Eräsjärvi
Eräsjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Oriveden Torkkelissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Eräsjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Orivesi |
| Koordinaatit | , 24°34′47″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
| Laskujoki | Jokioja Vähäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.722.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,1 m [1] |
| Rantaviiva | 4,37 km [2] |
| Pinta-ala | 35,063 ha [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Eräsjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 35 hehtaaria ja se on 1,1 kilometriä pitkä ja 650 metriä leveä. Se on laajan C-kirjaimen muotoinen järvi, jossa sen eteläosa muodostuu kapeasta lahtimaisesta järvenosasta. Eteläosan lahtea kutsutaan nimellä Taipaleenlahti ja C-kirjaimen toista sakaraa Lepolahdeksi. Järvi on muodostunut mäkisessä maastossa mäkien välisiin laaksoihin. Lounaispuolen kalliomäki Kotimäki kohoaa 30 metriä vedenpintaa korkeammalle ja myös samankorkuinen pohjoisrannan Kukkulanvuori näkyy järvelle. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 4,4 kilometriä ja sen länsi- ja etelärannat ovat peltomaata ja muut rannat metsämaata. Sen lähiympäristössä sijaitsee viisi maatilaa ja sen rannoille on rakennettu alle 10 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet valtatieltä 9.[2][1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72) , jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,1 metriä mpy. Siihen on johdettu muutama pelto- ja metsäoja. Pohjoisen Liinalampi laskee järveen, samoin tekevät Kolu ja Rummakko. Järven laskuoja Jokioja lähtee Taipaleenlahdesta kaakkoon päin virraten Vähäjärven läpi ja laskien Koljonselän Eräslahteen.[2][1]
Historiaa
Vuosien 1957–1986 peruskartoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia peltoviljelyssä tai rakennuskannassa. Vuoden 1977 kartassa näkyy metsien ojituksessa tehty kaivutyö, joka ei sen jälkeen enää jatkunut.[4][5][6]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Tero Matilainen: Längelmäveden kalastusalueen kalastuskirjanpito vuosina 2001-2009 (PDF) 2011. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 12.6.2018.