Pirttijärvi (Juupajoki)

järvi Juupajoella Pirkanmaalla

Pirttijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Juupajoella Lylyn kylän lähellä Pirttikankaalla sijaitseva järvi.[2][1]

Pirttijärvi
ValtiotSuomi
MaakunnatPirkanmaa
KunnatJuupajoki
Koordinaatit, 24°27′41″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
PäävesistöalueKokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alueLeppähampaanjoen valuma-alue (35.75)
Laskujokioja Ylä-Lylyjärveen [1]
Järvinumero35.756.1.043
Mittaustietoja
Pinnankorkeus136,9 m [1]
Rantaviiva1,086 km [2]
Pinta-ala8,065 ha [2]
Saariaei saaria [1]
Kartta
Pirttijärvi

Maantietoa

Järven pinta-ala on 8,1 hehtaaria ja se on 350 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Se sijaitsee Ylä-Lylyjärveltä etelään jatkuvan Pirunvuoren jatkeen eli Pirttikankaanvuoren [3] ja itäpuolella sijaitsevan Pirttikankaan kangasmaaston välissä. Järven pohjoisrannat ovat jyrkemmät kuin sen etelärannat. Koillisrannassa ollut mäki on kaivettu pois soranotossa. Järven ympäristössä sijaitsee pieniä peltopalstoja. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja sen etelärannat ovat suomaata. Järveä ympäröivä haja-asutus muodostuu kymmenestä taloudesta ja neljästä vapaa-ajan asunnosta. Niille tulee tiet yhdysteiltä 14293 ja 14297. Järven itärannassa sijaitsee uimaranta ja itäpuolelta kulkee Tampere–Haapamäki-rautatie.[2][1][4]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Sahajoen valuma-alueeseen (35.756) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 136,9 metriä mpy. Järveen on johdettu suo-ojia eteläpuolen suolta ja sen laskuoja virtaa sen pohjoisrannasta kohti koillista ja Ala-Lylyjärveä.[2][1]

Historiaa

Vuoden 1957 peruskartassa näkyy Pirttikankaan kylän olleen nykyistä vireämpi. Järven lähelle on merkitty kauppa ja jokin laitos. Peltomaita sijaitsi rantojen äärellä nykyistä enemmin. Rautatiestä haarautuu kolme haararataa soranottokuopille. Eteläinen suo oli ojittamaton vielä vuoden 1964 kartassa, mutta seuraavassa 1979 kartassa ne oli kaivettu nykyisenlaisiksi.[3][5][6][7]

Lähteet