Iso Roinevesi
Iso Roinevesi [1], tai myös Iso-Roine [2] ja Isoroine, on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa ja osittain myös Pirkanmaan Pälkäneellä sijaitseva järvi. Sen suurin syvyys on 1960-luvulla suoritetun merikartoituksen mukaan 73 metriä, mikä tekee siitä 12. syvimmän järven Suomessa [4]. Järvi kuuluu niin sanottuun Suur-Längelmäveteen, koska siihen kuuluvilla järvillä on lähes sama vedenpinnankorkeus kuin silläkin.[2][1][3]
| Iso Roinevesi | |
|---|---|
 Iso Roinevesi | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme, Pirkanmaa |
| Kunnat | Hämeenlinna, Pälkäne |
| Koordinaatit | , 24°34′02″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Hauhon alue (35.77) |
| Laskujoki | Vuolle [1] |
| Järvinumero | 35.773.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,2 m [1] |
| Rantaviiva | 146,695 km [2] |
| Pinta-ala | 30,8711 km² [2] |
| Tilavuus | 0,22129752 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,17 m [2] |
| Suurin syvyys | 73 m [2] |
| Valuma-alue | 1 342 km² [3] |
| Saaria | 62 [1] |
 Iso Roinevesi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 3 087 hehtaaria eli 30,9 neliökilometriä. Se on 12 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Järven muoto on kuitenkin niin rikkonainen, että sillä on vain 4,8 kilometriä pitkä ja 3,0 kilometriä leveä järvenselkä. Muut järvenselät ovat tätä huomattavasti pienempiä. Järveltä voidaan erottaa neljä toisistaan kytkeytynyttä järviallasta. Suurin niistä on eteläinen järvenosa, johon kuuluu pohjoisessa myös Vähä-Roine. Vähä-Roineen Ruumiinsalmen pohjoispuolelle jää pienin järvenosa Hiiriselkä. Hiirenselän Syväsalmesta aukeaa pohjoisessa Painonselkä ja siitä luoteeseen jatkuva järvenoa, mikä päättyy Salonsaaren takana Rääkkiään. Neljäs järvenosa löytyy kun siirtyy Painonselältä itään osoittavaa Vittastaipaleensalmen läpi, jossa aukeaa Sääkssaarenlahti ja sen selkä. Kahden viimeksi mainittujen järvenosien rajaamiseen osallistuu Torvoilan kylän itäpuolella haarautuvat Luhtainmaan, Hiiriniemen ja Myllykankaan niemet. Myös Pyhäjärveä (949 ha) voitaisiin samasta syystä pitää Ison Roineveden järvenosana.[2][1]
Järvellä on kartan mukaan 62 saarta. Järven eteläosan huomattavimmat saaret ovat Papinsaari (44 ha [3]), Lammassaari, Huhtisaari ja Karjusaari (56 ha [3]), joka on nykyään ojalla erotettu niemi. Pienempiä saaria ovat eteläosassa vielä Räsä, Lumiainen, Paranko, Mäntysaari ja Hillikka. Vähä-Roineella sijaitsevat Kurkiaisterä ja Muturinsaari. Hiiriselällä on Hiirisaari ja Säkkisaari, jotka nimestään huolimatta ovat nykyään niemiä. Rääkkiän keskellä sijaitsee järven suurin saari Salonsaari (62 ha [3]). Se on 1,3 kilometriä pitkä ja 740 metriä leveä. Saaren suojaan jää kilometrin pituinen Kaiturinlahti. Salonsaaren pohjoispuolella sijaitsee rannan tuntumassa Karhunsaari. Neljännessä järvenosassa sijaitsevät Kalisaari ja Särkisaari.[1]
Sen tilavuus on 221 miljoonaa kuutiometriä eli 0,221 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys on 73 metriä. Järven rantaviivan pituus on 147 kilometriä. Rannat ovat enimmäkseen metsämaata, mutta peltomaata on myös runsaasti. Asutus on haja-asutusta, jonka väliin on rakennettu vapaa-ajan asutusta. Varsinaisia taajamia ei rannoille levittäydy, mutta kyliä ja kulmakuntia on runsaasti. Sellaisia ovat esimerkiksi Touru, Vitsiälä, Kalaila, Lehdesmäki, Joenkylä, Rukkoila, Sappee, Vihavuosi, Torvoila ja Miehoila. Järvi kuuluu jähes kokonaan Hämeenlinnaan, mutta pohjoispäässä Koivulahdella on pieni osa Pälkänettä.[2][1][5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Hauhon alueeseen (35.77), jonka Iso-Roineen alueeseen (35.773) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Iso Roinevesi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin. Se yhdistyy pohjoisessa Vähä-Roineen ja Vihavuoden kosken kautta Kukkiaan (valuma-alue 868 neliökilometriä), idässä Lehdesmäen joen kautta Pyhäjärveen (300 neliökilometriä) ja etelässä se laksee Vuolteen eli Vitsiälän vuolteen kautta Ilmoilanselkään ja Hauhonselkään.[1][3]
Ison Roineveden alueella sijaitsee 28 yli hahtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan ja toistensa kautta Isoon Roineveteen. Niistä huomattavimpia ovat Urasjärvi (46 ha), joka on salmen kautta yhteydessä järven länsirantaan, Konaanjärvi (106 ha), Käkistenjärvi (9 ha), Vuolijärvi (27 ha), Hiiramenjärvi (7 ha), Levälampi (6 ha), Arajärvi (18 ha), Tuoresjärvi (18 ha), Pitkäjärvi (73 ha) ja Valkjärvi (11 ha), joiden yhteinen laskujoki Lokajoki laskee Lokajoenlahteen suuren järvenselän pohjoisrantaan, Koijärvi (57 ha), joka laskee Rääkkiän Koivulahteen, ja Kyläjärvi (56 ha), Särkijärvi (12 ha) ja Siikanen (20 ha), joiden yhteinen laskuoja laskee Paskurin kautta Sääkssaarenlahteen, Iso-Syöliö (13 ha), joka laskee Vähä-Roineen eteläosaan, ja viimeiseksi Kenkijärvi (34 ha), joka laskee yksinään järven eteläpäässä Roineenlahteen.[1][3]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 esittää Iso Roineveden rantaviivan erilaisena nykyiseen verrattuna.Vedenpinta on ollut silloin korkeammalla ja monet järven lahdet ovat maatuneet järviksi vedenpinnan laskun jälkeen. Esimerkiksi Paskuri on ollit lahdenpohjukkaa, mutta on maatuessaan kuroutunut erilleen Isosta Roinevedestä. Myös Konajärven laskuoja on piirretty lahdeksi tai salmeksi. Urasjärvi oli lahti, jota suojasi leveä saari. Luusuan edustalla sijaitseva Karjusaari on tuolloin saari, samoin olivat Hiirisaari ja Säkkisaari.[6]
Luontoarvoja
Iso Roinevesi on rehevyystasoltaan karun ja lievästi rehevän järven rajalla. Se ei yleensä kärsi sisäisen kuormituksen kannalta merkittävästä alusveden hapettomuudesta. Alusvedessä hapen kyllästysaste laskee kesä- ja talvikerrostuneisuuden lopulla yleensä noin 35 prosenttiin, jolloin liukoisen hapen määrä vedessä on noin 4–5 mg/l. Happea on tällöin ollut riittävästi, jotta fosforia ei ole vapautunut veteen pohjasedimentistä. Ahven, taimen, muikku, lahna, kuha ja hauki kuuluvat sen kalakantaan.[7]
Isolta Roinevedellä kulkee 0,8 m syväyksinen veneväylä ylöspäin Pyhäjärveen ja Vihavuoteen sekä alaspäin Hauholle ja Valkeakoskelle.