Harolanlahti (Orivesi)

järvi Orivedellä Pirkanmaalla

Harolanlahti [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä Talviaisten kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]

Harolanlahti
ValtiotSuomi
MaakunnatPirkanmaa
KunnatOrivesi
Koordinaatit, 24°40′22″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
PäävesistöalueKokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alueLängelmäveden alue (35.72)
Laskujokiuoma Lopenselkään [1]
Järvinumero35.722.1.038
Mittaustietoja
Pinnankorkeus84,2 m [1]
Rantaviiva3,353 km [2]
Pinta-ala24,664 ha [2]
Saariaei saaria [1]
Kartta
Harolanlahti

Maantietoa

Järven pinta-ala on 25 hehtaaria ja se on 1,1 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Se on kaksiosainen järvi siten, että sen läntinen osa Tarkanlahti on yhteydessä suurempaan järvenosaan noin 10 metriä leveän salmen välityksellä. Tarkanlahti on alle 300 metriä pitkä ja 160 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvelle näkyy koillisessa 115 metriä järven vedenpinnan yläpuolelle kohoavan Harovuoren huippu. Sen rantaviivan pituus on 3,4 kilometriä ja sen pohjoisrannat ovat peltomaata ja etelärannat metsämaata. Järven lähiympäristössä sijaitsee neljä maatilaa ja pari muuta kiinteistöä. Rannoille on rakennettu kolme vapaa-ajan asuntoa. Järven etelärantaa seuraa valtatie 9 ja Orivesi–Jyväskylä-rautatie. Järven kiertää sen pohjoispuolelta yhdystie 14301.[2][1][3]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72) , jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Harolanlahden kummatkin järvialtaat ovat samalla korkeudella Lopenselän kanssa, jonka vedenpinta on samalla korkeudella Koljonselän kanssa. Harolanlahteen on johdettu muutama pelto-oja. Niiden lisäksi siihen laskevat Oinasjärven ja Eskolanjärven laskuojat sekä Talviaistenjoki, joka on Äväntäjärven laskujoki. Harolanlahden oma lasku-uoma laskee Tarkanlahdelta Lopenselän Ikkaanlahteen. Vesireitti jatkaa siitä Koljonselälle ja edelleen Längelmäveteen.[2][1]

Historiaa

Vuoden 1957 peruskartassa kartassa pohjoisranta oli vielä metrikköä, joka on raivattu pelloksi vuoden 1977 kartan julkaisuun mennessä. Talviaistenjoen suulla oli saari, joka vuoteen 1977 mennessä maatunut rantaan kiinni niemeksi.[4][5][6]

Lähteet