Ahvenainen (Pälkäne)
Ahvenainen [2][1] on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva lampi.[2][1]
| Ahvenainen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Pälkäne |
| Koordinaatit | , 24°33′06″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
| Laskujoki | Ahvenaisenoja [1] |
| Järvinumero | 35.716.1.025 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 126,5 m [1] |
| Rantaviiva | 1,148 km [2] |
| Pinta-ala | 3,144 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Ahvenainen | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Lammen pinta-ala on 3,1 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Se on muodostunut samalla tavalla kuin muutkin lähialueen pikkujärvet Ahvenainen, Musta-Sorsamo, Pikku-Sorsamo, Iso-Sorsamo, Kailajärvi, Pikku-Kaila, Masolammi ja Haisjärvi.[3] Lammella ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja sen rannat ovat suota lukuun ottamatta mäkien rinteitä.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen (35.716) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 126,5 metriä mpy. Siihen on johdettu pohjoisesta suon kuivatusoja. Sen laskuoja Ahvenaisenoja lähtee lammen pohjoispäästä ja se yhtyy Sulunojaan 1,5 kilometrin päässä. Vesireitin vedet laskevat lopuksi Sappeenjärven kautta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.[2][1]
Historiaa
Lähialueen pikkujärvien muodostumishistoria alkaa viimeisen jääkauden lopussa noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja paikalle jäi Itämeren Yoldia-vaiheen aikainen saaristo, jonka vedenpinnan korkeus sijaitsi nykyisen 145–150 metrin korkeuskäyrällä. Vapautuneiden alueiden morenimaat huuhtoutuivat rannasta mereen ja aallokko jätti mäkien rinteille rantavoiminen paljastamia kalliopintoja. Ahvenaisen koillispuolella sijaitseva Ahvenaiskallio on tällainen yksinäinen muinaissaari, jonka halkaisija on 300 metriä. Merenpinta laski nopeasti ja järvet jäivät alueen lähekkäisten kallioisten moreenimäkien välisiin painaumiin, jotka tämän jälkeen alkoivat soistua.[3]