Niemijärvi (Orivesi)
Niemijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Oriveden Längelmäen Maunuksen lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
| Niemijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Orivesi |
| Koordinaatit | , 24°36′53″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) |
| Laskujoki | oja Isoon Heinäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.756.1.018 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 149 m [1] |
| Rantaviiva | 5,125 km [2] |
| Pinta-ala | 21,353 ha [2] |
| Tilavuus | 0,000984 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 13,8 m [3] |
| Valuma-alue | 1,3 km² [3] |
| Saaria | 2 [1] |
 Niemijärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 21 hehtaaria ja se on 1,2 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Se sijaitsee Juupajoen itäpuolella ja Längelmäen pohjoispuolella olevalla mäkisellä ylänköalueella mäkien välisessä painaumassa. Mäet muodostavat järvelle paljon niemiä ja lahtia, mutta järvenselän rikkoo lopuksi kaksi suurehkoa saarta. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta. Suurin saari on 200 metriä pitkä ja 70 metriä leveä. Saaressa on vuokramökki. Pisin lahti työntyy pohjoiseen ja se on 600 metriä pitkä, vaikka sen suurin leveys on vain 100 metriä. Sen rantaviivan pituus on 5,1 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järvelle tulee metsäteitä usealla haaralla ja tie alkaa Maunuksesta. Järvi on autio, mutta sen rannoilla on kuusi vuokrattavaa mökkiä.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Sahajoen valuma-alueeseen (35.756) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 149,0 metriä mpy. Siihen on johdettu muutama metsäoja. Etelästä siihen tulee ojitetun metsäalueen oja ja ojan valuma-alueella sijaitsevat pienet Lummijärvet. Järven oma laskuoja lähtee länsirannasta ja se laskee Pienen Niemijärven läpi Ahvensuolle, missä se yhtyy pohjoisessa Isoon Heinäjärveen laskevaan suo-ojaan. Isosta Heinäjärvestä vesireitti jatkaa Heinäojan ja Valkeajoen kautta Vähään Petääjärveen, jonka kuuluu Sahajoen valuma-alueeseen.[2][1]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuosina 1989 ja 1997. Järven pienellä valuma-alueella on metsämaata ja pieniä soita. Maaperä on karua kalliomaata, jossa on välissä moreenimaata. Koska haja-asutusta ei siellä ole ja ainoat mökit ovat vuokrakäytössä, on ravinnekuormituksen paine vähäinen. Alueen metsä- ja suovaltaisuudesta johtuu, että vedenväri on lievästi ruskeaa. Vesi on lisäksi kirkasta ja siinä on vain vähän humusta. Järven vesi on hapanta ja sen happamuustaso on selvästi alle pH 6,0, mikä haittaa esimerkiksi rapujen ja joidenkin kalojen lisääntymistä. Lisäksi puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten veden pH-arvo voi vaihdella. Ravinteiden määrät ovat alhaiset ja ne ovat karujen järvien tasolla. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet 6–8 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l). Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet 250–360 μg/l. Happipitoisuudet ovat olleet hyvät. Järven vesi on virkistyskäyttöä varten erittäin hyvä.[3]
Historiaa
Vuoden 1958 peruskartassa järvelle oli merkitty kaksi laskuojaa. Toinen oja laski itäpäästä kohti itää. Järvi on ollut tiettömän taipaleen takainen metsäjärvi vuoden 1986 karttaan asti, jossa metsäteille on piirretty varaukset. Teiden rakentamisen jälkeen ovat seudulle ilmaantuneet vuokramökit.[5][6][7]