Pikkujärvi (Kangasala, Ponsa)
Pikkujärvi [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla Raudanmaan kaupunginosassa sijaitseva järvi.[2][1]
| Pikkujärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kangasala |
| Koordinaatit | , 24°19′14″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
| Laskujoki | oja Längelmäveteen [1] |
| Järvinumero | 35.721.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,4 m [1] |
| Rantaviiva | 3,111 km [2] |
| Pinta-ala | 20,215 ha [2] |
| Saaria | 3 [1] |
 Pikkujärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 20 hehtaaria ja se on 1,1 kilometriä pitkä ja 350 metriä leveä. Se sijaitsee Koluvuoren eteläpuolella ja laajan kallioalueen eteläiset huiput kohoavat noin 35 metriä järven vedenpintaa korkeammalle. Vuoren jyrkänteitä sijaitsee rannan tuntumassa. Järvellä on kartan mukaan kolme saarta, joista Haapastensaari on rakennettu ja Talassaari on jähes yhtä iso. Kolmas nimetön saari on kallioinen. Järven rantaviivan pituus on 3,1 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltomaata. Järvellä asutaan kahdella tilalla ja rannoilleon rakennettu noin 15 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 14213, joka haarautuu kantatieltä 58 Ponsassa.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Längelmäveden lähialueeseen (35.721) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,4 metriä mpy. Siihen tulee kaksi pelto-ojaa ja kaksi metsäojaa. Sen laskuoja lähtee järven etelärannasta ja se laskee kosteikon läpi Längelmäveden Ponsanselän Ponsanlahteen.[2][1]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitetaan ”Kuteri lampi”. Se on piirretty karttaan nykyistä paljon suurempana ja erityisesti eteläinen lahti vaikuttaa nykyään soistuneelta. Koska myös Ponsanlahti on silloin työntynyt pitemmälle pohjoiseen ja tiessä on ollut silta, vaikuttaa kartta olevan tilantesta ennen Längelmäveden vedenpinnan laskua vuonna 1830 [4]. Tämän tapahduttua on ollut mahdollista laskuojaa kaivamalla suorittaa myös Pikkujärvessä järvenlasku. Järvenlaskusta tulisi kuitenkin etsiä vielä todisteita ennen kuin asiaa voi pitää varmana.[5]
Vuoden 1954 peruskartassa Haapastensaari oli vielä niemi. Nykyistä vesijuopaa niemen kärjessä ei näy vielä vuoden 1987 peruskartassa, joten se saattaa olla myöhäisempi teko. Talassaaressa on vuonna 1954 rakennus, jota ei ole myöhäisemmissä kartoissa.[6][7][8][9]