Sääksjärvi (Orivesi)

Järven pinta-ala on 40 hehtaaria, se on 2,6 kilometriä pitkä ja 850 metriä leveä. Vaikka järven ulkomitat ovat suuret, on järvi kapea ja muodoltaan mutkainen. Suurin leveys on alle 400 metriä, mutta siinäkin järven yhtenäisyyttä rikkoo Isosaari, joten suurimmaksi leveydeksi voidaan ilmoittaa 250 metriä. Järvi on L-kirjaimen muotoinen ja sillä on seitsemän saarta. Kirjaimen sakaran muodostaa Juurakonlahti, joka työntyy etelään Juurakkosalmen länsipuolella. Lahdella sijaitsevat Pitkäsaari, jolla on pituutta 220 metriä, ja kallioinen pienempi saari. Juurakkosalmen itäpuolella aukeaa leveämpi järven osa, jota täplittävät Untavansaaret. Suurin Untavansaari on 140 metriä pitkä ja sen läheltä löytyy kaksi pienempää saarta. Järvenosan itäpäässä on yli 20 metriä leveä salmi, jonka itäpuolella avautuu levein järvenosa. Siinä sijaitsee Isosaari ja pienempi saari. Saarien ympärillä on kapeat salmet ja Potaskanlahti ^[3]. Molemmissa saarissa on rakennuksia. Järvenosa loppuu 30 metriä leveään Uitinsalmeen, jonka takana järvi jatkuu varsin kapeana lahtena. Järven rantaviivan pituus on 10,4 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata. Järven pohjoisrannalla sijaitsee Untavan kulmakunta, jonka kautta kulkee yhdystie 3381, joka on Teiskon ja Oriveden keskustaajaman välinen tie. Järvellä on kolme kiinteää taloutta ja sen rannoille on rakennettu 30 vapaa-ajan asuntoa.^[2][1][4]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Venehjoen valuma-alueella (35.74), jonka Taipaleenjoen alaosan alueeseen (35.743) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 143,3 metriä mpy. Siihen on johdettu kahdeksan suo- tai metsäojaa. Osa niistä ovat pikkujärvien laskuojia. Rajalammi laskee Juurakkolahteen, Meiningit ja Syväjärvi laskevat järven etelärantaan ja Iso-Miekka ja Pikku-Miekka laskevat järven itäpäähän. Järveen tulee 300 metriä pitkä oja Enonjärvestä, jonka vedenpinta on samalla tasolla Sääksjärven kanssa. Enonjärvi kuuluu Enojärven valuma-alueeseen (35.744). Sääksjärven 500 metriä pitkä laskuoja lähtee sen itäpäästä ja se laskee Isoon Naarasjärveen. Vesireitti jatkuu eteenpäin Taipaleenjokena Myllyjärven kautta Nihuanjärveen.^[2][1]

Vuoden 1957 peruskartassa Untavassa sijaitsi kansakoulu ja kahdeksan kiinteää tilaa. Raivatut peltoalat olivat sirpalemaisia eikä suuria peltopalstoja esiintynyt silloin, mutta myöhemmin muodostui muutama palsta. Karttapaikan rinnevarjostustyökalulla näkyy rantoja kiertävä tasanne, joka voisi johtua järvenlaskusta. Itäpään salmen nimi Uitinsalmi saattaa johtua tukinuitosta, joka selittäisi vedenpinnan alenemisen, koska lasku-uomia usein perattiin uittoa varten. Uitosta on kartassa merkintä Myllykylässä, missä on Kiponojan kohdalla merkintä uittoruuhesta. Järvenlaskusta ei ole dokumenttia, joten siihen tulee suhtautua varauksella.^[3][5][6]