Search

Kansainvälinen olympiakomitea

kansainvälinen urheilujärjestö

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on suurin ja vaikutusvaltaisin urheilun kattojärjestöistä. KOK:n johdolla järjestetään joka neljäs vuosi kesä- ja talviolympialaiset, ja se päättää niiden pitopaikat. KOK:n perusti paroni Pierre de Coubertin vuonna 1894 herättääkseen antiikin Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perinteen uudelleen henkiin. Nykyinen KOK:n puheenjohtaja on saksalainen Thomas Bach, jonka toimikausi alkoi syyskuussa 2013.

Kansainvälinen olympiakomitea
  • International Olympic Committee
  • Comité international olympique[1]
olympiarenkaat
olympiarenkaat
Perustettu1894
Toimialaurheilu
PäämajaSveitsi Lausanne, Sveitsi
Jäsenet205 kansallista olympiakomiteaa
PuheenjohtajaSaksa Thomas Bach
Aiheesta muualla
www.olympics.com
KOK:n päämaja Lausannessa Sveitsissä.

Organisaatio

KOK:n päämaja sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä. KOK:n puheenjohtaja valitaan salaisessa äänestyksessä, ja hänen toimikautensa on kahdeksan vuotta, sekä mahdollinen neljän vuoden jatkokausi. KOK:n johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä: puheenjohtaja, neljä varapuheenjohtajaa ja 10 jäsentä. Varapuheenjohtajien toimikausi on neljä vuotta. KOK:lla on nykyisin enintään 115 henkilöjäsentä. Vuoden 1999 jälkeen valittujen jäsenten yläikäraja on 70 vuotta.[2]

Tehtävät

KOK:n missio ja säännöt määritellään olympialaisessa peruskirjassa.[3] KOK on nimennyt tehtävikseen:[2]

  • Urheilun etiikan, reilun pelin ja väkivallattomuuden edistäminen
  • Nuorison kasvattaminen urheilun kautta
  • Urheilukilpailujen järjestämisen, kehityksen ja koordinoinnin tukeminen
  • Olympiakisojen säännöllinen järjestäminen
  • Urheilun aseman korostaminen rauhan ja ihmisyyden palveluksessa
  • Olympialiikkeen vahvistaminen ja sen itsenäisyyden tukeminen
  • Olympialiikkeeseen vaikuttavan syrjinnän torjuminen
  • Naisten urheilun ja tasa-arvon tukeminen
  • Dopingin vastaisen taistelun johtaminen
  • Urheilijoiden terveyden suojeleminen
  • Urheilun poliittisen tai kaupallisen hyväksikäytön torjuminen
  • Urheilujärjestöjen ja viranomaisten tukeminen urheilijoiden tulevaisuuden turvaamisessa
  • Urheilun tukeminen kaikkien harrastukseksi
  • Ympäristönsuojelun ja urheilun, etenkin olympialaisten, kestävän kehityksen varmistaminen
  • Olympiakisojen järjestäjämaiden ja -kaupunkien olympiaperinnön edistäminen
  • Urheilun ja kulttuurin yhteistyön tukeminen
  • Kansainvälisen olympia-akatemian (IOA) ja muiden olympiakasvatusjärjestöjen tukeminen.

Historia

Kansainvälisen olympiakomitean jäsenet Pariisissa 1896.

KOK perustettiin ranskalaisen paroni Pierre de Coubertinin johdolla vuonna 1894 Pariisissa amatööriurheilukonferenssin yhteydessä. Perustamiskokoukseen osallistui 79 edustajaa 13 maasta. KOK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kokouksessa kreikkalainen kirjailija Demetrius Vikelas, ja de Coubertin valittiin pääsihteeriksi. Kaksi vuotta myöhemmin de Coubertin valittiin KOK:n puheenjohtajaksi, missä virassa hän toimi vuoteen 1925 saakka.[4]

Vuonna 1924 KOK alkoi järjestää talviolympiakisoja, ja de Coubertinin väistyttyä myös naisten lajit saivat entistä suuremman jalansijan olympialaisten ohjelmassa. Vielä Avery Brundagen puheenjohtajuuden aikana (1952–1972) KOK piti tiukasti kiinni olympialaisten amatööriaatteesta, ja ammattiurheilijoilta oli kisoihin pääsy kielletty. Vasta Juan Antonio Samaranchin kaudella ja etenkin Los Angelesin olympialaisista 1984 lähtien ovat kaupallisuus ja ammattiurheilu tulleet osaksi olympialiikettä, minkä ansiosta KOK:n talous on nykyisin hyvässä kunnossa.[4]

Kritiikki

KOK:ta on moitittu muun muassa korruptiosta etenkin järjestäjämaiden valinnassa, leväperäisestä suhtautumisesta Venäjän valtiojohtoiseen dopingiin, välinpitämättömyydestä kaksien kisojen järjestäjämaa Kiinan ihmisoikeusloukkauksiin[5] ja Venäjän myötäilystä Ukrainan sodassa.[6]

Puheenjohtajat

Puheenjohtaja[7]virka-aika[7]Maa[7]
Demetrius Vikelas1894–1896 Kreikka
Pierre de Coubertin1896–1925  Ranska
Henri de Baillet-Latour1925–1942  Belgia
Sigfrid Edström1946–1952  Ruotsi
Avery Brundage1952–1972  Yhdysvallat
Michael Morris, paroni Killanin1972–1980  Irlanti
Juan Antonio Samaranch1980–2001  Espanja
Jacques Rogge2001–2013  Belgia
Thomas Bach2013–  Saksa

KOK:n suomalaiset jäsenet

KOK:n suomalaisjäsenet Sari Essayah ja Emma Terho sekä puheenjohtaja Thomas Bach ja Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio tapaamassa Suomen pääministeri Antti Rinnettä 2019.

[8]

Nimivirka-aikaAmmatti
Reinhold von Willebrand1908–1920vapaaherra, toimittaja
Ernst Krogius1920–1948konsuli, liikemies
Jukka Rangell1938–1967pankinjohtaja
Erik von Frenckell1948–1976kaupunginjohtaja
Paavo Honkajuuri1967–1981vuorineuvos
Peter Tallberg1976–2015toimitusjohtaja
Pirjo Häggman1981–1999liikunnanopettaja
Sari Essayah2016–puoluejohtaja, kansanedustaja
Urheilijaliiton edustajat
Jari Kurri2002–2006jääkiekkoilija
Saku Koivu2006–2014jääkiekkoilija
Emma Terho2018–jääkiekkoilija

Konferenssit

Kokoukset

JärjestysIsäntäpaikkaVuosi
1. Pariisi, Ranska1894
2. Le Havre, Ranska1897
3. Bryssel, Belgia1905
4. Pariisi, Ranska1906
5. Lausanne, Sveitsi1913
6. Pariisi, Ranska1914
7. Lausanne, Sveitsi1921
8. Praha, Tšekkoslovakia1925
9. Berliini, Saksa1930
10. Varna, Bulgaria1973
11. Baden-Baden, Länsi-Saksa1981
12. Pariisi, Ranska1994
13. Kööpenhamina, Tanska2009

Komitean kokoukset

JärjestysIsäntäpaikkaVuosiToiminta
1. Pariisi, Ranska1894Ateena, Kreikka valittiin vuoden 1896 kesäolympiakisakaupungiksi. Pariisi, Ranska valittiin vuoden 1900 kesäolympiakisakaupungiksi.
2. Ateena, Kreikka1896
3. Le Havre, Ranska1897
4. Pariisi, Ranska1901

St. Louis, Yhdysvallat valittiin vuoden 1904 kesäolympiakisakaupungiksi.

5. Pariisi, Ranska1901
6. Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta1904Lontoo, Iso-Britannia valittiin vuoden 1908 kesäolympiakisakaupungiksi.
7. Bryssel, Belgia1905
8. Ateena, Kreikka1906
9. Haag, Alankomaat1906
10. Berliini, Saksa1909Tukholma, Ruotsi valittiin vuoden 1912 kesäolympiakisakaupungiksi.
11. Luxemburg, Luxemburg1910
12. Budapest, Itävalta-Unkari1911
13. Basel, Sveitsi1912
14. Tukholma, Ruotsi1912Berliini, Saksa sai vuoden 1916 kesäkisat (ei pidetty).
15. Lausanne, Sveitsi1913
16. Pariisi, Ranska1914
17. Lausanne, Sveitsi1919Antwerpen, Belgia sai vuoden 1920 kesäkisat.
18. Antwerpen, Belgia1920
19. Lausanne, Sveitsi1921Chamonix, Ranska sai vuoden 1924 talvikisat. Pariisi, Ranska sai vuoden 1924 kesäkisat. Amsterdam, Alankomaat sai vuoden 1928 kesäkisat.
20. Pariisi, Ranska1922
21. Rooma, Italia1923Los Angeles, Yhdysvallat sai vuoden 1932 kesäkisat.
22. Pariisi, Ranska1924
23. Praha, Tšekkoslovakia1925
24. Lissabon, Portugali1926
25. Monaco1927
26. Amsterdam, Alankomaat1928
27. Lausanne, Sveitsi1929Lake Placid, Yhdysvallat sai vuoden 1932 talvikisat.
28. Berliini, Saksa1930
29. Barcelona, Espanja1931Berliini, Saksa sai vuoden 1936 kesäkisat.
30. Los Angeles, Yhdysvallat1932
31. Wien, Itävalta1933Garmisch-Partenkirchen, Saksa sai vuoden 1936 talvikisat.
32. Ateena, Kreikka1934
33. Oslo, Norja1935
34. Garmisch-Partenkirchen, Saksa1936
35. Berliini, Saksa1936Tokio, Japani sai vuoden 1940 kesäkisat (ei pidetty).
36. Varsova, Puola1937Sapporo, Japani sai vuoden 1940 kesäkisat mutta luopui niistä. Kisat myönnettiin Helsingille, Suomelle (ei pidetty).
37. Kairo, Egypti1938
38. Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta1939Cortina d'Ampezzo, Italia sai vuoden 1944 talvikisat. Lontoo, Iso-Britannia sai vuoden 1944 kesäkisat (ei pidetty).
39. Lausanne, Sveitsi1946St. Moritz, Sveitsi sai vuoden 1948 talvikisat. Lontoo, Iso-Britannia sai vuoden 1948 kesäkisat.
40. Tukholma, Ruotsi1947
41. St. Moritz, Sveitsi1948
42. Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta1948
43. Rooma, Italia1949Cortina d'Ampezzo, Italia sai vuoden 1956 talvikisat. Melbourne, Australia sai vuoden 1956 kesäkisat.
44. Kööpenhamina, Tanska1950
45. Wien, Itävalta1951
46. Oslo, Norja1952Avery Brundage valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
47. Helsinki, Suomi1952
48. México, Meksiko1953
49. Ateena, Kreikka1954
50. Pariisi, Ranska1955Squaw Valley, Yhdysvallat sai vuoden 1960 talvikisat. Rooma, Italia sai vuoden 1960 kesäkisat.
51. Cortina d'Ampezzo, Italia1956
52. Melbourne, Australia1957
53. Varna, Bulgaria1957
54. Tokio, Japani1958
55. München, Länsi-Saksa1959Innsbruck, Itävalta sai vuoden 1964 talvikisat. Tokio, Japani sai vuoden 1964 kesäkisat.
56. Los Angeles, Yhdysvallat1960
57. Rooma, Italia1960
58. Ateena, Kreikka1961
59. Moskova, Neuvostoliitto1962
60. Baden-Baden, Länsi-Saksa1963México, Meksiko sai vuoden 1968 kesäkisat.
61. Innsbruck, Itävalta1964Grenoble, Ranska sai vuoden 1968 talvikisat.
62. Tokio, Japani1965
63. Madrid, Espanja1966
64. Rooma, Italia1966
65. Teheran, Iran1967
66. Grenoble, Ranska1968
67. México, Meksiko1968
68. Varsova, Puola1969
69. Amsterdam, Alankomaat1970Denver, Yhdysvallat valittiin vuoden 1976 talvikisakaupungiksi, mutta se vetäytyi isännyydestä taloudellisiin syihin vedoten, ja Innsbruck, Itävalta sai kisat. Montréal, Kanada sai vuoden 1976 kesäkisat.
70. Amsterdam, Alankomaat1970
71. Luxemburg, Luxemburg1971
72. Tokio, Japani1972
73. München, Länsi-Saksa1972Lordi Killanin valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
74. Varna, Bulgaria1973
75. Wien, Itävalta1974
76. Lausanne, Sveitsi1975
77. Innsbruck, Itävalta1976
78. Montréal, Kanada1976
79. Praha, Tšekkoslovakia1977
80. Ateena, Kreikka1978Sarajevo, Jugoslavia sai vuoden 1984 talvikisat, Los Angeles, Yhdysvallat sai vuoden 1984 kesäkisat.
81. Montevideo, Uruguay1979
82. Lake Placid, Yhdysvallat1980
83. Moskova, Neuvostoliitto1980Juan Antonio Samaranch valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
84. Baden-Baden, Länsi-Saksa1981Calgary, Kanada sai vuoden 1988 talvikisat. Soul, Etelä-Korea sai vuoden 1988 kesäkisat.
85. Rooma, Italia1982
86. New Delhi, Intia1983
87. Sarajevo, Jugoslavia1984
88. Los Angeles, Yhdysvallat1984
89. Lausanne, Sveitsi1984
90. Länsi-Berliini, Länsi-Saksa1985
91. Lausanne, Sveitsi1986Barcelona, Espanja sai vuoden 1992 kesäkisat. Albertville, Ranska sai vuoden 1992 talvikisat.
92. Istanbul, Turkki1986
93. Calgary, Kanada1988
94. Soul, Etelä-Korea1988Lillehammer, Norja sai vuoden 1994 talvikisat.
95. San Juan, Puerto Rico, Yhdysvallat1989
96. Tokio, Japani1990Atlanta, Yhdysvallat sai vuoden 1996 kesäkisat.
97. Birmingham, Yhdistynyt kuningaskunta1991Nagano, Japani sai vuoden 1998 talvikisat.
98. Albertville, Ranska1992
99. Barcelona, Espanja1992
100. Lausanne, Sveitsi1993
101. Monte Carlo, Monaco1993Sydney, Australia sai vuoden 2000 kesäkisat.
102. Lillehammer, Norja1994
103. Pariisi, Ranska1994
104. Budapest, Unkari1995Salt Lake City, Yhdysvallat sai vuoden 2002 talvikisat.
105. Atlanta, Yhdysvallat1996
106. Lausanne, Sveitsi1997Ateena, Kreikka sai vuoden 2004 kesäkisat.
107. Nagano, Japani1998
108. Lausanne, Sveitsi1999
109. Soul, Etelä-Korea1999Torino, Italia sai vuoden 2006 talvikisat.
110. Lausanne, Sveitsi1999
111. Sydney, Australia2000
112. Moskova, Venäjä2001Peking, Kiina sai vuoden 2008 kesäkisat. Jacques Rogge valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
113. Salt Lake City, Yhdysvallat2002
114. México, Meksiko2002
115. Praha, Tšekki2003Vancouver, Kanada sai vuoden 2010 talvikisat.
116. Ateena, Kreikka2004
117. Singapore2005Lontoo, Iso-Britannia sai vuoden 2012 kesäkisat.
118. Torino, Italia2006
119. Guatemala, Guatemala2007Sotši, Venäjä sai vuoden 2014 talvikisat.
120. Peking, Kiina2008
121. Kööpenhamina, Tanska2009Rio de Janeiro, Brasilia sai vuoden 2016 kesäkisat.
122. Vancouver, Kanada2010Nanjing, Kiina sai vuoden 2014 nuorten kesäkisat
123. Durban, Etelä-Afrikka2011Pyeongchang, Etelä-Korea sai vuoden 2018 talvikisat.
124. Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta2012
125. Buenos Aires, Argentiina2013Tokio, Japani sai vuoden 2020 kesäkisat. Thomas Bach valittiin KOK:n puheenjohtajaksi.
126. Sotši, Venäjä2014
127. Kuala Lumpur, Malesia2015Peking, Kiina sai vuoden 2022 talvikisat. Lausanne, Sveitsi sai vuoden 2020 nuorten talvikisat
128. Rio de Janeiro, Brasilia2016
129.2017Kesäolympialaisten 2024 pitopaikka päätetään.
130. Pyeongchang, Etelä-Korea2018
131.2019Talviolympialaisten 2026 pitopaikka päätetään.
132. Tokio, Japani2020
133.2021Kesäolympialaisten 2028 pitopaikka päätetään.
134. Peking, Kiina2022

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansainvälinen olympiakomitea.
  • Virallinen sivu
  • Helge Nygrén - Markku Siukonen: Suuri Olympiateos 1, Oy Scandia kirjat Ab, Jyväskylä, 1978, s. 51-81.
Noudettu kohteesta ”https:https://www.search.com.vn/wiki/index.php?lang=fi&q=Kansainvälinen_olympiakomitea&oldid=21923868”
🔥 Top keywords: