Kazan

Kaupungin nimen historiasta on eri versioita. Yhden mukaan se saattaisi olla bolgaarilainen sana, joka tarkoittaa 'pata' / 'iso kattila'. Tähän teoriaan liittyy legenda, minkä mukaan Volgan Bulgarian hallitsijan Ğabdullan pojan yrittäessä ottaa joen rannasta vettä pataansa, hän pudottikin se niin, että se upposi jokeen. Myöhemmin kyseinen joki olisi saanut tästä nimensä, eli 'Kazanka' (Qasansu).^[9]

Muihin teorioihin kuuluu esimerkiksi se, että Kazan olisi rekonstroitu alaanin- / burtassinkielisestä sanasta hadzang, viitaten kaupungin "terävä mutkaiseen" sijaintiin Volgalla. Tämän jälkeen se olisi venäläisittäin vääntynyt nykyiseen muotoonsa.^[10]

Alkujaan Kazanin, eli niin sanotun 'vanhan Kazanin' (İske Qazan) uskotaan olleen perustettu 1200-luvulla Mongolien hyökkäyksen aikaan. Perustajiksi on tataarikirjallisuudessa nimetty veljekset Altınbäk ja Ğalimbäk. Se, että oliko perustajat Kultaisen ordan 'tataareja vai Volgan Bulgarian bolgaareja jakaa mielipidettä. On kuitenkin myös mahdollista, että kaupunki olisi perustettu jo tätä ennen, yli 1000 vuotta sitten. Tämä teoria pohjautuu arkeologisiin löydöksiin, jotka sisältävät kolikon 900-luvulta, sekä muurauksen ja puisen kaupunkiaidan jäännöksiä, käsitöitä ja välineitä (unkarilaistyyppisiä naisten helmiä, jne).^{[11][12][13][14]}

1400-luvulla kun Kultainen orda hajosi, Kazanista tuli kaanikunnan pääkaupunki. Siitä muodostui tärkeä kauppakeskus, jossa pidettiin vuosittaisia messuja ja kehitystä koki etenkin keramiikka-, nahkatavaroiden ja aseiden tuotanto.^[12][15]

Kazanin piirityksen seurauksena vuonna 1552 tsaari Iivana Julma valloitti kaupungin. Tämän jälkeen lähes kaikki tataarien moskeijoista ja kirjastoista poltettiin. Iso osa tataareista sai surmansa. Kazaniin rakennettiin uudelleen vuosina 1766-1770 Katariina Suuren valtuudella ja asukkaiden lahjoituksilla moskeija, nimeltään Märcani.^[16][17][12]

Vuonna 1774 Jemeljan Pugatšovin kapinan aikaan tehtiin hyökkäys Kazaniin. Pugatšovin joukoissa oli kokonaisuudessaan noin 85,000 tataaria. Tunnettuja näistä on eversti Bäxtiyär Qanqayev. Vuonna 1928 julkaistiin ensimmäiseksi tataarielokuvaksi kutsuttu Bulat-Batır, joka keskittyy kapinaan ja on kuvattu Kazanissa.^[18][19]

Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen tataarien annettiin rakentaa Kazanista heidän kulttuurillinen keskus. Ensimmäinen tataarinkielinen lehti ja teatteri syntyivät. 1917 Kazanista tuli Idel-Uralin pääkaupunki. Valtio oli olemassa kuitenkin vain alle vuoden ajan. 1920 kaupungista tuli Tatarstanin Neuvostotasavallan pääkaupunki. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin evakuoitiin monia varusteluteollisuuslaitoksia.^lähde?

Nykyisin Kazan tunnetaan merkittävänä kulttuuri- ja koulutuskeskuksena. Kazanin federaatioyliopisto perustettiin vuonna 1804. Tunnettuja siellä opiskelleita ovat Leo Tolstoi, säveltäjä M. A. Balakirev ja Vladimir I. Lenin.^[12]

Kazan -ilmiö

"Kazan -ilmiö" (Казанский феномен, Kazanskiy fenomen) oli paikallisen lehdistön käyttämä termi 1970–1980 -luvuilla kaupungissa tapahtuvasta katujengitoiminnasta.^[20] Sen runsauden vuoksi "Kazanista tuli teini-ikäisen rikollisuuden symboli, joka saavutti mainetta yhtenä Neuvostoliiton rikollisista pääkaupungeista".^[21] Merkittävänä Kazan -ilmiön alullepanijana pidetään jengiä nimeltään "Tjap-Ljap" (Тяп-Ляп), jonka johtajana toimi "määräilevä, kostonhimoinen ja vahva Džavdat "Džavda" Hantimirov".^[22]

Vuonna 2023 ensi-iltansa sai tv-sarja "Pojan sana: Verta asfaltilla" (Слово пацана. Кровь на асфальте), joka keskittyy Kazanin katujengeihin.^[23] Sarjasta tuli maan katsotuimpia aiheuttaen nuorison keskuudessa halun matkia sen hahmojen vaatetusta ja slangia sekä kiinnostumaan Kazan -ilmiön historiasta. Sarjan yksi päänäyttelijöistä, tataaritaustainen Ruzil Minekajev (s. 1999) saavutti sen myötä hetkessä "koko Venäjän suosion".^[24][25][26]

Kazanin väestöstä vuonna 2010 on venäläisiä 48,6 %, tataareja 47,6 %.^[27]

Väkiluvun kehitys

Kazanissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lämminkesäinen mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 4 °C ja keskimääräinen sademäärä 530 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 20 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin –13 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 70 millimetriä. Maaliskuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 24 millimetriä.^[38]

Kazanilaiset palloiluseurat kuuluvat Venäjän viime vuosien menestyneimpiin. Kaupungin jalkapalloseura FK Rubin voitti Venäjän valioliigan vuosina 2008 ja 2009. Jääkiekkojoukkue Ak Bars Kazan puolestaan voitti KHL:n mestaruuden sen kahdella ensimmäisellä kaudella 2009 ja 2010. Jääpalloseura Dynamo-Kazan voitti Venäjän mestaruuden 2011. Lentopalloseura VK Zenit-Kazan on Venäjän mestari vuosilta 2007 ja 2009, ja koripalloseura UNIKS Kazan voitti lajinsa Venäjän mestaruuden 2011.^lähde?

Kazanissa järjestettiin talvella 2005 ja 2011 jääpallon maailmanmestaruuskilpailut. Kazanissa järjestetään vuoden 2013 kesäuniversiadit, ja kaupunki on yksi vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen isäntäkaupungeista.

• 
  Kazanin keskustaa.
• 
  Kazanin federaatioyliopisto.
• 
  Teatteri joen rannalla.
• 
  Kaikkien uskontojen pyhäkkö.
• 
  Kazanin rautatieasema.
• 
  Matkustajien laivaterminaali.

• Kazanin metro
• Kazanin rautatieasema
• Kazanin lentoasema
• Kazanin yliopisto
• Kazan (helikopteritehdas)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kazan Wikimedia Commonsissa

• Kazan (venäjäksi)
• Youtube – Kazan panorama

Tatarstanin tasavallan kaupungit

Pääkaupunki: Kazan (Qazan)

Agryz (Ägerce) |Almetjevsk (Älmät) | Arsk (Arça) |Aznakajevo (Aznaqay) | Bavly (Bawlı) |Bolgar (Bolğar) |Bugulma (Bögelmä) | Buinsk (Bua) |Jelabuga (Alabuğa) | Laiševo (Layış) |Leninogorsk |Mamadyš (Mamadış) |Mendelejevsk (Mendeleyev) |Menzelinsk (Minzälä) | Naberežnyje Tšelny (Yar Çallı) | Nižnekamsk (Tübän Kama) |Nurlat |Tetjuši (Täteş) | Tšistopol (Çístay) | Zainsk (Zäy) |Zelenodolsk (Yäşel Üzän)