Ukki (Kangasala)

Järven pinta-ala on 5,9 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se sijaitsee Kirkkoharjun itäpäässä sen koillisrinteen juurella Vesijärven ranta-alueella. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja sen rannat ovat asuinalueeksi muutettua metsämaata. Harjun ja järven välistä kulkee yhdystie 3400. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria.^[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Vesijärven valuma-alueella (35.73), jonka Vesijärven lähialueeseen se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 87,3 metriä mpy. Siihen ei ole johdettu avo-ojia ja sen laskuoja lähtee pohjoisrannasta ja laskee Vesijärveen 150 metrin päässä. Ojalla on pudotusta alle puoli metriä.^[2][1]

Järven historia on suomalaisittain varsin lyhyt. Suur-Längelmävedeksi kutsuttun järven vedenpinnan korkeus oli useita metrejä nykyistä korkeampi. Silloin silaitsi rantaviiva koreammalla Kirkkoharjun rinteellä eikä Ukkia ollut olemassa. Järvelle aukesi vuonna 1604 uusi lasku-uoma, jonka vakiinnuttua oli suurjärven vedenpinta laskenut useita metriä. Uusi tilanne jätti Sarsanvirran kuivilleen ja Vesijärvi alkoi laske Längelmäveteen Vääksyn­jokea pitkin. Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa on Ukki piirretty vielä Vesijärven lahtena, mutta myöhemmin on järven vedenpintaa ilmeisesti laskettu hieman, koska järvien väliin on syntynyt 150 metriä leveä kannas.^[4][5][6]

Vuoden 1953 peruskartassa oli tienvierustat rakekennettuja ja uusia asuintalojen tontteja oli merkitty karttaan järvien väliseltä kannakselta, missä oli aiemmin peltomaata. Niille ilmaantukin harvakseltaan taloja, mutta kaikille tonteille ei ole edelläänkään rakennettu. Vuoden 1987 karttaan oli ojan ympäristöön merkitty luonnonsuojelualue.^{[7][8][9][10][11][12][13]}