&&&&&038870.&&&&0038 870&&&&&&&&&&038070.&&&&0038 070
          VasylkivВасильківKiovan alue&&&&&&&&&&039722.&&&&0039 722&&&&&&&&&&036672.&&&&0036 672&&&&&&&&&&037310.&&&&0037 310
          DubnoДубноRivnen alue&&&&&&&&&&039146.&&&&0039 146&&&&&&&&&&038019.&&&&0038 019&&&&&&&&&&037257.&&&&0037 257
          ButšaБучаKiovan alue&&&&&&&&&&028533.&&&&0028 533&&&&&&&&&&028483.&&&&0028 483&&&&&&&&&&036971.&&&&0036 971
          NetišynНетішинHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&034358.&&&&0034 358&&&&&&&&&&036741.&&&&0036 741&&&&&&&&&&036661.&&&&0036 661
          PervomaiskПервомайськLuhanskin alue&&&&&&&&&&043082.&&&&0043 082&&&&&&&&&&038435.&&&&0038 435&&&&&&&&&&036311.&&&&0036 311
          Kah’ovkaКаховкаHersonin alue&&&&&&&&&&038238.&&&&0038 238&&&&&&&&&&037419.&&&&0037 419&&&&&&&&&&035400.&&&&0035 400
          BojarkaБояркаKiovan alue&&&&&&&&&&035968.&&&&0035 968&&&&&&&&&&035320.&&&&0035 320&&&&&&&&&&035312.&&&&0035 312
          SlavutaСлавутаHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&034340.&&&&0034 340&&&&&&&&&&035625.&&&&0035 625&&&&&&&&&&035068.&&&&0035 068
          DžankoiДжанкойKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&043343.&&&&0043 343&&&&&&&&&&036086.&&&&0036 086&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          SambirСамбірLvivin alue&&&&&&&&&&036556.&&&&0036 556&&&&&&&&&&034899.&&&&0034 899&&&&&&&&&&034444.&&&&0034 444
          JasynuvataЯсинуватаDonetskin alue&&&&&&&&&&037552.&&&&0037 552&&&&&&&&&&035836.&&&&0035 836&&&&&&&&&&034269.&&&&0034 269
          StarokostjantynivСтарокостянтинівHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&035206.&&&&0035 206&&&&&&&&&&034945.&&&&0034 945&&&&&&&&&&034232.&&&&0034 232
          ŽmerynkaЖмеринкаVinnytsjan alue&&&&&&&&&&037349.&&&&0037 349&&&&&&&&&&035390.&&&&0035 390&&&&&&&&&&034097.&&&&0034 097
          VoznesenskВознесенськMykolajivin alue&&&&&&&&&&042634.&&&&0042 634&&&&&&&&&&036613.&&&&0036 613&&&&&&&&&&034050.&&&&0034 050
          Obuh’ivОбухівKiovan alue&&&&&&&&&&032776.&&&&0032 776&&&&&&&&&&033102.&&&&0033 102&&&&&&&&&&033443.&&&&0033 443
          BoryslavБориславLvivin alue&&&&&&&&&&038122.&&&&0038 122&&&&&&&&&&034938.&&&&0034 938&&&&&&&&&&032913.&&&&0032 913
          JužneЮжнеOdessan alue&&&&&&&&&&023977.&&&&0023 977&&&&&&&&&&031533.&&&&0031 533&&&&&&&&&&032745.&&&&0032 745
          VyšhorodВишгородKiovan alue&&&&&&&&&&022933.&&&&0022 933&&&&&&&&&&026536.&&&&0026 536&&&&&&&&&&032396.&&&&0032 396
          Hluh’ivГлухівSumyn alue&&&&&&&&&&035768.&&&&0035 768&&&&&&&&&&034574.&&&&0034 574&&&&&&&&&&032248.&&&&0032 248
          AvdijivkaАвдіївкаDonetskin alue&&&&&&&&&&037210.&&&&0037 210&&&&&&&&&&035128.&&&&0035 128&&&&&&&&&&031940.&&&&0031 940
          TšuhujivЧугуївHarkovan alue&&&&&&&&&&036789.&&&&0036 789&&&&&&&&&&032279.&&&&0032 279&&&&&&&&&&031575.&&&&0031 575
          ToretskТорецькDonetskin alue&&&&&&&&&&043371.&&&&0043 371&&&&&&&&&&035296.&&&&0035 296&&&&&&&&&&031513.&&&&0031 513
          NovojavorivskНовояворівськLvivin alue&&&&&&&&&&026483.&&&&0026 483&&&&&&&&&&029580.&&&&0029 580&&&&&&&&&&031280.&&&&0031 280
          KostopilКостопільRivnen alue&&&&&&&&&&030467.&&&&0030 467&&&&&&&&&&031590.&&&&0031 590&&&&&&&&&&031060.&&&&0031 060
          TokmakТокмакZaporižžjan alue&&&&&&&&&&036275.&&&&0036 275&&&&&&&&&&032996.&&&&0032 996&&&&&&&&&&030132.&&&&0030 132
          Mohyliv-PodilskyiМогилів-ПодільськийVinnytsjan alue&&&&&&&&&&032853.&&&&0032 853&&&&&&&&&&032253.&&&&0032 253&&&&&&&&&&030186.&&&&0030 186
          SynelnykoveСинельниковеDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&032302.&&&&0032 302&&&&&&&&&&031568.&&&&0031 568&&&&&&&&&&030021.&&&&0030 021
          PervomaiskyiПервомайськийHarkovan alue&&&&&&&&&&032523.&&&&0032 523&&&&&&&&&&031061.&&&&0031 061&&&&&&&&&&028986.&&&&0028 986
          SarnyСарниRivnen alue&&&&&&&&&&028144.&&&&0028 144&&&&&&&&&&028625.&&&&0028 625 *(28835)&&&&&&&&&&028865.&&&&0028 865
          DobropilljaДобропілляDonetskin alue&&&&&&&&&&035638.&&&&0035 638&&&&&&&&&&031196.&&&&0031 196&&&&&&&&&&028757.&&&&0028 757
          TruskavetsТрускавецьLvivin alue&&&&&&&&&&031037.&&&&0031 037&&&&&&&&&&029516.&&&&0029 516&&&&&&&&&&028474.&&&&0028 474
          TšortkivЧортківTernopilin alue&&&&&&&&&&029057.&&&&0029 057&&&&&&&&&&029640.&&&&0029 640&&&&&&&&&&028393.&&&&0028 393
          H’ustХустTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&029080.&&&&0029 080&&&&&&&&&&028643.&&&&0028 643&&&&&&&&&&028206.&&&&0028 206
          Novyi RozdilНовий РозділLvivin alue&&&&&&&&&&028227.&&&&0028 227&&&&&&&&&&028797.&&&&0028 797&&&&&&&&&&028081.&&&&0028 081
          AluštaАлуштаKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&031440.&&&&0031 440&&&&&&&&&&028418.&&&&0028 418&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          PeršotravenskПершотравенськDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&029140.&&&&0029 140&&&&&&&&&&029019.&&&&0029 019&&&&&&&&&&027573.&&&&0027 573
          ZolotonošaЗолотоношаTšerkasyn alue&&&&&&&&&&028793.&&&&0028 793&&&&&&&&&&028371.&&&&0028 371&&&&&&&&&&027458.&&&&0027 458
          H’restivka (Kirovske)ХрестівкаDonetskin alue&&&&&&&&&&030910.&&&&0030 910&&&&&&&&&&028291.&&&&0028 291&&&&&&&&&&027441.&&&&0027 441
          TernivkaТернівкаDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&029226.&&&&0029 226&&&&&&&&&&028920.&&&&0028 920&&&&&&&&&&027305.&&&&0027 305
          KupjanskКуп'янськHarkovan alue&&&&&&&&&&032449.&&&&0032 449&&&&&&&&&&029487.&&&&0029 487&&&&&&&&&&027169.&&&&0027 169
          H’milnykХмільникVinnytsjan alue&&&&&&&&&&027898.&&&&0027 898&&&&&&&&&&028209.&&&&0028 209&&&&&&&&&&027158.&&&&0027 158
          BalaklijaБалакліяHarkovan alue&&&&&&&&&&032408.&&&&0032 408&&&&&&&&&&029499.&&&&0029 499&&&&&&&&&&026921.&&&&0026 921
          Holubivka (Kirovsk)ГолубівкаLuhanskin alue&&&&&&&&&&035199.&&&&0035 199&&&&&&&&&&028529.&&&&0028 529&&&&&&&&&&026838.&&&&0026 838
          PerejaslavПереяслав [13]Kiovan alue&&&&&&&&&&031634.&&&&0031 634&&&&&&&&&&027945.&&&&0027 945&&&&&&&&&&026576.&&&&0026 576
          Bah’tšysaraiБахчисарайKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&027549.&&&&0027 549&&&&&&&&&&026482.&&&&0026 482&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          HaisynГайсинVinnytsjan alue&&&&&&&&&&025640.&&&&0025 640&&&&&&&&&&025855.&&&&0025 855&&&&&&&&&&025883.&&&&0025 883
          MalynМалинŽytomyrin alue&&&&&&&&&&028113.&&&&0028 113&&&&&&&&&&026934.&&&&0026 934&&&&&&&&&&025587.&&&&0025 587
          VynohradivВиноградівTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&025760.&&&&0025 760&&&&&&&&&&025565.&&&&0025 565&&&&&&&&&&025442.&&&&0025 442
          Krasnoperekopsk (Jany Kapu)Красноперекопськ (Яни Капу)Krimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&031023.&&&&0031 023&&&&&&&&&&029815.&&&&0029 815&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          PerevalskПеревальськLuhanskin alue&&&&&&&&&&029665.&&&&0029 665&&&&&&&&&&025941.&&&&0025 941 *(25 744/2014)&&&&&&&&&&024919.&&&&0024 919
          SlavutytšСлавутичKiovan alue&&&&&&&&&&024402.&&&&0024 402&&&&&&&&&&024826.&&&&0024 826&&&&&&&&&&024685.&&&&0024 685
          ZdolbunivЗдолбунівRivnen alue&&&&&&&&&&024612.&&&&0024 612&&&&&&&&&&024569.&&&&0024 569 *(24693)&&&&&&&&&&024642.&&&&0024 642
          KorostyšivКоростишівŽytomyrin alue&&&&&&&&&&026068.&&&&0026 068&&&&&&&&&&025817.&&&&0025 817&&&&&&&&&&024490.&&&&0024 490
          OleškyОлешки[14]Hersonin alue&&&&&&&&&&024123.&&&&0024 123&&&&&&&&&&025112.&&&&0025 112 *(25086/2014)&&&&&&&&&&024383.&&&&0024 383
          DebaltseveДебальцевеDonetskin alue&&&&&&&&&&030246.&&&&0030 246&&&&&&&&&&025774.&&&&0025 774&&&&&&&&&&024316.&&&&0024 316
          LebedynЛебединSumyn alue&&&&&&&&&&028948.&&&&0028 948&&&&&&&&&&026137.&&&&0026 137&&&&&&&&&&024238.&&&&0024 238
          SakyСакиKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&029416.&&&&0029 416&&&&&&&&&&023655.&&&&0023 655&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          ZolotšivЗолочівLvivin alue&&&&&&&&&&023481.&&&&0023 481&&&&&&&&&&024074.&&&&0024 074 *(24 119)&&&&&&&&&&023986.&&&&0023 986
          KanivКанівTšerkasyn alue&&&&&&&&&&026657.&&&&0026 657&&&&&&&&&&025558.&&&&0025 558&&&&&&&&&&023503.&&&&0023 503
          BerehoveБереговеTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&026735.&&&&0026 735&&&&&&&&&&024458.&&&&0024 458&&&&&&&&&&023485.&&&&0023 485
          BrodyБродиLvivin alue&&&&&&&&&&023239.&&&&0023 239&&&&&&&&&&023784.&&&&0023 784&&&&&&&&&&023335.&&&&0023 335
          HadjatšГадячPultavan alue&&&&&&&&&&022698.&&&&0022 698&&&&&&&&&&024196.&&&&0024 196 *(24187)&&&&&&&&&&023172.&&&&0023 172
          DokutšajevskДокучаєвськDonetskin alue&&&&&&&&&&024383.&&&&0024 383&&&&&&&&&&023733.&&&&0023 733&&&&&&&&&&022907.&&&&0022 907
          KozjatynКозятинVinnytsjan alue&&&&&&&&&&026635.&&&&0026 635&&&&&&&&&&024247.&&&&0024 247&&&&&&&&&&022634.&&&&0022 634
          VilnohirskВільногірськDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&023782.&&&&0023 782&&&&&&&&&&023764.&&&&0023 764&&&&&&&&&&022458.&&&&0022 458
          LadyžynЛадижинVinnytsjan alue&&&&&&&&&&022219.&&&&0022 219&&&&&&&&&&022961.&&&&0022 961&&&&&&&&&&022593.&&&&0022 593
          NadvirnaНадвірнаIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&020932.&&&&0020 932&&&&&&&&&&022209.&&&&0022 209&&&&&&&&&&022545.&&&&0022 545
          MolodohvardijskМолодогвардійськLuhanskin alue&&&&&&&&&&025528.&&&&0025 528&&&&&&&&&&023332.&&&&0023 332&&&&&&&&&&022514.&&&&0022 514
          KrolevetsКролевецьSumyn alue&&&&&&&&&&025183.&&&&0025 183&&&&&&&&&&023574.&&&&0023 574 *(23507)&&&&&&&&&&022437.&&&&0022 437
          SelydoveСелидовеDonetskin alue&&&&&&&&&&026793.&&&&0026 793&&&&&&&&&&024145.&&&&0024 145&&&&&&&&&&021916.&&&&0021 916
          ZnamjankaЗнам'янкаKirovohradin alue&&&&&&&&&&029412.&&&&0029 412&&&&&&&&&&023983.&&&&0023 983&&&&&&&&&&021749.&&&&0021 749
          Volnovah’aВолновахаDonetskin alue&&&&&&&&&&024647.&&&&0024 647&&&&&&&&&&023305.&&&&0023 305&&&&&&&&&&021441.&&&&0021 441
          MerefaМерефаHarkovan alue&&&&&&&&&&025018.&&&&0025 018&&&&&&&&&&022280.&&&&0022 280 *(22383)&&&&&&&&&&021421.&&&&0021 421
          ArmjanskАрмянськKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&023869.&&&&0023 869&&&&&&&&&&022337.&&&&0022 337&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          KremenetsКременецьTernopilin alue&&&&&&&&&&022051.&&&&0022 051&&&&&&&&&&021729.&&&&0021 729 *(21624)&&&&&&&&&&020674.&&&&0020 674
          SokalСокальLvivin alue&&&&&&&&&&021693.&&&&0021 693&&&&&&&&&&021386.&&&&0021 386&&&&&&&&&&020659.&&&&0020 659
          DolynaДолинаIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&020906.&&&&0020 906&&&&&&&&&&020622.&&&&0020 622&&&&&&&&&&020641.&&&&0020 641
          LymanЛиман[15]Donetskin alue&&&&&&&&&&028172.&&&&0028 172&&&&&&&&&&022509.&&&&0022 509&&&&&&&&&&020469.&&&&0020 469
          Suh’odilskСуходільськLuhanskin alue&&&&&&&&&&023642.&&&&0023 642&&&&&&&&&&021061.&&&&0021 061 *(20949/2014)&&&&&&&&&&020474.&&&&0020 474
          PolonneПолоннеHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&023211.&&&&0023 211&&&&&&&&&&021749.&&&&0021 749 *(21651/2014)&&&&&&&&&&020471.&&&&0020 471
          StebnykСтебникLvivin alue&&&&&&&&&&020863.&&&&0020 863&&&&&&&&&&020993.&&&&0020 993 *(20988/2014)&&&&&&&&&&020398.&&&&0020 398
          LjubotynЛюботинHarkovan alue&&&&&&&&&&024173.&&&&0024 173&&&&&&&&&&021909.&&&&0021 909 *(21853/2014)&&&&&&&&&&020376.&&&&0020 376

          Alle 20 000 asukkaan kaupungit

          Lista pohjautuu ukrainankielisen wikipedian taulukkoon, jota on täydennetty Ukrainan tilastokeskuksen vuosien 2014 ja 2022 alun väkilukuarviolla. (Alle 14 000 asukkaan kaupunkien ukrainankieliset nimet on toistaiseksi linkitetty ukwikin vastaavaan artikkeliin puuttuvien suomenkielisten tietosanakirja-artikkelien kirjoittamisen edistämiseksi.)

          NimiUkrainalainen nimi,
          kyrillinen          		AlueAsukkaita
          2001          		Asukkaita
          2014
          (arvio)[16]          		Asukkaita
          2022
          (arvio)[17]
          KrasnohradКрасноградHarkovan alue&&&&&&&&&&022670.&&&&0022 670&&&&&&&&&&021231.&&&&0021 231&&&&&&&&&&019674.&&&&0019 674
          TrostjanetsТростянецьSumyn alue&&&&&&&&&&023308.&&&&0023 308&&&&&&&&&&021220.&&&&0021 220&&&&&&&&&&019544.&&&&0019 544
          PopasnaПопаснаLuhanskin alue&&&&&&&&&&025951.&&&&0025 951&&&&&&&&&&021765.&&&&0021 765&&&&&&&&&&019199.&&&&0019 199
          PidhorodneПідгороднеDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&017763.&&&&0017 763&&&&&&&&&&019530.&&&&0019 530&&&&&&&&&&019138.&&&&0019 138
          VynnykyВинникиLvivin alue&&&&&&&&&&013654.&&&&0013 654&&&&&&&&&&016517.&&&&0016 517&&&&&&&&&&019037.&&&&0019 037
          JahotynЯготинKiovan alue&&&&&&&&&&023659.&&&&0023 659&&&&&&&&&&020340.&&&&0020 340&&&&&&&&&&018995.&&&&0018 995
          HenitšeskГенічеськHersonin alue&&&&&&&&&&021793.&&&&0021 793&&&&&&&&&&020132.&&&&0020 132&&&&&&&&&&018889.&&&&0018 889
          KilijaКіліяOdessan alue&&&&&&&&&&022594.&&&&0022 594&&&&&&&&&&020449.&&&&0020 449&&&&&&&&&&018745.&&&&0018 745
          KalynivkaКалинівкаVinnytsjan alue&&&&&&&&&&020061.&&&&0020 061&&&&&&&&&&019226.&&&&0019 226&&&&&&&&&&018492.&&&&0018 492
          KrasylivКрасилівHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&020580.&&&&0020 580&&&&&&&&&&019679.&&&&0019 679&&&&&&&&&&018356.&&&&0018 356
          VolotšyskВолочиськHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&020958.&&&&0020 958&&&&&&&&&&019574.&&&&0019 574&&&&&&&&&&018295.&&&&0018 295
          DolynskaДолинськаKirovohradin alue&&&&&&&&&&018768.&&&&0018 768&&&&&&&&&&019457.&&&&0019 457&&&&&&&&&&018225.&&&&0018 225
          Kurah’oveКураховеDonetskin alue&&&&&&&&&&021479.&&&&0021 479&&&&&&&&&&019950.&&&&0019 950&&&&&&&&&&018220.&&&&0018 220
          Pjatyh’atkyП'ятихаткиDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&020563.&&&&0020 563&&&&&&&&&&018886.&&&&0018 886&&&&&&&&&&018140.&&&&0018 140
          KreminnaКреміннаLuhanskin alue&&&&&&&&&&024447.&&&&0024 447&&&&&&&&&&020137.&&&&0020 137&&&&&&&&&&018116.&&&&0018 116
          PolohyПологиZaporižžjan alue&&&&&&&&&&022206.&&&&0022 206&&&&&&&&&&019750.&&&&0019 750&&&&&&&&&&018111.&&&&0018 111
          AmvrosijivkaАмвросіївкаDonetskin alue&&&&&&&&&&022130.&&&&0022 130&&&&&&&&&&018682.&&&&0018 682&&&&&&&&&&017998.&&&&0017 998
          ZuhresЗугресDonetskin alue&&&&&&&&&&019859.&&&&0019 859&&&&&&&&&&018474.&&&&0018 474&&&&&&&&&&017871.&&&&0017 871
          BaltaБалтаOdessan alue&&&&&&&&&&019962.&&&&0019 962&&&&&&&&&&019082.&&&&0019 082&&&&&&&&&&017854.&&&&0017 854
          DniprorudneДніпроруднеZaporižžjan alue&&&&&&&&&&021054.&&&&0021 054&&&&&&&&&&019361.&&&&0019 361&&&&&&&&&&017736.&&&&0017 736
          ReniРеніOdessan alue&&&&&&&&&&020481.&&&&0020 481&&&&&&&&&&019315.&&&&0019 315&&&&&&&&&&017736.&&&&0017 736
          VovtšanskВовчанськHarkovan alue&&&&&&&&&&020695.&&&&0020 695&&&&&&&&&&019029.&&&&0019 029&&&&&&&&&&017459.&&&&0017 459
          RozdilnaРоздільнаOdessan alue&&&&&&&&&&017754.&&&&0017 754&&&&&&&&&&017930.&&&&0017 930&&&&&&&&&&017441.&&&&0017 441
          Korsun-ŠevtšenkivskyiКорсунь-ШевченківськийTšerkasyn alue&&&&&&&&&&019311.&&&&0019 311&&&&&&&&&&018656.&&&&0018 656&&&&&&&&&&017216.&&&&0017 216
          DerhatšiДергачіHarkovan alue&&&&&&&&&&020258.&&&&0020 258&&&&&&&&&&018210.&&&&0018 210&&&&&&&&&&017139.&&&&0017 139
          BerežanyБережаниTernopilin alue&&&&&&&&&&017617.&&&&0017 617&&&&&&&&&&018264.&&&&0018 264&&&&&&&&&&017139.&&&&0017 139
          SvaljavaСваляваTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&017145.&&&&0017 145&&&&&&&&&&017066.&&&&0017 066&&&&&&&&&&017068.&&&&0017 068
          LutuhyneЛутугинеLuhanskin alue&&&&&&&&&&018833.&&&&0018 833&&&&&&&&&&017905.&&&&0017 905&&&&&&&&&&017061.&&&&0017 061
          BilohirskБілогірськKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&018790.&&&&0018 790&&&&&&&&&&018252.&&&&0018 252&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          SkadovskСкадовськHersonin alue&&&&&&&&&&019641.&&&&0019 641&&&&&&&&&&018824.&&&&0018 824&&&&&&&&&&016969.&&&&0016 969
          Bah’matšБахмачTšernihivin alue&&&&&&&&&&020332.&&&&0020 332&&&&&&&&&&018604.&&&&0018 604&&&&&&&&&&016862.&&&&0016 862
          ŠpolaШполаTšerkasyn alue&&&&&&&&&&019427.&&&&0019 427&&&&&&&&&&017549.&&&&0017 549&&&&&&&&&&016323.&&&&0016 323
          ZvenyhorodkaЗвенигородкаTšerkasyn alue&&&&&&&&&&019901.&&&&0019 901&&&&&&&&&&017771.&&&&0017 771&&&&&&&&&&016269.&&&&0016 269
          SvatoveСватовеLuhanskin alue&&&&&&&&&&019495.&&&&0019 495&&&&&&&&&&018093.&&&&0018 093&&&&&&&&&&016145.&&&&0016 145
          HorodokГородокLvivin alue&&&&&&&&&&016082.&&&&0016 082&&&&&&&&&&016046.&&&&0016 046&&&&&&&&&&016085.&&&&0016 085
          UkrajinkaУкраїнкаKiovan alue&&&&&&&&&&014163.&&&&0014 163&&&&&&&&&&015775.&&&&0015 775&&&&&&&&&&016081.&&&&0016 081
          NovoukrajinkaНовоукраїнкаKirovohradin alue&&&&&&&&&&019353.&&&&0019 353&&&&&&&&&&017554.&&&&0017 554&&&&&&&&&&016080.&&&&0016 080
          BerezanБерезаньKiovan alue&&&&&&&&&&017367.&&&&0017 367&&&&&&&&&&016570.&&&&0016 570&&&&&&&&&&016047.&&&&0016 047
          IzjaslavІзяславHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&018444.&&&&0018 444&&&&&&&&&&017212.&&&&0017 212&&&&&&&&&&015996.&&&&0015 996
          StarobilskСтаробільськLuhanskin alue&&&&&&&&&&022371.&&&&0022 371&&&&&&&&&&017980.&&&&0017 980&&&&&&&&&&015947.&&&&0015 947
          BohuslavБогуславKiovan alue&&&&&&&&&&017135.&&&&0017 135&&&&&&&&&&016786.&&&&0016 786&&&&&&&&&&015789.&&&&0015 789
          VatutineВатутінеTšerkasyn alue&&&&&&&&&&020156.&&&&0020 156&&&&&&&&&&017278.&&&&0017 278&&&&&&&&&&015763.&&&&0015 763
          DunajivtsiДунаївціHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&016448.&&&&0016 448&&&&&&&&&&016232.&&&&0016 232&&&&&&&&&&015707.&&&&0015 707
          HorodokГородокHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&017746.&&&&0017 746&&&&&&&&&&016741.&&&&0016 741&&&&&&&&&&015633.&&&&0015 633
          BilopilljaБілопілляSumyn alue&&&&&&&&&&018384.&&&&0018 384&&&&&&&&&&016659.&&&&0016 659&&&&&&&&&&015600.&&&&0015 600
          Rah’ivРахівTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&015241.&&&&0015 241&&&&&&&&&&015283.&&&&0015 283&&&&&&&&&&015536.&&&&0015 536
          SudakСудакKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&014495.&&&&0014 495&&&&&&&&&&015532.&&&&0015 532&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          Verh’nodniprovskВерхньодніпровськDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&016976.&&&&0016 976&&&&&&&&&&016760.&&&&0016 760&&&&&&&&&&015477.&&&&0015 477
          IlovaiskІловайськDonetskin alue&&&&&&&&&&017620.&&&&0017 620&&&&&&&&&&015808.&&&&0015 808&&&&&&&&&&015395.&&&&0015 395
          BarБарVinnytsjan alue&&&&&&&&&&017284.&&&&0017 284&&&&&&&&&&016380.&&&&0016 380&&&&&&&&&&015337.&&&&0015 337
          OvrutšОвручŽytomyrin alue&&&&&&&&&&017031.&&&&0017 031&&&&&&&&&&016515.&&&&0016 515&&&&&&&&&&015250.&&&&0015 250
          VoznesenivkaВознесенівка[a]Luhanskin alue&&&&&&&&&&017680.&&&&0017 680&&&&&&&&&&015582.&&&&0015 582&&&&&&&&&&015218.&&&&0015 218
          SkvyraСквираKiovan alue&&&&&&&&&&018126.&&&&0018 126&&&&&&&&&&016616.&&&&0016 616&&&&&&&&&&015165.&&&&0015 165
          OstrohОстрогRivnen alue&&&&&&&&&&014801.&&&&0014 801&&&&&&&&&&015745.&&&&0015 745&&&&&&&&&&014894.&&&&0014 894
          PyrjatynПирятинPultavan alue&&&&&&&&&&016664.&&&&0016 664&&&&&&&&&&015933.&&&&0015 933&&&&&&&&&&012540.&&&&0012 540
          PutyvlПутивльSumyn alue&&&&&&&&&&017354.&&&&0017 354&&&&&&&&&&016175.&&&&0016 175&&&&&&&&&&014886.&&&&0014 886
          BolhradБолградOdessan alue&&&&&&&&&&017353.&&&&0017 353&&&&&&&&&&015584.&&&&0015 584&&&&&&&&&&014818.&&&&0014 818
          Novyi BuhНовий БугMykolajivin alue&&&&&&&&&&016250.&&&&0016 250&&&&&&&&&&015603.&&&&0015 603&&&&&&&&&&014782.&&&&0014 782
          BurštynБурштинIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&015298.&&&&0015 298&&&&&&&&&&015370.&&&&0015 370&&&&&&&&&&014737.&&&&0014 737
          KrasnohorivkaКрасногорівкаDonetskin alue&&&&&&&&&&016714.&&&&0016 714&&&&&&&&&&015912.&&&&0015 912&&&&&&&&&&014666.&&&&0014 666
          BilozerskeБілозерськеDonetskin alue&&&&&&&&&&017868.&&&&0017 868&&&&&&&&&&015916.&&&&0015 916&&&&&&&&&&014634.&&&&0014 634
          Bohoduh’ivБогодухівHarkovan alue&&&&&&&&&&018224.&&&&0018 224&&&&&&&&&&015720.&&&&0015 720&&&&&&&&&&014624.&&&&0014 624
          MykolajivМиколаївLvivin alue&&&&&&&&&&014801.&&&&0014 801&&&&&&&&&&014934.&&&&0014 934&&&&&&&&&&014498.&&&&0014 498
          TultšynТульчинVinnytsjan alue&&&&&&&&&&016136.&&&&0016 136&&&&&&&&&&015845.&&&&0015 845&&&&&&&&&&014446.&&&&0014 446
          VilnjanskВільнянськZaporižžjan alue&&&&&&&&&&016522.&&&&0016 522&&&&&&&&&&015787.&&&&0015 787&&&&&&&&&&014324.&&&&0014 324
          ArtsyzАрцизOdessan alue&&&&&&&&&&016370.&&&&0016 370&&&&&&&&&&015021.&&&&0015 021&&&&&&&&&&014355.&&&&0014 355
          MykolajivkaМиколаївка[b]Donetskin alue&&&&&&&&&&016620.&&&&0016 620&&&&&&&&&&015559.&&&&0015 559&&&&&&&&&&014210.&&&&0014 210
          VuhledarВугледарDonetskin alue&&&&&&&&&&017440.&&&&0017 440&&&&&&&&&&015294.&&&&0015 294&&&&&&&&&&014144.&&&&0014 144
          StorožynetsСторожинецьTšernivtsin alue&&&&&&&&&&014693.&&&&0014 693&&&&&&&&&&014407.&&&&0014 407&&&&&&&&&&014077.&&&&0014 077
          KarlivkaКарлівкаPultavan alue&&&&&&&&&&017995.&&&&0017 995&&&&&&&&&&015071.&&&&0015 071&&&&&&&&&&014045.&&&&0014 045
          NovohrodivkaНовогродівкаDonetskin alue&&&&&&&&&&017473.&&&&0017 473&&&&&&&&&&015247.&&&&0015 247&&&&&&&&&&014037.&&&&0014 037
          HaivoronГайворонKirovohradin alue&&&&&&&&&&016126.&&&&0016 126&&&&&&&&&&015087.&&&&0015 087&&&&&&&&&&014010.&&&&0014 010
          Orih’ivОріхівZaporižžjan alue&&&&&&&&&&017955.&&&&0017 955&&&&&&&&&&015161.&&&&0015 161&&&&&&&&&&013896.&&&&0013 896
          ŽovkvaЖовкваLvivin alue&&&&&&&&&&013474.&&&&0013 474&&&&&&&&&&013629.&&&&0013 629&&&&&&&&&&013852.&&&&0013 852
          KivertsiКіверціVolynian alue&&&&&&&&&&016678.&&&&0016 678&&&&&&&&&&014480.&&&&0014 480&&&&&&&&&&013798.&&&&0013 798
          ZmijivЗміївHarkovan alue&&&&&&&&&&017063.&&&&0017 063&&&&&&&&&&015160.&&&&0015 160&&&&&&&&&&013737.&&&&0013 737
          RadomyšlРадомишльŽytomyrin alue&&&&&&&&&&015326.&&&&0015 326&&&&&&&&&&014930.&&&&0014 930&&&&&&&&&&013685.&&&&0013 685
          OtšakivОчаківMykolajivin alue&&&&&&&&&&016929.&&&&0016 929&&&&&&&&&&014566.&&&&0014 566&&&&&&&&&&013663.&&&&0013 663
          Hola PrystanГола ПристаньHersonin alue&&&&&&&&&&016028.&&&&0016 028&&&&&&&&&&014785.&&&&0014 785&&&&&&&&&&013544.&&&&0013 544
          BunheБунге[c]Donetskin alue&&&&&&&&&&017813.&&&&0017 813&&&&&&&&&&013945.&&&&0013 945&&&&&&&&&&013495.&&&&0013 495
          ZbaražЗбаражTernopilin alue&&&&&&&&&&013228.&&&&0013 228&&&&&&&&&&014054.&&&&0014 054&&&&&&&&&&013346.&&&&0013 346
          ŽaškivЖашківTšerkasyn alue&&&&&&&&&&015853.&&&&0015 853&&&&&&&&&&014146.&&&&0014 146&&&&&&&&&&013242.&&&&0013 242
          TerebovljaТеребовляTernopilin alue&&&&&&&&&&013661.&&&&0013 661&&&&&&&&&&013709.&&&&0013 709&&&&&&&&&&013226.&&&&0013 226
          KaharlykКагарликKiovan alue&&&&&&&&&&013757.&&&&0013 757&&&&&&&&&&013730.&&&&0013 730&&&&&&&&&&013133.&&&&0013 133
          BerezneБерезнеRivnen alue&&&&&&&&&&013669.&&&&0013 669&&&&&&&&&&013435.&&&&0013 435&&&&&&&&&&013126.&&&&0013 126
          ApostoloveАпостоловеDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&016439.&&&&0016 439&&&&&&&&&&014348.&&&&0014 348&&&&&&&&&&013069.&&&&0013 069
          HorodyštšeГородищеTšerkasyn alue&&&&&&&&&&015645.&&&&0015 645&&&&&&&&&&014249.&&&&0014 249&&&&&&&&&&013062.&&&&0013 062
          ZoloteЗолотеLuhanskin alue&&&&&&&&&&017836.&&&&0017 836&&&&&&&&&&014376.&&&&0014 376&&&&&&&&&&013007.&&&&0013 007
          NosivkaНосівкаTšernihivin alue&&&&&&&&&&015966.&&&&0015 966&&&&&&&&&&014007.&&&&0014 007&&&&&&&&&&012908.&&&&0012 908
          HuljaipoleГуляйполеZaporižžjan alue&&&&&&&&&&017077.&&&&0017 077&&&&&&&&&&014180.&&&&0014 180&&&&&&&&&&012786.&&&&0012 786
          TalneТальнеTšerkasyn alue&&&&&&&&&&016388.&&&&0016 388&&&&&&&&&&014160.&&&&0014 160&&&&&&&&&&012839.&&&&0012 839
          JavorivЯворівLvivin alue&&&&&&&&&&013510.&&&&0013 510&&&&&&&&&&013009.&&&&0013 009&&&&&&&&&&012785.&&&&0012 785
          ZelenodolskЗеленодольськDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&014792.&&&&0014 792&&&&&&&&&&013907.&&&&0013 907&&&&&&&&&&012692.&&&&0012 692
          Petrovo-KrasnosilljaПетрово-Красносілля[d]Luhanskin alue&&&&&&&&&&015478.&&&&0015 478&&&&&&&&&&013117.&&&&0013 117&&&&&&&&&&012642.&&&&0012 642
          TetijivТетіївKiovan alue&&&&&&&&&&014944.&&&&0014 944&&&&&&&&&&013270.&&&&0013 270&&&&&&&&&&012640.&&&&0012 640
          VasylivkaВасилівкаZaporižžjan alue&&&&&&&&&&015592.&&&&0015 592&&&&&&&&&&013875.&&&&0013 875&&&&&&&&&&012567.&&&&0012 567
          H’orolХоролPultavan alue&&&&&&&&&&014753.&&&&0014 753&&&&&&&&&&013532.&&&&0013 532&&&&&&&&&&012540.&&&&0012 540
          RožyštšeРожищеVolynian alue&&&&&&&&&&013636.&&&&0013 636&&&&&&&&&&013306.&&&&0013 306&&&&&&&&&&012483.&&&&0012 483
          Kamin-KašyrskyiКамінь-КаширськийVolynian alue&&&&&&&&&&010818.&&&&0010 818&&&&&&&&&&012190.&&&&0012 190&&&&&&&&&&012477.&&&&0012 477
          Novhorod-SiverskyiНовгород-СіверськийTšernihivin alue&&&&&&&&&&015175.&&&&0015 175&&&&&&&&&&013753.&&&&0013 753&&&&&&&&&&012375.&&&&0012 375
          BiljajivkaБіляївкаOdessan alue&&&&&&&&&&014294.&&&&0014 294&&&&&&&&&&011993.&&&&0011 993&&&&&&&&&&012355.&&&&0012 355
          Tšasiv JarЧасів ЯрDonetskin alue&&&&&&&&&&016612.&&&&0016 612&&&&&&&&&&013817.&&&&0013 817&&&&&&&&&&012250.&&&&0012 250
          BeršadБершадьVinnytsjan alue&&&&&&&&&&013336.&&&&0013 336&&&&&&&&&&013098.&&&&0013 098&&&&&&&&&&012205.&&&&0012 205
          KorjukivkaКорюківкаTšernihivin alue&&&&&&&&&&014318.&&&&0014 318&&&&&&&&&&013114.&&&&0013 114&&&&&&&&&&012202.&&&&0012 202
          HnivanГніваньVinnytsjan alue&&&&&&&&&&012832.&&&&0012 832&&&&&&&&&&012577.&&&&0012 577&&&&&&&&&&012191.&&&&0012 191
          BaštankaБаштанкаMykolajivin alue&&&&&&&&&&013146.&&&&0013 146&&&&&&&&&&012658.&&&&0012 658&&&&&&&&&&012180.&&&&0012 180
          ButšatšБучачTernopilin alue&&&&&&&&&&012549.&&&&0012 549&&&&&&&&&&012631.&&&&0012 631&&&&&&&&&&012171.&&&&0012 171
          Kamjanka-DniprovskaКам'янка-ДніпровськаZaporižžjan alue&&&&&&&&&&015522.&&&&0015 522&&&&&&&&&&013383.&&&&0013 383&&&&&&&&&&012117.&&&&0012 117
          SnihurivkaСнігурівкаMykolajivin alue&&&&&&&&&&015447.&&&&0015 447&&&&&&&&&&012992.&&&&0012 992&&&&&&&&&&012045.&&&&0012 045
          UzynУзинKiovan alue&&&&&&&&&&013217.&&&&0013 217&&&&&&&&&&012150.&&&&0012 150&&&&&&&&&&011921.&&&&0011 921
          BeryslavБериславHersonin alue&&&&&&&&&&015455.&&&&0015 455&&&&&&&&&&013044.&&&&0013 044&&&&&&&&&&011895.&&&&0011 895
          ŽdanivkaЖданівкаDonetskin alue&&&&&&&&&&013688.&&&&0013 688&&&&&&&&&&012301.&&&&0012 301&&&&&&&&&&011867.&&&&0011 867
          Nova OdesaНова ОдесаMykolajivin alue&&&&&&&&&&014070.&&&&0014 070&&&&&&&&&&012253.&&&&0012 253&&&&&&&&&&011510.&&&&0011 510
          HorodnjaГородняTšernihivin alue&&&&&&&&&&014043.&&&&0014 043&&&&&&&&&&012431.&&&&0012 431&&&&&&&&&&011506.&&&&0011 506
          KalmiuskeКальміуське[e]Donetskin alue&&&&&&&&&&012813.&&&&0012 813&&&&&&&&&&011672.&&&&0011 672&&&&&&&&&&011422.&&&&0011 422
          Bokovo-H’rustalneБоково-Хрустальне[f]Luhanskin alue&&&&&&&&&&014773.&&&&0014 773&&&&&&&&&&011731.&&&&0011 731&&&&&&&&&&011421.&&&&0011 421
          NemyrivНемирівVinnytsjan alue&&&&&&&&&&012082.&&&&0012 082&&&&&&&&&&011861.&&&&0011 861&&&&&&&&&&011421.&&&&0011 421
          ŠtšastjaЩастяLuhanskin alue&&&&&&&&&&013770.&&&&0013 770&&&&&&&&&&012629.&&&&0012 629&&&&&&&&&&011411.&&&&0011 411
          BaranivkaБаранівкаŽytomyrin alue&&&&&&&&&&012584.&&&&0012 584&&&&&&&&&&011948.&&&&0011 948&&&&&&&&&&011161.&&&&0011 161
          PrymorskПриморськZaporižžjan alue&&&&&&&&&&012973.&&&&0012 973&&&&&&&&&&012194.&&&&0012 194&&&&&&&&&&011157.&&&&0011 157
          SvitlodarskСвітлодарськDonetskin alue&&&&&&&&&&013184.&&&&0013 184&&&&&&&&&&012127.&&&&0012 127&&&&&&&&&&011127.&&&&0011 127
          MyronivkaМиронівкаKiovan alue&&&&&&&&&&013368.&&&&0013 368&&&&&&&&&&011851.&&&&0011 851&&&&&&&&&&011103.&&&&0011 103
          IllintsiІллінціVinnytsjan alue&&&&&&&&&&011186.&&&&0011 186&&&&&&&&&&011360.&&&&0011 360&&&&&&&&&&011095.&&&&0011 095
          NovoazovskНовоазовськDonetskin alue&&&&&&&&&&012702.&&&&0012 702&&&&&&&&&&011740.&&&&0011 740&&&&&&&&&&011051.&&&&0011 051
          Loh’vytsjaЛохвицяPultavan alue&&&&&&&&&&012389.&&&&0012 389&&&&&&&&&&011801.&&&&0011 801&&&&&&&&&&011014.&&&&0011 014
          KamjankaКам'янкаTšerkasyn alue&&&&&&&&&&015109.&&&&0015 109&&&&&&&&&&012427.&&&&0012 427&&&&&&&&&&010945.&&&&0010 945
          Mena (Ukraina)МенаTšernihivin alue&&&&&&&&&&012940.&&&&0012 940&&&&&&&&&&012181.&&&&0012 181&&&&&&&&&&010935.&&&&0010 935
          SiverskСіверськDonetskin alue&&&&&&&&&&014393.&&&&0014 393&&&&&&&&&&012036.&&&&0012 036&&&&&&&&&&010875.&&&&0010 875
          TatarbunaryТатарбунариOdessan alue&&&&&&&&&&010797.&&&&0010 797&&&&&&&&&&010974.&&&&0010 974&&&&&&&&&&010836.&&&&0010 836
          NovomyrhorodНовомиргородKirovohradin alue&&&&&&&&&&013220.&&&&0013 220&&&&&&&&&&011495.&&&&0011 495&&&&&&&&&&010715.&&&&0010 715
          SosnivkaСоснівкаLvivin alue&&&&&&&&&&011889.&&&&0011 889&&&&&&&&&&011437.&&&&0011 437&&&&&&&&&&010712.&&&&0010 712
          JampilЯмпільVinnytsjan alue&&&&&&&&&&011787.&&&&0011 787&&&&&&&&&&011329.&&&&0011 329&&&&&&&&&&010679.&&&&0010 679
          UkrajinskУкраїнськDonetskin alue&&&&&&&&&&013236.&&&&0013 236&&&&&&&&&&011928.&&&&0011 928&&&&&&&&&&010655.&&&&0010 655
          BorštšivБорщівTernopilin alue&&&&&&&&&&011382.&&&&0011 382&&&&&&&&&&011202.&&&&0011 202&&&&&&&&&&010632.&&&&0010 632
          SnovskСновськ[g]Tšernihivin alue&&&&&&&&&&012315.&&&&0012 315&&&&&&&&&&011455.&&&&0011 455&&&&&&&&&&010620.&&&&0010 620
          BobrovytsjaБобровицяTšernihivin alue&&&&&&&&&&011916.&&&&0011 916&&&&&&&&&&011279.&&&&0011 279&&&&&&&&&&010541.&&&&0010 541
          HrebinkaГребінкаPultavan alue&&&&&&&&&&011662.&&&&0011 662&&&&&&&&&&010938.&&&&0010 938&&&&&&&&&&010541.&&&&0010 541
          SoledarСоледарDonetskin alue&&&&&&&&&&013151.&&&&0013 151&&&&&&&&&&011560.&&&&0011 560&&&&&&&&&&010490.&&&&0010 490
          MospyneМоспинеDonetskin alue&&&&&&&&&&011736.&&&&0011 736&&&&&&&&&&010745.&&&&0010 745&&&&&&&&&&010471.&&&&0010 471
          NovodnistrovskНоводністровськTšernivtsin alue&&&&&&&&&&010342.&&&&0010 342&&&&&&&&&&010729.&&&&0010 729&&&&&&&&&&010463.&&&&0010 463
          RadyvylivРадивилівRivnen alue&&&&&&&&&&010311.&&&&0010 311&&&&&&&&&&010558.&&&&0010 558&&&&&&&&&&010427.&&&&0010 427
          Kamjanka-BuzkaКам'янка-БузькаLvivin alue&&&&&&&&&&011674.&&&&0011 674&&&&&&&&&&010837.&&&&0010 837&&&&&&&&&&010397.&&&&0010 397
          BobrynetsБобринецьKirovohradin alue&&&&&&&&&&012300.&&&&0012 300&&&&&&&&&&011005.&&&&0011 005&&&&&&&&&&010396.&&&&0010 396
          ItšnjaІчняTšernihivin alue&&&&&&&&&&012780.&&&&0012 780&&&&&&&&&&011454.&&&&0011 454&&&&&&&&&&010390.&&&&0010 390
          HirnykГірникDonetskin alue&&&&&&&&&&014207.&&&&0014 207&&&&&&&&&&011510.&&&&0011 510&&&&&&&&&&010357.&&&&0010 357
          ŽydatšivЖидачівLvivin alue&&&&&&&&&&011798.&&&&0011 798&&&&&&&&&&011149.&&&&0011 149&&&&&&&&&&010353.&&&&0010 353
          LjubomlЛюбомльVolynian alue&&&&&&&&&&010395.&&&&0010 395&&&&&&&&&&010274.&&&&0010 274&&&&&&&&&&010295.&&&&0010 295
          Boleh’ivБолехівIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&010633.&&&&0010 633&&&&&&&&&&010770.&&&&0010 770&&&&&&&&&&010259.&&&&0010 259
          TavrijskТаврійськHersonin alue&&&&&&&&&&011452.&&&&0011 452&&&&&&&&&&010941.&&&&0010 941&&&&&&&&&&010108.&&&&0010 108
          OlevskОлевськ[h]Žytomyrin alue&&&&&&&&&&010896.&&&&0010 896&&&&&&&&&&010222.&&&&0010 222&&&&&&&&&&010032.&&&&0010 032
          ŠtšolkineЩолкінеKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&011699.&&&&0011 699&&&&&&&&&&011169.&&&&0011 169&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          Mala VyskaМала ВискаKirovohradin alue&&&&&&&&&&013132.&&&&0013 132&&&&&&&&&&011014.&&&&0011 014&&&&&&&&&&&09960.&&&&009 960
          TeplodarТеплодарOdessan alue&&&&&&&&&&&08830.&&&&008 830&&&&&&&&&&010227.&&&&0010 227&&&&&&&&&&&09958.&&&&009 958
          Verh’ivtseveВерхівцевеDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&010142.&&&&0010 142&&&&&&&&&&010062.&&&&0010 062&&&&&&&&&&&09948.&&&&009 948
          H’rystynivkaХристинівкаTšerkasyn alue&&&&&&&&&&011650.&&&&0011 650&&&&&&&&&&010853.&&&&0010 853&&&&&&&&&&&09879.&&&&009 879
          RodynskeРодинськеDonetskin alue&&&&&&&&&&011996.&&&&0011 996&&&&&&&&&&010641.&&&&0010 641&&&&&&&&&&&09850.&&&&009 850
          InkermanІнкерманSevastopol&&&&&&&&&&010628.&&&&0010 628&&&&&&&&&&012028.&&&&0012 028&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          TaraštšaТаращаKiovan alue&&&&&&&&&&013452.&&&&0013 452&&&&&&&&&&011275.&&&&0011 275&&&&&&&&&&&09689.&&&&009 689
          DeražnjaДеражняHmelnytskyin alue&&&&&&&&&&010446.&&&&0010 446&&&&&&&&&&010302.&&&&0010 302&&&&&&&&&&&09772.&&&&009 772
          DubljanyДубляниLvivin alue&&&&&&&&&&&08469.&&&&008 469&&&&&&&&&&010132.&&&&0010 132&&&&&&&&&&&09748.&&&&009 748
          SnjatynСнятинIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&010479.&&&&0010 479&&&&&&&&&&010102.&&&&0010 102&&&&&&&&&&&09718.&&&&009 718
          Radeh’ivРадехівLvivin alue&&&&&&&&&&&09230.&&&&009 230&&&&&&&&&&&09612.&&&&009 612&&&&&&&&&&&09680.&&&&009 680
          PereštšepyneПерещепинеDnipropetrovskin alue&&&&&&&&&&010041.&&&&0010 041&&&&&&&&&&010138.&&&&0010 138&&&&&&&&&&&09639.&&&&009 639
          ZymohirjaЗимогір'яLuhanskin alue&&&&&&&&&&011295.&&&&0011 295&&&&&&&&&&&09881.&&&&009 881&&&&&&&&&&&09557.&&&&009 557
          KobeljakyКобелякиPultavan alue&&&&&&&&&&012076.&&&&0012 076&&&&&&&&&&010041.&&&&0010 041&&&&&&&&&&&09465.&&&&009 465
          BorznaБорзнаTšernihivin alue&&&&&&&&&&011707.&&&&0011 707&&&&&&&&&&010396.&&&&0010 396&&&&&&&&&&&09454.&&&&009 454
          Staryi KrymСтарий КримKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&010101.&&&&0010 101&&&&&&&&&&&09478.&&&&009 478&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          BerezivkaБерезівкаOdessan alue&&&&&&&&&&&09481.&&&&009 481&&&&&&&&&&&09778.&&&&009 778&&&&&&&&&&&09428.&&&&009 428
          PustomytyПустомитиLvivin alue&&&&&&&&&&&09798.&&&&009 798&&&&&&&&&&&09211.&&&&009 211&&&&&&&&&&&09372.&&&&009 372
          DubrovytsjaДубровицяRivnen alue&&&&&&&&&&&09644.&&&&009 644&&&&&&&&&&&09459.&&&&009 459&&&&&&&&&&&09343.&&&&009 343
          IrminoІрміно[i]Luhanskin alue&&&&&&&&&&013053.&&&&0013 053&&&&&&&&&&&09886.&&&&009 886&&&&&&&&&&&09270.&&&&009 270
          PohrebyštšeПогребищеVinnytsjan alue&&&&&&&&&&010754.&&&&0010 754&&&&&&&&&&&09814.&&&&009 814&&&&&&&&&&&09209.&&&&009 209
          ZinkivЗіньківPultavan alue&&&&&&&&&&010577.&&&&0010 577&&&&&&&&&&&09899.&&&&009 899&&&&&&&&&&&09168.&&&&009 168
          IršavaІршаваTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&&09515.&&&&009 515&&&&&&&&&&&09220.&&&&009 220&&&&&&&&&&&09163.&&&&009 163
          MostyskaМостиськаLvivin alue&&&&&&&&&&&09150.&&&&009 150&&&&&&&&&&&09258.&&&&009 258&&&&&&&&&&&09103.&&&&009 103
          HirskeГірськеLuhanskin alue&&&&&&&&&&011473.&&&&0011 473&&&&&&&&&&010041.&&&&0010 041&&&&&&&&&&&09100.&&&&009 100
          MarjinkaМар'їнкаDonetskin alue&&&&&&&&&&010722.&&&&0010 722&&&&&&&&&&&09829.&&&&009 829&&&&&&&&&&&09089.&&&&009 089
          RešetylivkaРешетилівка [j]Pultavan alue&&&&&&&&&&&09457.&&&&009 457&&&&&&&&&&&09412.&&&&009 412&&&&&&&&&&&09021.&&&&009 021
          TysmenytsjaТисменицяIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&&09790.&&&&009 790&&&&&&&&&&&09443.&&&&009 443&&&&&&&&&&&08958.&&&&008 958
          HlobyneГлобинеPultavan alue&&&&&&&&&&012902.&&&&0012 902&&&&&&&&&&&09921.&&&&009 921&&&&&&&&&&&08955.&&&&008 955
          H’odorivХодорівLvivin alue&&&&&&&&&&010565.&&&&0010 565&&&&&&&&&&&09813.&&&&009 813&&&&&&&&&&&08954.&&&&008 954
          H’otynХотинTšernivtsin alue&&&&&&&&&&011216.&&&&0011 216&&&&&&&&&&&09591.&&&&009 591&&&&&&&&&&&08936.&&&&008 936
          ZalištšykyЗаліщикиTernopilin alue&&&&&&&&&&010125.&&&&0010 125&&&&&&&&&&&09379.&&&&009 379&&&&&&&&&&&08928.&&&&008 928
          Horoh’ivГорохівVolynian alue&&&&&&&&&&&09015.&&&&009 015&&&&&&&&&&&09172.&&&&009 172&&&&&&&&&&&08925.&&&&008 925
          HorodenkaГороденкаIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&&09794.&&&&009 794&&&&&&&&&&&09384.&&&&009 384&&&&&&&&&&&08812.&&&&008 812
          TjatšivТячівTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&&09786.&&&&009 786&&&&&&&&&&&09127.&&&&009 127&&&&&&&&&&&08887.&&&&008 887
          TlumatšТлумачIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&&08831.&&&&008 831&&&&&&&&&&&08885.&&&&008 885&&&&&&&&&&&08689.&&&&008 689
          BuskБуськLvivin alue&&&&&&&&&&&08673.&&&&008 673&&&&&&&&&&&08484.&&&&008 484&&&&&&&&&&&08662.&&&&008 662
          TšopЧопTaka-Karpatian alue&&&&&&&&&&&08919.&&&&008 919&&&&&&&&&&&09018.&&&&009 018&&&&&&&&&&&08626.&&&&008 626
          PomitšnaПомічнаKirovohradin alue&&&&&&&&&&010946.&&&&0010 946&&&&&&&&&&&09201.&&&&009 201&&&&&&&&&&&08608.&&&&008 608
          ValkyВалкиHarkovan alue&&&&&&&&&&010381.&&&&0010 381&&&&&&&&&&&09355.&&&&009 355&&&&&&&&&&&08577.&&&&008 577
          SokyrjanyСокиряниTšernivtsin alue&&&&&&&&&&010258.&&&&0010 258&&&&&&&&&&&09388.&&&&009 388&&&&&&&&&&&08547.&&&&008 547
          TšyhyrynЧигиринTšerkasyn alue&&&&&&&&&&011960.&&&&0011 960&&&&&&&&&&&09258.&&&&009 258&&&&&&&&&&&08539.&&&&008 539
          Rava-RuskaРава-РуськаLvivin alue&&&&&&&&&&&08070.&&&&008 070&&&&&&&&&&&08487.&&&&008 487&&&&&&&&&&&08494.&&&&008 494
          KodymaКодимаOdessan alue&&&&&&&&&&&09634.&&&&009 634&&&&&&&&&&&08860.&&&&008 860&&&&&&&&&&&08404.&&&&008 404
          KosivКосівIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&&08301.&&&&008 301&&&&&&&&&&&08621.&&&&008 621&&&&&&&&&&&08351.&&&&008 351
          MonastyryštšeМонастирищеTšerkasyn alue&&&&&&&&&&&09463.&&&&009 463&&&&&&&&&&&08970.&&&&008 970&&&&&&&&&&&08338.&&&&008 338
          AndrušivkaАндрушівкаŽytomyrin alue&&&&&&&&&&&09890.&&&&009 890&&&&&&&&&&&08951.&&&&008 951&&&&&&&&&&&08325.&&&&008 325
          LanivtsiЛанівціTernopilin alue&&&&&&&&&&&08680.&&&&008 680&&&&&&&&&&&08746.&&&&008 746&&&&&&&&&&&08215.&&&&008 215
          BurynБуриньSumyn alue&&&&&&&&&&011678.&&&&0011 678&&&&&&&&&&&09031.&&&&009 031&&&&&&&&&&&08197.&&&&008 197
          LypovetsЛиповецьVinnytsjan alue&&&&&&&&&&&09406.&&&&009 406&&&&&&&&&&&08691.&&&&008 691&&&&&&&&&&&07958.&&&&007 958
          JaremtšeЯремче[k]Ivano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&&07850.&&&&007 850&&&&&&&&&&&08201.&&&&008 201&&&&&&&&&&&07907.&&&&007 907
          BarvinkoveБарвінковеHarkovan alue&&&&&&&&&&012998.&&&&0012 998&&&&&&&&&&&09465.&&&&009 465&&&&&&&&&&&07840.&&&&007 840
          AlupkaАлупкаKrimin autonominen tasavalta&&&&&&&&&&&09018.&&&&009 018&&&&&&&&&&&08528.&&&&008 528&&&&&&&&&&&&&&00.01000000
          SemenivkaСеменівкаTšernihivin alue&&&&&&&&&&&09656.&&&&009 656&&&&&&&&&&&08486.&&&&008 486&&&&&&&&&&&07792.&&&&007 792
          BilytskeБілицькеDonetskin alue&&&&&&&&&&010093.&&&&0010 093&&&&&&&&&&&08627.&&&&008 627&&&&&&&&&&&07764.&&&&007 764
          ZastavnaЗаставнаTšernivtsin alue&&&&&&&&&&&08866.&&&&008 866&&&&&&&&&&&07985.&&&&007 985&&&&&&&&&&&07750.&&&&007 750
          ZavodskeЗаводське[l]Pultavan alue&&&&&&&&&&&09024.&&&&009 024&&&&&&&&&&&08560.&&&&008 560&&&&&&&&&&&07712.&&&&007 712
          VylkoveВилковеOdessan alue&&&&&&&&&&&09260.&&&&009 260&&&&&&&&&&&08422.&&&&008 422&&&&&&&&&&&07712.&&&&007 712
          PotšajivПочаївTernopilin alue&&&&&&&&&&&08240.&&&&008 240&&&&&&&&&&&07834.&&&&007 834&&&&&&&&&&&07633.&&&&007 633
          AnanjivАнаньївOdessan alue&&&&&&&&&&&09476.&&&&009 476&&&&&&&&&&&08563.&&&&008 563&&&&&&&&&&&07626.&&&&007 626
          RohatynРогатинIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&&08607.&&&&008 607&&&&&&&&&&&08000.&&&&008 000&&&&&&&&&&&07521.&&&&007 521
          NovoselytsjaНовоселицяTšernivtsin alue&&&&&&&&&&&08400.&&&&008 400&&&&&&&&&&&07714.&&&&007 714&&&&&&&&&&&07399.&&&&007 399
          PivdenneПівденнеHarkovan alue&&&&&&&&&&&08516.&&&&008 516&&&&&&&&&&&07856.&&&&007 856&&&&&&&&&&&07319.&&&&007 319
          VuhlehirskВуглегірськDonetskin alue&&&&&&&&&&010309.&&&&0010 309&&&&&&&&&&&07671.&&&&007 671&&&&&&&&&&&07294.&&&&007 294
          RžyštšivРжищівKiovan alue&&&&&&&&&&&08447.&&&&008 447&&&&&&&&&&&07545.&&&&007 545&&&&&&&&&&&07175.&&&&007 175
          KyputšeКипуче[m]Luhanskin alue&&&&&&&&&&&09097.&&&&009 097&&&&&&&&&&&07465.&&&&007 465&&&&&&&&&&&07162.&&&&007 162
          ZorynskЗоринськLuhanskin alue&&&&&&&&&&&08838.&&&&008 838&&&&&&&&&&&07291.&&&&007 291&&&&&&&&&&&07096.&&&&007 096
          ŠarhorodШаргородVinnytsjan alue&&&&&&&&&&&07161.&&&&007 161&&&&&&&&&&&06981.&&&&006 981&&&&&&&&&&&06982.&&&&006 982
          TurkaТуркаLvivin alue&&&&&&&&&&&07681.&&&&007 681&&&&&&&&&&&07207.&&&&007 207&&&&&&&&&&&06925.&&&&006 925
          KoretsКорецьRivnen alue&&&&&&&&&&&08649.&&&&008 649&&&&&&&&&&&07304.&&&&007 304&&&&&&&&&&&06914.&&&&006 914
          Seredyna-BudaСередина-БудаSumyn alue&&&&&&&&&&&07511.&&&&007 511&&&&&&&&&&&07169.&&&&007 169&&&&&&&&&&&06888.&&&&006 888
          NovodružeskНоводружеськLuhanskin alue&&&&&&&&&&&09025.&&&&009 025&&&&&&&&&&&07660.&&&&007 660&&&&&&&&&&&06705.&&&&006 705
          VorožbaВорожбаSumyn alue&&&&&&&&&&&08384.&&&&008 384&&&&&&&&&&&07363.&&&&007 363&&&&&&&&&&&06674.&&&&006 674
          H’orostkivХоростківTernopilin alue&&&&&&&&&&&07306.&&&&007 306&&&&&&&&&&&07034.&&&&007 034&&&&&&&&&&&06652.&&&&006 652
          ZborivЗборівTernopilin alue&&&&&&&&&&&07436.&&&&007 436&&&&&&&&&&&06816.&&&&006 816&&&&&&&&&&&06621.&&&&006 621
          PryvilljaПривілляLuhanskin alue&&&&&&&&&&&09004.&&&&009 004&&&&&&&&&&&07643.&&&&007 643&&&&&&&&&&&06520.&&&&006 520
          KopytšyntsiКопичинціTernopilin alue&&&&&&&&&&&07036.&&&&007 036&&&&&&&&&&&06869.&&&&006 869&&&&&&&&&&&06502.&&&&006 502
          PeretšynПеречин [n]Taka-Karpatian alue&&&&&&&&&&&07083.&&&&007 083&&&&&&&&&&&06720.&&&&006 720&&&&&&&&&&&06477.&&&&006 477
          Sudova VyšnjaСудова ВишняLvivin alue&&&&&&&&&&&06668.&&&&006 668&&&&&&&&&&&06504.&&&&006 504&&&&&&&&&&&06470.&&&&006 470
          Staryi SambirСтарий СамбірLvivin alue&&&&&&&&&&&05706.&&&&005 706&&&&&&&&&&&06596.&&&&006 596&&&&&&&&&&&06440.&&&&006 440
          PeremyšljanyПеремишляниLvivin alue&&&&&&&&&&&07565.&&&&007 565&&&&&&&&&&&06885.&&&&006 885&&&&&&&&&&&06415.&&&&006 415
          OleksandrivskОлександрівськLuhanskin alue&&&&&&&&&&&07045.&&&&007 045&&&&&&&&&&&06596.&&&&006 596&&&&&&&&&&&06401.&&&&006 401
          Velyki MostyВеликі МостиLvivin alue&&&&&&&&&&&05925.&&&&005 925&&&&&&&&&&&06132.&&&&006 132&&&&&&&&&&&06286.&&&&006 286
          MolotšanskМолочанськZaporižžjan alue&&&&&&&&&&&07964.&&&&007 964&&&&&&&&&&&06891.&&&&006 891&&&&&&&&&&&06099.&&&&006 099
          HalytšГаличIvano-Frankivskin alue&&&&&&&&&&&06495.&&&&006 495&&&&&&&&&&&06264.&&&&006 264&&&&&&&&&&&06086.&&&&006 086
          SkoleСколеLvivin alue&&&&&&&&&&&06742.&&&&006 742&&&&&&&&&&&06324.&&&&006 324&&&&&&&&&&&06054.&&&&006 054
          KitsmanКіцманьTšernivtsin alue&&&&&&&&&&&07608.&&&&007 608&&&&&&&&&&&06603.&&&&006 603&&&&&&&&&&&06049.&&&&006 049
          BlahovištšenskeБлаговіщенське[o]Kirovohradin alue&&&&&&&&&&&07526.&&&&007 526&&&&&&&&&&&06092.&&&&006 092&&&&&&&&&&&05825.&&&&005 825
          OsterОстерTšernihivin alue&&&&&&&&&&&07194.&&&&007 194&&&&&&&&&&&06295.&&&&006 295&&&&&&&&&&&05564.&&&&005 564
          MoršynМоршинLvivin alue&&&&&&&&&&&06482.&&&&006 482&&&&&&&&&&&06013.&&&&006 013&&&&&&&&&&&05562.&&&&005 562
          MonastyryskaМонастириськаTernopilin alue&&&&&&&&&&&06344.&&&&006 344&&&&&&&&&&&06065.&&&&006 065&&&&&&&&&&&05380.&&&&005 380
          TšudnivЧуднів[p]Žytomyrin alue&&&&&&&&&&&06558.&&&&006 558&&&&&&&&&&&05814.&&&&005 814&&&&&&&&&&&05357.&&&&005 357
          ŠumskШумськTernopilin alue&&&&&&&&&&&05161.&&&&005 161&&&&&&&&&&&05460.&&&&005 460&&&&&&&&&&&05300.&&&&005 300
          RudkyРудкиLvivin alue&&&&&&&&&&&04942.&&&&004 942&&&&&&&&&&&05447.&&&&005 447&&&&&&&&&&&05230.&&&&005 230
          VaškivtsiВашківціTšernivtsin alue&&&&&&&&&&&05987.&&&&005 987&&&&&&&&&&&05405.&&&&005 405&&&&&&&&&&&05215.&&&&005 215
          ZalizneЗалізне[q]Donetskin alue&&&&&&&&&&&06725.&&&&006 725&&&&&&&&&&&05567.&&&&005 567&&&&&&&&&&&04928.&&&&004 928
          MiusynskМіусинськLuhanskin alue&&&&&&&&&&&06029.&&&&006 029&&&&&&&&&&&04732.&&&&004 732&&&&&&&&&&&04596.&&&&004 596
          DružbaДружбаSumyn alue&&&&&&&&&&&05726.&&&&005 726&&&&&&&&&&&04997.&&&&004 997&&&&&&&&&&&04504.&&&&004 504
          Novyi Kalynivuk:Новий Калинів[r]Lvivin alue&&&&&&&&&&&03582.&&&&003 582&&&&&&&&&&&04123.&&&&004 123&&&&&&&&&&&04243.&&&&004 243
          SvjatohirskСвятогірськ[s]Donetskin alue&&&&&&&&&&&05136.&&&&005 136&&&&&&&&&&&04630.&&&&004 630&&&&&&&&&&&04226.&&&&004 226
          AlmaznaАлмазнаLuhanskin alue&&&&&&&&&&&05061.&&&&005 061&&&&&&&&&&&04299.&&&&004 299&&&&&&&&&&&04148.&&&&004 148
          Dobromyluk:ДобромильLvivin alue&&&&&&&&&&&04976.&&&&004 976&&&&&&&&&&&04406.&&&&004 406&&&&&&&&&&&04111.&&&&004 111
          H’yrivuk:ХирівLvivin alue&&&&&&&&&&&04590.&&&&004 590&&&&&&&&&&&04056.&&&&004 056&&&&&&&&&&&04104.&&&&004 104
          VyžnytsjaВижницяTšernivtsin alue&&&&&&&&&&&05021.&&&&005 021&&&&&&&&&&&04157.&&&&004 157&&&&&&&&&&&03803.&&&&003 803
          Bibrkauk:БібркаLvivin alue&&&&&&&&&&&03980.&&&&003 980&&&&&&&&&&&03816.&&&&003 816&&&&&&&&&&&03761.&&&&003 761
          SkalatСкалатTernopilin alue&&&&&&&&&&&04036.&&&&004 036&&&&&&&&&&&04020.&&&&004 020&&&&&&&&&&&03739.&&&&003 739
          Komarnouk:КомарноLvivin alue&&&&&&&&&&&03994.&&&&003 994&&&&&&&&&&&03841.&&&&003 841&&&&&&&&&&&03653.&&&&003 653
          Hlynjanyuk:ГлиняниLvivin alue&&&&&&&&&&&03378.&&&&003 378&&&&&&&&&&&03165.&&&&003 165&&&&&&&&&&&02954.&&&&002 954
          Pidhaitsiuk:ПідгайціTernopilin alue&&&&&&&&&&&03280.&&&&003 280&&&&&&&&&&&02830.&&&&002 830&&&&&&&&&&&02609.&&&&002 609
          BaturynБатурин[t]Tšernihivin alue&&&&&&&&&&&03078.&&&&003 078&&&&&&&&&&&02652.&&&&002 652&&&&&&&&&&&02406.&&&&002 406
          BelzБелзLvivin alue&&&&&&&&&&&02478.&&&&002 478&&&&&&&&&&&02352.&&&&002 352&&&&&&&&&&&02191.&&&&002 191
          HertsaГерцаTšernivtsin alue&&&&&&&&&&&02068.&&&&002 068&&&&&&&&&&&02113.&&&&002 113&&&&&&&&&&&02097.&&&&002 097
          Ustyluhuk:УстилугVolynian alue&&&&&&&&&&&02283.&&&&002 283&&&&&&&&&&&02218.&&&&002 218&&&&&&&&&&&02060.&&&&002 060
          Berestetškouk:БерестечкоVolynian alue&&&&&&&&&&&01904.&&&&001 904&&&&&&&&&&&01757.&&&&001 757&&&&&&&&&&&01630.&&&&001 630
          UhnivУгнівLvivin alue&&&&&&&&&&&01021.&&&&001 021&&&&&&&&&&&01002.&&&&001 002&&&&&&&&&&&&0939.&&&&00939
          TšernobylЧорнобиль (Tšornobyl)Kiovan alue&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000
          PrypjatПрип'ятьKiovan alue&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000&&&&&&&&&&&&&&00.010000000
          Ukrainan kaupungit ja niiden asukasluku vuoden 2001 väestönlaskennassa (tuhansia) (ukrainaksi)
          Huomautukset
          Lähteet
          Aiheesta muualla

          Ukrainan piirikeskuksia, yms. paikkakuntia tms

          Kirjallisuutta kaupungeista ja paikkakunnista

          • Kirja, 275 s. (эконом.-геогр. справ.) / Василий Ковтун & Анатолий Степаненко – Киев: Выща шк., 1990. – 275, [4] c. : ил. (venäjäksi)
          • saatavilla online via Ukrainica
          • Ukrajinika (ukr. Україніка), laajalti myös Ukrainica, on ... -e-kirjasto; ЕЛЕКТРОННА БІБЛІОТЕКА "УКРАЇНІКА"; electronic library "Ukrainica"
          • Kaupungit perustietoineen alueittain, alkaen alueen alueen keskuskaupungista
          • Ukrainica -e-kirjaston taustalla Ukrainan tiedeakatemia ja Ukrainan kansalliskirjasto (Національної академії наук України та Національної бібліотеки України імені В. І. Вернадського)
          Lähteet

          Uupuvia 4 000-6 000 as. kaupunkeja


          Lenine, Krimin autonominen tasavalta


          Lenine
          (Ленiне, Єди-Кую, Yedi Quyu)
          Lenino, Jedy-Kuju

          Moskeija Leninessä.

          Lenine

          Koordinaatit: , 35.7738°E

          ValtioUkraina
          AlueKrimin autonominen tasavalta
          PiiriLeninen piiri (Kertšin piiri)
          Kaupunkityyppiseksi taajamaksi1957
          Pinta-ala  ([1])
           – Kokonaispinta-ala7,7 km²
          Väkiluku (2014)7 826


















          Lenine (ukr. Ленiне; ven. Ленино, Lenino; vuoteen 1957 asti Sim Kolodjaziv (ukr. Сім Колодязів), vuodesta 2016 lähtien de jure Jedy-Kuju (ukr. Єди-Кую; ven. Еди-Кую, Edi-Kuju; krimintat. Yedi Quyu) on kaupunkityyppinen taajama Ukrainalle kuuluvan Krimin autonomisen tasavallan Leninen piirissä (Jedy-Kujun piirissä).[1][2][3][4][5]

          Taajama sijaitsee Kertšin niemimaalla, maanteitse 156 kilometriä aluekeskus Simferopolstä itään, noin 62 kilometriä Kertšin kaupungista länteen.[1][2][5][3] Leninen kautta kulkee rautatie, jonka rautatieaseman nimenä on Sim Kolodjaziv[2] (ven. Sem-Kolodezei)[6], ja eteläpuolelta Pohjois-Krimin kanava.[5][7][8] Ukrainan valtatie M017, joka on osa eurooppatietä E 97, kulkee 4 kilometriä taajaman eteläpuolelta.[5]

          Leninen eteläpuolitse kulkeva Pohjois-Krimin kastelukanava vuonna 2014.

          Tammikuun keskilämpötila -1,6 celsiusastetta, heinäkuun +23,8. Keskimääräinen vuosisademäärä 350 mm.[2]

          Seudulla on asuttu muinaisista ajoista lähtien. Taajaman lähistöltä on löydetty pronssikautisen asutuksen jäänteet, skyyttien kärryt, ja asutuksen jäänteet kolmannelta - ensimmäiseltä vuosituhannelta eaa.[1][3] Paikkakunnan pysyvämpi asuttaminen liittyi Kertšistä länteen Vladyslavivkaan, ja edelleen Sevastopolista Harkovaan johtavalle radalle liittyvän rautatieosuuden rakentamiseen. Rautatieosuus valmistui vuonna 1899 tai 1900.[1][3] Paikkakunnalla avattiin rautatieasema, joka sai nimensä kahden kilometrin päässä sijainneesta, vuonna 1878 sveitsiläisten siirtolaisten perustamasta Sim Kolodjazivin kylästä (nyk. Kara tai Illitševe).[1][3] Juomaveden puute rajoitti asukasluvun kasvua; vuonna 1913 kirjattiin vain 80 asukasta. Vuonna 1926 asukkaita oli 107.[3][1] Rakennustöiden ja vesisäiliöiden myötä vuonna 1939 Sim Kolodjazivin asemaseudun väkiluku oli noussut 1 683:een.[1][3] Kaupunkityyppisen taajaman aseman paikkakunta vuonna 1957, samalla paikkakunnan nimi muutettiin Lenineksi.[1][2][3] Dnepriltä johtava Pohjois-Krimin kanava valmistui ja vesi virtasi Lenineen saakka heinäkuussa 1972.[3]

          Ukrainan tilastokeskus arvioi taajaman väkiluvuksi 7 826 (1.1.2014).[4] Vuonna 2001 asukkaita kirjattiin 8 617, joista etnisesti venäläisiä oli 63,9 prosenttia, ukrainalaisia 19,3 % ja krimin tataareja 12,5 %.[1][9] Vuoden 1989 väestönlaskennassa asukkaita oli 8 681.[10] Venäjän miehityksen (2014) jälkeen Krimin autonomisen tasavallan alueella on tehty kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti muun muassa väestönsiirtoja, kansalaisuuden vaihdoksia, ihmisiä on "kadonnut" ja väestöä pakotettu sotimaan synnyinmaataan vastaan. Osa asukkaista on paennut sotaa ja vainoa.[11][12] Miehittäjävaltio on siirtänyt tai kannustanut venäläisväestöä muuttamaan alueelle. Miehittäjän julkaisemia väestötilastoja ei näissä oloissa voi pitää luotettavina tai laillista tilaa kuvaavina.

          Lenine (Jedy-Kuju) oli ainakin periaatteessa heinäkuuhun 2020 saakka Leninen piirin (Jedy-Kujun piirin) hallinnollinen keskus.[1][2][10][4][13] Ukrainan parlamentti muutti myös Krimin autonomisen tasavallan piirijakoa kesällä 2020 osana Ukrainan aluehallinnon piirijaon laajempaa uudistusta. Uudistuksessa piirien lukumäärää supistettiin paljon. Tässä yhteydessä Lenine (Jedy-Kuju) ja Leninen piiri (Jedy-Kujun piiri) siirtyivät uuteen Kertšin piiriin, jonka piirikeskukseksi tuli Kertš.[13] - Taajaman nimenmuutos ja uusi piirijako eivät käytännössä ole vielä miehitetyn Krimin niemimaan alueella käytössä. Muutokset astuvat voimaan, kun taajama ja sitä ympärövät seudut palaavat jällen laillisen hallinnon piiriin, osaksi Ukrainaa.

          Lähteet
          Aiheesta muualla

          Alulle: Berestetško, Lutskin piiri, Volynian alue

          Alulle: Solonytsivka, Harkovan piiri, Harkovan alue

          • Kaupunkityyppisiä taajamia Harkovan piirissä (2021 väkiluvut): Solonytsivka (13 398 as.), Nova Vodolaha (10 633 as.), Vysokyi (9 829 as.), Bezljudivka (9 296 as.), Mala Danylivka (8 145 as.), Vilšany (6 753 as.), Slatyne (6 076 as.), Budy (5 889 as.), Vasyštševe (5 730 as.) ja Kozatša Lopan (5 005 as.)
          • Kaupunkityyppiset taajamat (Селище міського типу) poistuivat Ukrainan asutusluokittelusta tammikuussa 2024: Ukrainassa ollut noin 900 ktt:tä (около 900 пгт) Yli 10 000 asukkaan taajamat kaupungeiksi, alle 10 000 asukkaan aiemmat ktt:t taajamiksi, jos niissä yli 5000 asukasta, pienrmmät kyliksi.

          "There will be no more SmtOn January 26, a law will enter into force that will abolish the concept of "urban-type settlement" in Ukraine, which was introduced back in Soviet times.From this date, about 900 settlements (that's how many there are in Ukraine) will automatically become settlements.Also, the names "city of republican, regional or district importance" will be removed from usage and documents. They will become just cities.A city will be considered a settlement with compact buildings, in which at least 10 thousand inhabitants live. Settlements will be those settlements where at least five thousand people live and which have mainly manor buildings. All others are villages.In addition, the law introduces the concept of "settlement" - a compact place of residence of people outside the settlement." konekäännös, lähteenä Що зміниться в Україні з 1 січня 1.1.2024 (ukrainaksi) (in.ua)

          • BBC: [1]
          • kievvlast (26.1.2024): [2]: jatkossa asutuskeskittymät joko: kaupungit (місто), taajamat (селище), kylät (село); rajana 10 000 as. + tiivistä asutusta, toisena rajan 5 000 as.; haettava... muutokset 3 vuoden aikana. Eräitä syytä Neuvostoliiton aikaisista nimityksistä luopuominen, toisena sujuvuus (esim. erilaisista kaupunkityypeistä luopuminen) sekä sotaisuuksien tuhoamat asutukset.
          • Kristina Lapikotska (1.8.2023) Смт — скасовують: що означає закон, який прийняла Верховна Рада: (ukrainaksi) (suspilne.media) ktt:t muuttuvat automaattisesti taajamiksi, elleivät haet parlamentilta asemansa muutosta kaupungiksi, jolloin myös uudet ehdot täytettävä... Voivat muuttaa asemansa myös kyläksi, jolloin asukkaille myönnettävien tukien kriteerit muuttuvat... "As of July 2023, there are 459 cities, 881 urban settlements, 1,164 ordinary settlements and 27,204 villages in Ukraine, including temporarily occupied territories."


          Solonytsivka
          (Солоницівка)

          Kirkko Solonytsivkassa.

          vaakuna

          Solonytsivka

          Koordinaatit: , 36.0500°E

          ValtioUkraina
          AlueHarkovan alue
          PiiriHarkovan piiri
          Väkiluku (2022)13 254









          Solonytsivka (ukr. Солоницівка) on kylä Harkovan alueen Harkovan piirissä. Harkovan taajamarakenteeseen kiinnikasvanut kylä sijaitsee noin 14 kilometriä Harkovan keskustasta länteen, alueellisen maantien R46 (ukr. Р46) varrella.[3][4] Rautatieasema sijaitsee kylän eteläpuolella.[4]

          Tammikuun keskilämpötila on −7,4 ja heinäkuun +21,3 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 522 millimetriä.[3]

          Marsalkka Ivan Konevin muistomerkki ja kirkko.

          Kylä on perustettu 1600-luvulla,[3] kaupunkityyppisen taajaman asema sillä oli 1938-2024.[3][5][1] Ukrainan luovuttua tästä taajamatyypistä tammikuussa 2024, paikkakunnan asema muuttui kyläksi.[5][1]

          Ukrainan tilastokeskus arvioi Solonytsivkan väkiluvuksi 13 254 (2022).[6] Vuoden 1989 väestönlaskennassa kirjattiin 13 692 asukasta.[7]

          Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen Solonytsivka on kuulunut Harkovan piiriin.[8] Sitä ennen paikkakunta oli osa Derhatšin piiriä.[3][7] Nykyään Solonytsivka on Solonytsivkan hromadan keskus.[9]

            Lähteet
            Aiheesta muualla

            Alulle: [[]], _n alue

            __
            (_)

            __

            Koordinaatit: , 29.°E

            ValtioUkraina
            Alue__alue
            Piiri__piiri
            Väkiluku (2022) 


















            __ (ukr. __) on kaupunki __n alueen __ piirissä. Kaupunki sijaitsee __Etelä-Bugin valuma-alueeseen kuuluvan __joen varrella, maanteitse noin __ kilometriä aluekeskus [[__]]stä __een.[1][2] [3][4][5][6]

            Tammikuun keskilämpötila on −6, ja heinäkuun +19, celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on millimetriä.[5]

            Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi   (2022).[7] Vuonna 2001 siellä oli   asukasta, jotka olivat etnisesti pääosin ukrainalaisia.[1][2][8] Vuoden 1989 väestönlaskennassa kirjattiin __  asukasta.[9]

            Paikkakunta mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäisen kerran...[1][2] ...Kaupunkityyppisen taajaman aseman paikkakunta sai 19__; kaupungiksi __ nimettiin vuonna __.[1][2][5]

            Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen __ on kuulunut __ piiriin;[10] sitä ennen se oli __ piirin hallintokeskus.[1][5][9][2]

            Kaupungin arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa __.[2]

              Lähteet
              Aiheesta muualla

              Ukrainan historiallisia kaupunkeja ja paikkakuntia

              Jatka: Bar, Vinnytsjan alue

              Jatka: Bilopillja / Sumyn alue

              Білопілля Sumyn alue 18 384 15 981

              Jatka : Derhatši / Harkovan piiri, Harkovan alue

              Alulle: Potšajivin lavra, Potšajiv / Kremenetsin piiri, Ternopilin alue

              Kaupungissa toimii luostari, jolla on vuodesta 1833 ollut lavran asema ja joka tunnetaan nimellä myöhemmin Potšajivin lavra (luostari 1500-1900 -luvuilta). Erityisesti mainittakoon lavraan kuuluvat Uspenskin (1771-1791) ja Pyhän Kolminaisuuden katedraalit (1906).[1][2] Paikkakunnan huomattavista kohteista eräs lähdeteos mainitsee Pyhän Hengen luostarin (1903–1959, 1991-), teologisen seminaarin sekä historiaa ja taidetta esittelevän museon.[3]

              • Potšajivin lavraa.
              • Potšajivin lavran Uspenskin katedraali.
              • Potšajivin lavran Kolminaisuuden katedraali ja kellotorni.
              Lähteet
              Aiheesta muualla

              Alulle: Svaljava / Taka-Karpatian alue

              • Svaljava, Свалява, Taka-Karpatian alue; &&&&&&&&&&017145.&&&&0017 145, &&&&&&&&&&017183.&&&&0017 183 pitäisi olla 17 124 eli RR! (pohjataulukko 2021 virheellinen)

              Suceava (joki)

              Suceava on Tonavan vesistöön kuuluvan Siretin sivujoki Romanian pohjoisosissa, pieneltä osin Ukrainassa. Joki laskee Suceavan kaupungin läpi ..

              Alulle: kaupunki xyz , Lvivin alue

              Vimeistele: Turka, Sambirin piiri Lvivin alue

              Alulle: Novyi Kalyniv/ Dobromyl / H’yriv, Sambirin piiri Lvivin alue


              Novyi Kalyniv / Dobromyl / H’yriv
              Новий Калинів / Добромиль / Хирів

              Novyi Kalyniv / Dobromyl / H’yriv

              Koordinaatit: , 23.°E

              ValtioUkraina
              AlueLvivin alue
              PiiriSambirin piiri
              Väkiluku (2022)  ([1])  as.


















              Novyi Kalyniv / Dobromyl / H’yriv (ukr. Новий Калинів / Добромиль / Хирів) on kaupunki Ukrainan Lvivin alueen Sambirin piirissä.[2][3][4][5][1][6] __ sijaitsee Dnestrin vesistöön kuuluvan __joen varrella, linnuntietä __ kilometriä aluekeskus Lvivistä __seen.[2][3][7][5][8]

              Tammikuun keskilämpötila on −__ ja heinäkuun +__ celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on __ millimetriä.[5]

              Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi   (2022).[1] Vuonna 2001 siellä oli _  asukasta,[2][3][9] Heistä kansallisuudeltaan ukrainalaisia oli _, venäläisiä _ prosenttia ja valkovenäläisiä _ prosenttia.[9] Vuoden 1989 väestönlaskennassa kirjattiin   asukasta.[10]

              Paikkakunnan ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta ....[2][3][7][4][5]

              __ on Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen kuulunut Sambirin piiriin;[6] sitä ennen se oli __n piirin hallintokeskus.[2][5][3]

              Kaupungin arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa __ kirkko ja ....[3]


                Lähteet
                Aiheesta muualla

                Alulle: Bibrka, Komarno, Hlynjany, Lvivin piiri, Lvivin alue

                • Bibrka Lvivin piiri Lvivin alue3 980 3 816 3 761
                • Komarno Komarnouk:Комарно Lvivin piiri Lvivin alue 3 994 3 841 3 653
                • Hlynjany Lvivin piiri Lvivin alue 3 378 3 165 2 954


                Bibrka/ Komarno/ Hlynjany
                __

                Bibrka/ Komarno/ Hlynjany

                Koordinaatit: , 23.5°E

                ValtioUkraina
                AlueLvivin alue
                PiiriLvivin piiri
                Väkiluku (2022)  ([1])  as.


















                Bibrka/ Komarno/ Hlynjany (ukr. ___) on kaupunki Ukrainan Lvivin alueen Lvivin piirissä.[2][3][4][1][5] __ sijaitsee Dnestrin vesistöön kuuluvan __joen varrella, linnuntietä __ kilometriä aluekeskus Lvivistä __seen.[2][3][6][7][4][8]

                Tammikuun keskilämpötila on −__ ja heinäkuun +__ celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on __ millimetriä.[4]

                Paikkakunnan ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta ....[2][3][4]

                Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi   (2022).[1] Vuonna 2001 siellä oli _  asukasta,[2][3] joista etnisesti ukrainalaisia oli __ prosenttia ja venäläisiä %.[9] Vuonna 1989 kaupunkiin kirjattiin _  asukasta.[10]

                ___ on Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen kuulunut Lvivin piiriin;[5] sitä ennen se oli __n piirin hallintokeskus.[2][4][3]

                Kaupungin arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa __ kirkko ja ....[3]

                  Lähteet
                  Aiheesta muualla

                  Täydennä: Kuvitus, historiaa/ Mostyska Lvivin alue

                  Selvennä, tarvitaanko uusi artikkeli aiheesta Jedysan

                  Täydennä voimakkaasti: Otšakiv

                  • kaupunkimalline
                  • vrt. mm. en:Ochakiv
                  • lähteistys, historia, hist. kuvitus
                  • historia, linnoitus ja ottomaanien provinssin (eyalet) keskuksena toimiminen!
                  • alulle: Silistra Eyalet, vrt. en:Silistra Eyalet - luokituksena mm. Ukrainan Odessan alueen, Romanian, Moldovian, Bulgarian ja historia

                  Täydennä, lähteistä: Budžak


                  Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”lower-alpha”, mutta vastaavaa <references group="lower-alpha"/>-elementtiä ei löytynyt

                  Noudettu kohteesta ”https:https://www.search.com.vn/wiki/index.php?lang=fi&q=Käyttäjä:Paju/HL11&oldid=22358966”
                  🔥 Top keywords: