Iso Teerijärvi

järvi Orivedellä Pirkanmaalla

Iso Teerijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Orivedellä sen keskustaajaman vieressä sijaitseva järvi.[2][1]

Iso Teerijärvi
ValtiotSuomi
MaakunnatPirkanmaa
KunnatOrivesi
Koordinaatit, 24°18′58″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
PäävesistöalueKokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alueLängelmäveden alue (35.72)
Laskujokioja Längelmäveteen [1]
Järvinumero35.721.1.016
Mittaustietoja
Pinnankorkeus128,5 m [1]
Rantaviiva4,015 km [2]
Pinta-ala38,949 ha [2]
Saariaei saaria [1]
Kartta
Iso Teerijärvi

Maantietoa

Järven pinta-ala on 39 hehtaaria ja se on 1,6 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Se sijaitsee aivan Oriveden Rovastinkankaan länsipuolella. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 4,0 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Sen rannoille on rakennettu yli kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Itäpuolella sijaitsevan Rovastinkankaan asuinalueen läntisimmät talot ovat aivan järven itäpään tuntumassa. Vapaa-ajan asunnoille ja talolle tulee tiet Oriveden Kiikanrinteeltä ja Rovastinkankaalta sekä valtatieltä 9. Järven eteläpään ylittää korkeajännitelinja.[2][1][3]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Längelmäveden lähialueeseen (35.721) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 128,5 metriä mpy. Siihen on johdettu seitsemän ojaa, joista Haukijärven laskuoja laskee Teerijärven länsirantaan ja ojitetun Nevasuon kuivatusvesien johto-oja järven pohjoispäähän. Järven oma laskuoja lähtee järven itäpäästä ja se laskee kahden kilometrin päähän Längelmäveden Pappilanselälle Oriveden aseman kohdalla.[2][1]

Virkistys

Oriveden keskustaajaman länsipuolella kulkee järvien ympäristössä hiihtolatuja, joista osa poikkeaa järven pohjois- ja etelärannoille.[4]

Historiaa

Vuoden 1956 peruskartassa järveen tuli vain kaksi ojaa. Toinen oli Haukijärven luontainen laskuoja ja Nevasuolta oli kaivettu yksi lyhyt oja kevätvesiä varten. Silloin oli järven itäpäässä pieni maatila, joka maille perustettiin myöhemmin kalanviljelylaitos. Vuoden 1977 kartassa järven rannoille on ilmaantunut kuusi vapaa-ajan asuntoa. Vasta vuoden 1986 kartoissa on merkitty jälkipainoksena valtatieltä tulevien metsäautoteiden tienlinjaukset.[5][6][7]

Lähteet