Ruhkalammi
Ruhkalammi[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisten Poikuskulmalla sijaitseva lampi.[2][1]
| Ruhkalammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kuhmoinen |
| Koordinaatit | , 24°57′39″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
| Laskujoki | joki Pukarajärveen [1] |
| Järvinumero | 35.764.1.019 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 122,7 m [1] |
| Rantaviiva | 2,987 km [2] |
| Pinta-ala | 16,098 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Ruhkalammi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Lammen pinta-ala on 16,1 hehtaaria ja se on 800 metriä pitkä ja 550 metriä leveä. Se on 250 metriä pitkän niemen takia kaksiosainen lampi. Niemen pohjoispuolen järvenosaa kutsutaan Kosekeskiseksi ja siihen laskee Siiskoski Kuoksenjärven Koselahdelta. Muu osa lampea on avoin ja selkeäpiirteinen järvenosa. Lammella ei ole kartan mukaan saaria ja sen rantaviivan pituus on 3,0 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata. Sen lounaisrannassa on entinen maatila, jonka lähelle on rakennettu kahdeksan vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 16977. Jämsän ja Kuhmoisten välinen kuntaraja tulee Siiskosken alapäähän. Järvi kuuluu silti kokonaisuudessaan Kuhmoisiin.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Pukarajärven alueeseen (35.764) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 122,7 metriä mpy. Siihen on johdettu neljä suo-ojaa, joista yhden kautta laskee lampeen Kaakkolammi. Ruhkalammi on läpivirtausjärvi, jonka tulouoma laskee Kuoksenjärvestä ja laskujoki laskee Niittylammin läpi Pukarajärven Latopohjaan.[2][1]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa oli lammen karttanimi ”Ruokolampi” ja se oli tuolloin autio. Kereskosken ylitti silta, jonka polku johti Kuhmoisten kirkolta Pukaran talolle.[4]
Vuoden 1965 peruskartassa lampeen ei vielä ollut johdettu metsäojia, joten Kaakkolampi oli vielä umpilampi. Vuoden 1986 kartassa Kaakkolammin suo oli jo ojitettu. Vuonna 1965 oli lammen ainoa maatila Kereskoski, mutta myöhemmin lammen rannoille myytiin tontteja kesämökeille.[5][6]