Pietijärvi (Kangasala)
Pietijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla Sahalahden Kiviaholla sijaitseva järvi.[2][1]
| Pietijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kangasala |
| Koordinaatit | , 24°25′51″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
| Laskujoki | oja Pohjanlahteen [1] |
| Järvinumero | 35.721.1.027 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 91,6 m [1] |
| Rantaviiva | 1,502 km [2] |
| Pinta-ala | 6,256 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Pietijärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 6,3 hehtaaria ja se on 650 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee peltoaukean keskellä olevassa painaumassa. Järven länsirannoilla on kaksi muita rantoja selvästi jyrkempää rinnettä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä ja sen rannat ovat peltojen reunapusikkoa. Järven lähiympäristössä sijaitsee kuusi maatilaa tai muuta kiinteeä asutusta. Rannoille on rakennettu lisäksi kuusi vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet seututieltä 325 tai yhdystieltä 14014.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Längelmäveden lähialueeseen (35.721) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 91,6 metriä mpy. Siihen laskee pelto- ja metsäojat. Järven laskuoja lähtee sen pohjoispäästä ja se laskee Pohjanlahden läpi Längelmäveden Haapasaarenselälle, missä sijaitsee kapea Noksioislahti.[2][1]
Luontoarvoja
Vaikka järven valuma-alue on pieni, vaihtuu järven vesi nopeasti. Viljelystä peräisin olevat ravinteet ovat rehevöittäneet järven ja sitä vaivaavat veden happitalouden häiriöt. Järven vesi on luokiteltu tyydyttäväksi ja järvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[4]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi esiintyy nimettömänä, mutta sen etelärannat olivat peltomaata ja pohjoisrannat oli raivattu niityiksi. Järven kaakkoispuolella sijaitsi tuolloin yksi maatila. Järven pohjoispäähän on piirretty kuntaraja, joka kääntyy järven kohdalla. Vuoden 1957 peruskartassa seututien linjaus on piirretty näkyviin. Vielä vuoden 1977 kartassa Kiviahon kulmakuntaa kutsuttiin Lahdenkulmaksi.[5][6][7][8]