Säynäjärvi (Lammi)
Säynäjärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan entisessä Lammissa Kuohijärven kylässä sijaitseva järvi.[2][1]
| Säynäjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Koordinaatit | , 24°52′51″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kukkian reitin valuma-alue (35.78) |
| Laskujoki | oja Kauhajärvenojaan [1] |
| Järvinumero | 35.782.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,6 m [1] |
| Rantaviiva | 3,778 km [2] |
| Pinta-ala | 42,353 ha [2] |
| Suurin syvyys | 20 m [3] |
| Valuma-alue | 2,2 km² [3] |
| Saaria | 1 [1] |
 Säynäjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pinta-ala on 42 hehtaaria. Se on 1,4 kilometriä pitkä ja 450 metriä leveä. Järvessä on vain yksi selvästi hahmottuva lahti Joululahti, jonka vieressä törröttää niemi. Järven rantaviivan pituus on 3,8 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järvellä on kartan mukaan yksi saari, joka sijaitsee aivan länsirannan tuntumassa ja jonne johtaa silta. Järven suurin syvyys on 20 metriä [3]. Järvellä on pääasiassa vapaa-ajan asutusta ja järven rantaan ulottuu vain joitakin peltotilkkuja.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueeseen (35.78), jonka Kuohijärven alueeseen (35.782) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,6 metriä mpy.[1][3]
Järven valuma-alue on 2,2 neliökilometriä, josta järven osuus on 20% ja muusta maa-alueesta on metsää 78%. Järveen laskee vain muutama metsäoja ja järven laskuoja laskee Kauhajärvenojaan, joka laskee vuorostaan Kuohijärveen.[3]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven nimi oli kirjoitettu ”Sainäjärvi” ja se oli asumaton. Järven etelärannasta oli raivattu niittyjä. Lähellä sen laskuojaa sijaitsi yksinäinen torppa. Vuoden 1965 peruskartassa sekä järven eteläpuolelta että pohjoispuolelta kulkivat tiet. Sen rannoilla sijaitsi silloin neljä vapaa-ajan asuntoa, mutta vuoden 1984 kartassa niiden määrä yli kaksinkertaistui.[5][6][7]
Luontoarvoja
Säynäjärven vesi on kirkasta ja sen näkösyvyydeksi on mitattu 2,5–7 metriä. Järven veden puhtaudesta kertoo veden happipitoisuus, joka on päällysvedessä vaihdellut 79–88% ja kymmenen metrin syvyydessä 53–70%. Alusvedessä aivan pohjan lähellä on sielläkin ollut 18–41% happea. Ravinnepitoisuuksista typpipitoisuus on pysytellyt päällysvedessä hieman yli 300 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Fosforipitoisuus on alusvedessä ollut keskimäärin 9,95 µg/l.[3]
Säynäjärven kasvillisuus on melko niukkaa, koska Säynäjärven rannat ovat pääosin jyrkkiä ja järvi on ekologialtaan karu. Kasvillisuus peittää alle 8 prosenttia järven pinta-alasta. Kasvillisuutensa perusteella Säynäjärvi kuuluu nuottaruohotyyppiin. Järvessä on havaittu 14 eri kasvilajia. Säynäjärvessä elää hyvin vähän eläinplanktonia, suurimmat tiheydet havaitaan syvemmillä alueilla. Hankajalkaisia ja vesikirppuja on myös hieman. Selkeästi suurin eläinryhmä on rataseläimet. Järvessä elää pääasiassa Suomen peruskaloja. Järven valuma-alueella eläimistö on runsasta. Alueella pesii lintuja ja siellä elää muun muassa jäniksiä, jotka asuvat alueen talojen alla. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Säynäjärvi kuuluu yleisluokkaan erinomainen. Sen virkistyskäyttöluokka on erinomainen ja raakavesiluokaltaan vesi on erinomaista.lähde?