Sulunjärvi
Sulunjärvi [3][2] on Keski-Suomessa Jämsässä Länkipohjan kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[3][2]
| Sulunjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä |
| Koordinaatit | , 24°48′41″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
| Laskujoki | Oinasoja [1] |
| Järvinumero | 35.722.1.023 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 113,4 m [2] |
| Rantaviiva | 2,464 km [3] |
| Pinta-ala | 25,628 ha [3] |
| Saaria | ei saaria [2] |
 Sulunjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 26 hehtaaria ja se on 1,0 kilometriä pitkä ja 350 metriä leveä. Se sijaitsee maastossa Niinistönmäen ja Sulunvuoren välisessä laaksossa. Sulunvuoren huippu, joka kohoaa 65 metriä järven vedenpintaa korkeammalle, sijaitsee järvestä kauempana. Sen sijaan Niinistönmäen rinteet laskevat lähes järven rantaan asti. Rinteiden ja rannan väliin on rakennettu valtatie 9. Orivesi–Jyväskylä-rautatie kulkee vastarannalla. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järvi sijaitsee Länkipohjan koillispuolella aivan taajama-alueen ulkopuolella. Järven luoteisrantaan on rakennettu kolme kiinteää asuntoa ja kolme vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tie taajamasta.[3][2][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 113,4 metriä mpy. Siihen on johdettu seitsemän lyhyttä ojaa. Sulunjärvi kuuluu vesireitille, jonka muodostuu peräkkäisten järvien ketjusta: Valkeajärvi, Vähä Valkeajärvi, Karttianjärvi, Liivesjärvi ja Sulunjärvi. Järven tulo-oja on juuri tuo Liivesoja, joka on Liivesjärven laskuoja. Sulunjärvi laskee Oinasojaa myöten Koljonselän Säkin Oinaspohjan lahteen. Oinasojalla on pudotusta 29 metriä.[3][2]
Luontoarvoja
Historiaa
Vuoden 1965 peruskartassa sijaitsi valtatien ja järven rannan välissä peltopalstoja. Ne ovat nykyään metsänä.[1][6]