Lahnajärvi (Kangasala, Savo)
Lahnajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla Savon kylässä sijaitseva järvi.[2][1]
| Lahnajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kangasala |
| Koordinaatit | , 23°58′02″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) |
| Laskujoki | Myllyoja Roineeseen[1] |
| Järvinumero | 35.713.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 93,5 m [1] |
| Rantaviiva | 3,196 km [2] |
| Pinta-ala | 24,284 ha [2] |
| Saaria | 1 [1] |
 Lahnajärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 24 hehtaaria ja se on 700 metriä pitkä ja 600 metriä leveä. Se sijaitsee Roineen länsirannan lähellä peltojen ympäröimänä. Järvellä on kartan mukaan yksi autiosaari Pajusaari, joka on halkaisijaltaan lähes 50 metriä. Etelärannasta työntyy järvelle leveä niemi, joka on autio. Sen rantaviivan pituus on 3,2 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltomaata. Järven lähiympäristössä on neljä maatilaa ja sen rannoille on rakennettu yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet suoraan seututieltä 310 tai sen sivutieltä yhdystieltä 3110.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Mallasveden ja Pälkäneveden alueella (35.71), jonka Roineen alueeseen (35.713) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 93,5 metriä mpy. Järveen laskee viisi tulo-ojaa, joista pisin on pakolaistenoja. Ojat tuovat muun muassa peltomaiden kuivatusvesiä. Pohjoisrantaan laskee Syväjärven lyhyt laskuoja. Sen kautta tulevat myös esimerkiksi Nelijärven, Iso-Riutan ja Iso-Salmuksen järvet. Järven laskujoki Myllyoja laskee Roineen Kurunlahteen.[2][1]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Kurun kylän peltoaukea ulottui Roineelta Lahnajärvelle seuraten vieressä kulkevaa Lempäälään johtanutta tietä. Kummallakin puolella Lahnajärveä oli torppa ja järven kaakkoispuoli oli raivattu niityiksi. Järven laskuojan alajuoksulla Myllyojassa pyöri vesimylly. Vuoden 1953 peruskartassa järven ympäristössä oli peltoja joka suunnalla. Kun Järvenpään maatila luopui viljelystä, metsitettiin sen peltomaat. Etenkin järven kaakkoisrannoille ilmaantui vapaa-ajan asuntoja vuoden 1979 karttaan mennessä runsaasti.[4][5][6][7][8][9]