Perälahti (Kangasala)
Perälahti [2][1] on Pirkanmaalla Kangasalla Sahalahden kirkonkylässä sijaitseva lampi.[2][1]
| Perälahti | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kangasala |
| Koordinaatit | , 24°17′22″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
| Laskujoki | oja Hangaslahteen [1] |
| Järvinumero | 35.729.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,6 m [1] |
| Rantaviiva | 0,66 km [2] |
| Pinta-ala | 2,343 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Perälahti | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Lammen pinta-ala on 2,3 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Se sijaitsee Kirkkojärven ja Längelmäveden välissä Maamonvuoren juurella. Lammella ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä ja sen lähiympäristössä sijaitsee neljä maatilaa. Lammelle ei tule teitä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Myllyojan valuma-alueeseen (35.729) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 84,6 metriä mpy. Lampeen on johdettu kolme johto-ojaa peltoaukealta ja sen oma lasku-uoma on perattu oja Hangaslahden järveen. Hangaslahdesta pääsee Myllyojaa myöten Längelmäveden Isoniemenselälle.[2][1]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi oli Kangaslahden peräosa (merkitty tosin torpan nimeksi), kun Längelmäveden pinta oli huomattavasti nykyistä korkeammalla. Kangaslahti yhtyi nykyiseen Kirkkojärveen (Iso Laks Sjö) johtavaan salmeen pohjoiseen työntyvänä haarana. Längelmäveden vedenpinta laski Kaivannon kanavan rakenteiden pettäessä vuonna 1830, jolloin vedenpinta aleni noin kaksi metriä [4] ja lahtikin maatui. Lahdenperälle jäi jäljelle kosteikko ja sen keskelle pieni lampi, jota kutsutaan Perälahdeksi. Vuoden 1957 peruskartassa oli lammen ympäristö kosteikkoa, jonne oli johdettu kolme metsä- ja pelto-ojaa. Kosteikkoa on myöhemmin kuivatettu perkamalla yhdysojaa ja siitä on raivattu peltomaata.[5][6][7][8][9]