Saarijärvi (Ruovesi, Hyyrylä)
Saarijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ruoveden Hyyrylässä sijaitseva järvi.[2][1]
| Saarijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ruovesi |
| Koordinaatit | , 24°15′17″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) |
| Laskujoki | oja Kuivajärveen [1] |
| Järvinumero | 35.754.1.026 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 141,6 m [1] |
| Rantaviiva | 3,449 km [2] |
| Pinta-ala | 15,263 ha [2] |
| Saaria | 2 [1][3] |
 Saarijärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 15,3 hehtaaria ja se on 1,2 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Se sijaitsee Kuivajärven jatkeena lovassa metsäalueen painaumassa. Järvi on pitkän ja kapean muotoinen ja vaikutelmaa lisää sen keskellä sijaitseva järven suuri saari. Saari on yli 200 metriä pitkä ja 80 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,0 hehtaaria. Saari on autio ja samoin on saaren kaakkoispuolella sijaitseva luoto [3]. Järven rantaviivan pituus on 3,4 kilometriä ja sen rannat ovat soistuvaa metsämaata. Rannoille on rakennettu neljä vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet kantatieltä 66 haarautuvalta tieltä.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Huikonjoen valuma-alueeseen (35.754) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 141,6 metriä mpy. Järveen on johdettu metsäojia sen ympäristöstä, mutta suurin vaikutus on Pirttijärven laskuojalla, joka laskee järven luoteispäähän. Tämän suo-ojan valuma-alueella sijaitsevat vielä Liutti ja Piikainlammi. Saarijärven etelärantaan laskee lisäksi viereinen lampi Mustalammi. Järven oma laskuoja lähtee sen kaakkoispäästä ja laskee 300 metrin päässä Kuivajärveen.[2][1]
Historiaa
Vuoden 1957 peruskartassa on merkitty kaksi saarta, mutta nykyisissä näkyy vain suurin saari. Järvi oli tuolloinkin autio, mutta siihen oli johdettu seitsemän metsäojaa. Ensimmäinen merkki mökkien rakentamisesta näkyy vasta vuoden 1988, jossa mökki ja sen tie on painettu karttaan jälkipainoksena.[3][5][6]